Dalton Alpakalle elämä

Kommentoitu viesti

Itse en ole nähnyt

#510 Missä viipyy

19.12.2011 14:23

se lakipykälä, jossa sanotaan, että karanteeni alpakalle ei ole mahdollista Suomessa, jokuhan väitti, että sellainen pykälä on....

Onkohan alpakan testeistä kuulunut mitään? Vieläkö Lehdon hevoset ovat karanteenissa ?

Vastaukset


Vieras

#511 Re: Missä viipyy

2011-12-19 15:58:04

#510: Itse en ole nähnyt - Missä viipyy

 

SUOMESSA EI OLE YHTÄÄN AINOAA VALVOTTUA VIRALLISTA KARANTEENIPAIKKAA.

Estä eläinten laittomat tuonnit EU:n alueella (3.6.2011) - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

 

Lemmikkieläinten laittomat tuonnit EU-maista ovat olleet ongelma jo pitkään. Huolestuttava suuntaus on se, että myös tuotantoeläinten laittomia tuonteja on tullut jonkin verran ilmi viime vuosina

Maahantuodut eläimet on lisäksi oltava lainsäädännön edellyttämällä tavalla merkittyjä siten, että niiden alkuperä voidaan jäljittää ja ne vastaavat terveystodistuksen tietoja. Jos eläinten merkinnät ovat puutteellisia, eikä alkuperää voida luotettavasti todistaa, alkuperämaa ei useimmiten ota tuotantoeläimiä takaisin. Tällöin ainoa vaihtoehto on eläinten lopettaminen, sillä Suomessa ei ole virallista karanteenimahdollisuutta. Lemmikkien kohdalla palautus on yleisempää, mutta niitäkin joudutaan jonkin verran lopettamaan. Vuosina 2005–2010 eläinten palauttamista tai lopettamista koskevat päätökset ovat valvonnan tehostumisen vuoksi lisääntyneet merkittävästi.

Vuonna 2010 jäi kiinni laittomasti tuotuina yksi minisika ja kaksi lammasta Virosta ja 5 ponia Ruotsista. Kunnaneläinlääkäreiden päätöksillä kaikki nämä laittomasti maahantuodut eläimet lopetettiin. Yksi poneista kuoli salmonellainfektioon. Laittomia lemmikkieläintuonteja (kuten koirat ja kissat) esiintyy paljon. Vuosittain muutamia kymmeniä laittomasti maahantuotuja lemmikkieläimiä joudutaan joko palauttamaan lähtömaahan tai lopettamaan. On kuitenkin todennäköistä, että laittomia tuonteja on huomattavasti enemmän.


Jos eläinten merkinnät ovat puutteellisia, eikä alkuperää voida luotettavasti todistaa, alkuperämaa ei useimmiten ota tuotantoeläimiä takaisin. Tällöin ainoa vaihtoehto on eläinten lopettaminen.

Lehto ei ollut tehnyt edes tuonti-ilmoitusta, ei rekisteröintiä, eikä eläimellä ollut suoritettu lainkaan tuberkuloositestausta.

 

Luonnonvaraisten ja tarhattujen märehtijöiden tuonti - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

 

Kotieläiminä pidettävien luonnonvaraisten märehtijöiden (mm. laamat, alpakat, kamelit, myskihärät, lumivuohet) tuonti Suomeen toisesta EU-jäsenvaltiosta, Norjasta ja Sveitsistä

Tämä ohje ei koske nautoja, biisoneita, vuohia ja lampaita.

1. Rekisteröityminen tuojaksi

(MMM asetus 977/2006 13 §)

Luonnonvaraisten märehtijöiden tuojan on rekisteröidyttävä kirjallisella ilmoituksella viimeistään 10 arkipäivää ennen tuontia Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikköön osoitteella:

Evira, Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Mustialankatu 3, 00790 HELSINKI faksi 020 77 24350, sähköposti kirjaamo 

http://www.evira.fi/files/images/at-merkki.gif...

evira.fi (kopio: aune.kahelin 

http://www.evira.fi/files/images/at-merkki.gif...

evira.fi)

Rekisteröityminen on tehtävä vuosittain. Ilmoitukseen tulee sisältyä seuraavat tiedot:

  1. tuoja, osoite ja puhelinnumero,
  2. tuotava eläinlaji,
  3. jäsenvaltio, josta eläimet tuodaan
  4. selvitys siitä, että tuojalla on käytössään tilat, jossa eläimet voidaan tarvittaessa pitää eristyksessä.

