#3218: Karmea pettymys: - Re: Suomi ei päässyt turvallisuusneuvostoon

Pettynyt Ahtisaari lyttää Luxemburgin

Torstai 18.10.2012 klo 20.52 (päivitetty klo 22.15)

Martti Ahtisaari pettyi äänestystulokseen pahasti.

Presidentti Ahtisaari ei peittele YK:n turvallisuusneuvoston jäsenäänestyksen aiheuttamaa reaktiota.

- Olen hyvin pettynyt äänestystulokseen, kommentoi Ahtisaari äänestystulosta  tuoreeltaan Iltalehdelle CMI-järjestön Helsingin-toimiston johtajan Riikka Marjamäen kautta.

Ahtisaari ei myöskään sulata Luxemburgin menestystä äänestyksessä.

- Tuntuu siltä, että Luxemburg sai näin paljon ääniä, koska se ei ole koskaan ollut YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä. Muuta selitystä en tässä vaiheessa pysty antamaan.

Äänestyksessä rannalle jäänyt Suomi on ollut turvallisuusneuvostossa kahdesti vuosina 1969-1970 sekä 1989-1990.

MTV3:n Kymmenen uutisille Ahtisaari muotoili myöhemmin saman kannanoton "sympatiaäänestykseksi" Luxemburgin puolesta. Ahtisaaren mielestä äänestyksessä ei vertailtu sitä, mikä oli työtodistus aiemmasta toiminnasta.

Lisäksi Ahtisaari kertoi MTV3:lle uskovansa, että myös Luxemburgin pidempi historia ja keskeinen rooli EU:ssa vaikuttivat äänestykseen.

- Ennen meitä EU:ssa olleet kampanjoivat Luxemburgin puolesta.

#3220: Karmea pettymys: - Re: Re: Suomi ei päässyt turvallisuusneuvostoon

Tutkija: Suomi kaatui uskottavuusvajeeseen

Torstai 18.10.2012 klo 21.09

Tutkijan mukaan Suomen YK-panostus on ollut vaatimatonta.

Pitkäjänteinen panostaminen YK:n toimintaan luo maineen ja uskottavuuden jäsenyyttä haikailevalle, sanoo Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki.

Juuri uskottavuusvaje saattoi olla Suomen taakkana äänestyksessä turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikasta.

- Suomi oli kylmän sodan aikana YK:n rauhanturvatoiminnan suurmaa. 1990-luvun puolivälin jälkeen Suomi on toiminut enimmäkseen vain Nato-operaatioissa, ei YK:n kautta.

Tämä on kuitenkin spekulointia, tutkija muistuttaa, sillä murskatappion todelliset syyt tietävät vain äänestäjät. Yksi syy äänikatoon on kuitenkin melko selvä.

- Pieneksi maaksi Luxemburg on panostanut paljon imagonkohotukseen ja rahoittanut systemaattisesti YK-järjestelmiä ja eri ohjelmia.

Suomen rahallinen panos on ollut vaatimattomampi viidentoista viime vuoden aikana.

- Jos Suomi olisi ollut kehitysavun ykköskastissa kuten Ruotsi tai Norja ja korostanut eri yhteyksissä YK:n merkitystä suhteessa Natoon, sillä olisi voinut olla merkitystä vakuuttavan maineen kannalta.