Joensuun Perhos-Botania säilytettävä!

Kommentoitu viesti


Vieras

#1

16.11.2011 19:53

Aivan uskomatonta ettei tällaisen helmen päälle ymmärretä satsata!!! Aarre Pohjois-Karjalassa, ehdottomasti säilytettävä!!!!

Vastaukset

Adressin tekijä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

2011-11-16 21:05:59


butterfly

#61 Re:

2011-11-24 10:30:44

#1: -  

 Kannatan säilyttämistä!

Matti L. Hyvinkäältä
Vieras

#144 Re: Itä-Suomen Yliopiston kasvititeellisestä osa Savonlinnassa ja Kuopiossa. Nekin hävitys listalla?

2011-12-25 15:54:17

 

 

Jaakko Kullberg

#158 Museokokoelmista ja kasvitieteellisistä puutarhoista

2012-01-30 13:08:22

#1: -

Museokokoelmat ja kasvitieteelliset puutarhat ovat luonnontieteellisen opetuksen ja tutkimuksen kulmakiviä, joiden pitäisi kestää aikaa, rahan ja sivistyksen puutetta sekä näköalattomuutta vastaan. Niiden toimintaan kuuluu itse kokoelmien säilyttämisen ohella lajintuntemustiedon levittäminen niin opiskelijoille, korvaamattomille harrastajapiireille kuin ympäröivien alueiden asukkaille aikana jolloin lajintuntemuksen merkitystä korostetaan yhä enemmän ja huoli maailman eliöstöstä ja sen monimuiotoisuudesta on suurempi kuin koskaan. Tällainen infran ja kulttuurin tuhoaminen vie omaa yliopiston omaa historiallista ja käytännön pääomaa sekä vähentää potentiaalisten lisärahoittajien kiinnostusta vääjäämättä. Lähinnä tulisi miettiä, miten kokoelmia ja puutarhoja voisi kehittää paremmin opetuksellisia ja tieteellisiä näkökohtia silmälläpitäen.
Tieteelliset kokoelmat ja puutarhat ovat myös tärkeitä kiinnittäen yliopistoja yhteiskuntaan tarjoamalla työpaikkoja muillekin kuin vain tieteelliselle henkilökunnalle ja ulkoistetuille huolto- ja siivousfirmoille. Kustannusten karsiminen on helppoa vetoamalla tutkimuksen ensisijaiseen tärkeyteen, mutta jos yliopisto tai laitokset itse eivät tajua arvostaa toimintansa yleissivistyksellistä arvoa ja luonnontieteellisen perustutkimuksen kulmakiviä, on turha odottaa sitä muilta. Se, että säästää muutaman työpaikan lakkauttamalla museon tai puutarhan ns. tutkimuksen hyväksi, karsii juuri sitä pääomaa, jolla muita yliopiston ulkopuolisia tahoja voidaan vakuuttaa oman toiminnan laajakatseisuudesta - pikku piltistä pitäen. Seuraavalla rahoituksenarviointikierrokselta otetaan taas rahat pois vähentämällä lopuista tutkijoista ja helposti - tutkijamäärät ovat numeroita ja huoneet neliöitä. Jos ilkeän poliitikon silmin katsoo yliopistoa niin miksei se voisi olla tekninen infra, jonne tutkijat otetaan tutkimaan oman rahoituksensa turvin ja toimistossa sekä kokoelmissa käynnistä tulee "bench fee" hommaa - siis maksullista ulkoistetuille tutkijoille. Opettajat valitaan sitten puhtaasti opetuskapasiteetin ja siivoojat ja muu henkilökunta hinnan perusteella. Varsinaiset tutkijat voivat kilpailla apurahoista kotoaan käsin. Tämä on tietty taas asioiden yksinkertaistamista, koska silloin ei kyse ole yliopistosta ja sivistyksen kehdosta...
Yhtälailla toivoisin, että myös kaupungit ja alueiden taloudelliset toimijat ymmärtäisivät yliopiston ja sen eri osien historiallisen, kulttuurisen ja sivistyksellisen merkityksen kaupungin profiilille uskottavana toimijana, jos yliopistoilla itsellään ei tätä ymmärrystä riitä.