2. Hyväksytyt tuontimaat

Luonnonvaraisia märehtijöitä saadaan tuoda maa- ja metsätalousministeriön päätöksen nro 1002/2010 (Ea 8) mukaisesti kaikista EU-maista. Eläintautiepidemioista voi kuitenkin aiheutua rajoituksia tuontimaissa ja alueissa. Ajan tasalla olevat suojapäätökset rajoituksista löytyvät maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilta osoitteesta:

http://www.mmm.fi/fi/index/lainsaadanto/elainlaakintolainsaadanto/suojapaatokset.html

4. Tuonnin terveysehdot

MMM asetus 977/2006 15 §, MMM asetus 1002/2010 5 ja 6 §), Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, Komission asetus (EY)N:o 599/2004

4.1. Terveystodistus 
Luonnonvaraisen märehtijän mukana on oltava neuvoston direktiivin 92/65/ETY liitteen E osan 1 mallin mukainen todistus. Terveystodistuksen muoto on määritetty Komission asetuksessa (EY) N:o 599/2004. Lähettäjämaan toimivaltainen viranomainen, joka tarkastaa lähetettävät eläimet tulostaa todistuksen TRACES järjestelmästä lähetyksen mukaan ja lähettää samalla todistuksen sähköisesti vastaanottajamaan viranomaisille. Lähetystä on seurattava todistuksesta sekä lähettäjämaan että vastaanottajamaan kieliset versiot, jotka molemmat on oltava leimattu ja ainakin lähettäjämaankielinen versio eläinlääkärin allekirjoittama.

4.2. Vaatimukset lähtömaassa 

1) eläimet ovat lähtöisin pitopaikasta (lähtöpitopaikka), joka ei ole rajoitusten alaisena kyseistä eläinlajia koskevien eläintautien vuoksi;

2) eläimet ovat merkittyjä yksilökohtaisin tunnistein siten, että niiden lähtöpito-paikka voidaan tunnistaa;

3) eläimet eivät ole lähtömaan kansallisen taudinhävittämissuunnitelman mukaisesti teurastettaviksi tai hävitettäviksi määrättyjä eläimiä;

4) eläimet eivät ole rokotettuja suu- ja sorkkatautia vastaan eivätkä ne ole lähtöisin alueelta, missä on voimassa suu- ja sorkkataudin vuoksi rajoittavia määräyksiä;

5) eläimet ovat olleet lähtöpitopaikassa syntymästään saakka tai vähintään 30 vuorokautta ennen lähettämistä; sekä

6) lähtöpitopaikan kaikille eläimille on suoritettu tässä mainitut eläintautitutkimukset.

Tutkittaessa vain lähetettävät eläimet, ne on eristettävä lähtö-pitopaikan muista eläimistä lähettäjävaltion eläinlääkintäviranomaisten hyväksymään paikkaan lähetystä edeltävien vähintään 30 vuorokauden ajaksi. Vaadittavat eläintautitutkimukset on suoritettava näiden 30 vuorokauden aikana. Sorkka- ja kavioeläimiä ei saa kuljettaa kuljetusvälineellä, jossa samanaikaisesti kuljetetaan terveydentilaltaan heikompia eläimiä.

Lisäksi eläinten on oltava lähtöisin pitopaikasta, jossa ei ole todettu lähettämistä edeltävien 42 vuorokauden aikana luomistautia, nautaeläinten IBR-tautia eikä tuberkuloosia

Eläimet tulee tutkia 30 päivän eristyksen kuluessa ennen tuontia kielteisin tuloksin: - tuberkuliinitestillä käyttäen nauta- ja aviäärituberkuliinia - luomistaudin (bruselloosin) varalta serologisesti - IBR: n varalta serologisesti

Eläimiä seuraavassa terveystodistuksessa on ilmettävä tuberkuloosin ja luomistaudin tutkimukset. Infectious bovine rhinotracheitis-taudin (IBR) tutkimuksesta on oltava tutkimuksen tehneen laboratorion antama tutkimustulos, jossa on oltava mainittu tutkittujen eläinten yksilökohtaiset tunnisteet.

