#12: - Re: Pro Westend -yhdistyksen kannanotto 

Mielenkiintoinen luku eli keskimäärin 3 oppilasta vuosittain ei ole päässyt Westendinpuiston kouluun. Miten tämä toimisi jatkossa? Miten näistä keskimäärin 3:sta oppilaasta saataisiin suomenkielinen luokka kielikylpyluokan tilalle? Eikö olisi järkevämpää lähteä ajamaan lisärakentamista näille muutamille suomenkielisille ennemin kuin ajaa koko kielikylpytoiminta alas? 

#13: - Re: Re: Pro Westend -yhdistyksen kannanotto 

Tapiolan alueen väestöennusteen mukaan koulunnsa aloittavien lasten ikäluokat ovat suurempia kuin ennen, ja kasvu tulee jatkumaan. Tämä näkyy jo nyt alueen surkeana päivähoitopaikkatilanteena. Westendissä on käynnissä rakennemuutos, kun alueen isoihin asuntoihin muuttaa lapsiperheitä. Sen lisäksi esim. Jousenkaaren koulun peruskorjaus lisää painetta Tapiolan alueelta. On hyvinkin todennäköistä, että lapsia, jotka asuvat virallisesti Tapiolan puolella, mutta lähellä Westendiä, tullaan ohjaamaan jatkossa Westendinpuistoon. Tämä ei tietenkään itsessään ole syy lisätä suomenkielistä perusopetusta Westendinpuistoon, mutta vaikuttaa luokkien täyttymiseen. Nämä seikat huomioiden uskon, että kaksi suomenkielistä luokkaa tulee täyteen.

Näistä syistä johtuen, sekä kielikylvyn kysynnän laskun takia, akuutein tarve on toiselle suomenkieliselle luokalle. Edelleen korostan, että alueen kielikylpyläiset voivat hyvin vaihtaa suomenkieliseen opetukseen, mikäli haluavat lähikouluun. Tämä tuntuu unohtuvan kommentoijilta.

Keskiarvojen vetäminen 18:sta oppilaasta ei ole järkevää, sillä tilanne vaihtelee vuosittain. Viimeisenä kahtena vuonna selkeästi useampi lapsi kuin tuo 3 on joutunut muualle kouluun. Näitä tilastoja voi halutessaan tiedustella Espoon kaupungilta, tosin heidän vastausviiveensä on hyvinkin pitkä, minkä takia tyydyin kokonaistilastoon. Esimerkkinä annettakoon, että 2015 koko Mäenrinne jäi ilman paikkaa Westendinpuistosta (poisluettuna sisarusperusteiset hakemukset).