4.4. Tutkimukset tuonnin jälkeen 
Suomeen saapumisen jälkeen märehtijät ja kamelieläimet on pidettävä määränpäänä olevassa pitopaikassa tuontia seuraavan vuoden ajan. Tuodut märehtijät ja kamelieläimet sekä ne eläimet, jotka ovat määränpäänä olevassa pitopaikassa olleet yhteydessä tuotuihin eläimiin siten, että olisivat voineet saada tuberkuloositartunnan, on tutkittava tuberkuloosin varalta nauta- ja aviäärituberkuliinilla ensimmäisen kerran 1—2 kuukauden ja toisen kerran 11—12 kuukauden kuluttua tuonnista. Tutkimuksen kuluista vastaa valtio ja tutkimukset suorittaa kunnan virkaeläinlääkäri.

Lisäksi kaikki märehtijät, jotka tuodaan maasta, jossa on todettu bluetongue, tutkitaan 2 arkipäivän kuluessa tuonnista viranomaismääräyksellä bluetongue -taudin varalta. Läänineläinlääkäri määrää kunnaneläinlääkärin ottamaan tarvittavat näytteet. Näytteeksi otetaan verinäyte (1 seerumiverinäyte ja 1 EDTA-verinäyte). Lisäksi eläimille tehdään kliininen tarkastus.

5. Ennakkoilmoitus (MMM asetus 977/2006 14 §)

Tuojan on toimitettava Eviran terveys ja hyvinvointi -yksikköön kirjallinen ennakkoilmoitus eläinten saapumisesta vähintään 24 tuntia ennen tuontia. Ilmoituksesta on käytävä ilmi seuraavat tiedot (oheistetun mallin mukaisesti):

1) mitä eläimiä lähetys sisältää, 
2) eläinten lähtöpaikka, 
3) eläinten määräpaikka ja 
4) tuontiajankohta.

6. Tuontitarkastus (MMM asetus 977/2006 16-17 §)

Luonnonvaraiset märehtijät, niiden tunnistusmerkinnät sekä eläinten mukana olevat asiakirjat on tarkastettava välittömästi tuonnin jälkeen määräpaikassa. Tarkastuksen tekee tuoja. Jos määräpaikka on teurastamo tai muu pitopaikka, joka on päivittäin virkaeläinlääkärin valvonnassa, tarkastuksen tekee teurastamoa tai pitopaikkaa valvova eläinlääkäri. Jos tarkastuksen suorittaja toteaa, että tuontiasiakirjat tai tunnistusmerkit eivät täytä tuontia koskevia vaatimuksia tai ne ovat puutteelliset tai jos eläimen epäillään levittävän tarttuvaa tautia, eläimet on eristettävä välittömästi ja asiasta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.

Virkaeläinlääkäri voi tehdä pistokokein tarkastuksia määräpaikassa ja mahdollisissa muissa pitopaikoissa, joihin eläimet on lähetetty alkuperäisestä määräpaikasta. Tarkastus on tehtävä viimeistään toisena arkipäivänä eläinten saapumisen jälkeen.

7. Tuontiluettelo (MMM asetus 977/2006 20 §)

Tuojan on pidettävä luetteloa kaikista vastaanottamistaan tuontilähetyksistä. Luetteloa on säilytettävä vähintään 5 vuotta ja luettelosta on käytävä ilmi seuraavat asiat:

Tuojan on pidettävä luetteloa kaikista vastaanottamistaan tuontilähetyksistä. Luetteloa on säilytettävä vähintään 5 vuotta ja luettelosta on käytävä ilmi seuraavat tiedot: 
1) saapumispäivämäärä 
2) lähetyksen sisältö (eläinten laji, määrä ja mahdolliset tunnisteet) 
3) lähtömaa, lähtöpaikka, ja lähettäjä, 
4) määräpaikka tai määräpaikat eläinlajeittain, 
5) tuontitarkastuksen tekijä, 
6) mahdolliset seuraavat vastaanottajat, jos tuoja on luovuttanut eläimiä eteenpäin.

8. Eläinten kuljetus

8.1. Eläinten suojelua kuljetusten aikana koskeva lainsäädäntö 
Eläinten suojelusta kuljetusten aikana säädetään eläinkuljetusasetuksessa [NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta] ja eläinkuljetuslaissa eli laissa eläinten kuljetuksesta (1429/2006) sekä neuvoston asetuksessa pysähdyspaikoista eli tarkastusasemista (1255/97, muutettu 1040/2003). Neuvoston eläinkuljetusasetus säätelee selkärankaisten eläinten kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvaa kuljetusta.

Kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuva eläinkuljetus edellyttää eläinkuljettajalupaa, jota haetaan siitä aluehallintovirastosta, jonka alueella on luvan hakijan kotipaikka.

Eviran internet sivuilla on eläinten kuljetuksista lisää tietoa ja muun muassa reittisuunnitelman täyttöohjeet ja lomakkeet löytyvät sieltä. Lisäohjeistusta eläinten kuljetuksista antavat tarvittaessa läänineläinlääkärit.

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu_ja_elainten_pito/elainsuojelu_kuljetuksissa/

8.2. Eläintautien leviämisen ehkäisyä koskeva lainsäädäntö 
Eläinten kuljettamisessa Suomeen on noudatettava Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa nro 3/EEO/2001 annettuja määräyksiä kuljetusajoneuvojen desinfioinnissa.

Ajan tasalla oleva kansallinen lainsäädäntö löytyy internetosoitteesta:http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet/lainsaadanto.html

Ajan tasalla oleva EU-lainsäädäntö löytyy internetosoitteesta: 
http://eur-lex.europa.eu/fi/index.htm

 

 

 

 


Vieras

#513 Re: Missä viipyy

2011-12-19 16:05:20


Vieras

#514 Re: Missä viipyy

2011-12-19 16:39:10

#510: Itse en ole nähnyt - Missä viipyy

SRL - Uutiset

Laittomasti tuodut eläimet palautetaan tai lopetetaan
Maahantuoja on velvollinen huolehtimaan, että eläin täyttää tuontivaatimukset, mikä edellyttää tiedonhankintaa ja asiaan paneutumista jo hyvissä ajoin ennen suunniteltua tuontia. Tuotavien eläinten mukana tulee seurata lähtömaassa virkaeläinlääkärin myöntämä terveystodistus, syntymämaan hevospassi ja muut vaadittavat asiakirjat. Tuojan velvollisuutena on tarkastaa kaikki tuontierät. Jos näissä ilmenee puutteita tai tuoja epäilee eläintautia, hän on velvollinen välittömästi eristämään eläimet ja ottamaan yhteyttä oman alueensa kunnaneläinlääkäriin. Tuoja on vastuussa kaikista tuonnin aiheuttamista kustannuksista. Laiton tuonti on rangaistava teko.

Jos tuontiehdot eivät täyty, tuojalle tarjotaan yleensä mahdollisuus täydentää tuonnilta vaadittuja asiakirjoja. Jos tämä ei onnistu, ovat vaihtoehdot yleensä eläinten palautus lähtömaahan (edellyttäen, että lähtömaan viranomaiset hyväksyvät palautuksen) tai lopetus.

Maahantuodut eläimet on lisäksi oltava lainsäädännön edellyttämällä tavalla merkittyjä siten, että niiden alkuperä voidaan jäljittää ja ne vastaavat terveystodistuksen tietoja. Jos eläinten merkinnät ovat puutteellisia, eikä alkuperää voida luotettavasti todistaa, alkuperämaa ei useimmiten ota tuotantoeläimiä takaisin. Tällöin ainoa vaihtoehto on eläinten lopettaminen, sillä Suomessa ei ole virallista karanteenimahdollisuutta.