Hävittäjäkaupat uuteen harkintaan - miljardit hyötykäyttöön!

HUOM! varmistathan allekirjoituksesi saatuasi viestin. Lisää sähköpostisi osoitekirjaan / yhteystietoihin osoite info@adressit.com niin vahvistuspyyntö tulee perille. Kiitos!  


Hallitus valmistelee kymmenien miljardien hävittäjäkonehankintaa
. Tarjouksia on jo pyydetty, ja päätös on määrä tehdä 2021.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että hävittäjähankinnasta käydään kunnollinen avoin keskustelu eduskunnassa ja julkisuudessa.

Hävittäjien hankinta on harkittava kokonaan uudelleen realistisesti, erityisesti talouden kantokyky ja sen tulevaisuudennäkymät huomioiden.

Päätöksessä on otettava huomioon, ettei hävittäjien hankinta ole ratkaisu ilmastonmuutokseen tai muihin globaaleihin turvallisuusuhkiin. Hävittäjäkauppa perustuu kapea-alaiseen tulkintaan kansainvälisestä ja Suomen lähialueiden turvallisuustilanteesta.

Adressi luovutetaan uudelle eduskunnalle vaalien jälkeen 2019. Kampanjasivu: https://www.facebook.com/stopF35 

Anni Lahtinen, pääsihteeri, Suomen Sadankomitea
Laura Lodenius, toiminnanjohtaja, Suomen Rauhanliitto - Finlands Fredsförbund ry.
Jouni Sirén, varapuheenjohtaja, Suomen Rauhanpuolustajat
Terttu Kuusela, Oulun rauhanryhmä
Rony Ojajärvi, Joensuun rauhanryhmä
Timo Virtala, Lapinjärvi


Tarkempia perusteluja:  

  • Valtava hankintahinta: 7–10 miljardia euroa on lähes viidesosa valtion talousarvion menoista. Vaikka hankinta ajoittuu kymmenen vuoden ajalle, se merkitsee valtion velkaantumista ja voi vaarantaa valtion talouden mahdollisen kriisin oloissa. Velkaantumisen ohella hankinta aiheuttaa leikkauspaineita mm. koulutus- ja sote- menoihin.
  • Monitoimihävittäjien hankinta muuttaa ilmavoimien tehtäväkuvaa, vaatii suurempaa koneiden määrää ja mahdollistaa hyökkäykset kaukana oleviin maakohteisiin. Se muuttaa puolustuspolitiikan painopistettä ja murentaa itsenäistä puolustusta entisestään, koska koneet ovat riippuvaisia myyjän ohjausjärjestelmistä. Kytkös Natoon tiivistyy entisestään, mikä voi viedä kaukaisiin hyökkäyssotiin.
  • Hankinta ei ole järkevä puolustuksen kannalta – ilmapuolustuksessa ja maavoimien asejärjestelmissä saavutetaan pienemmällä rahamäärällä enemmän puolustuskykyä.
  • Hävittäjähankinta vahvistaa puolustushallinnon asemaa turvallisuuspolitiikassa ulkopolitiikan sijaan. Kuitenkin aseisiin perustuva maanpuolustus on vain osa turvallisuuspolitiikkaa diplomatian ja muun kansainvälisen yhteistyön rinnalla. Demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltio ja hyvinvointiyhteiskunta ovat turvallisuuspolitiikan kivijalka. Niiden puuttumista eivät mitkään aseet korvaa.
  • Hävittäjiin käytetyt verovarat vahvistavat suurten asevalmistajien valtaa maailmanpolitiikassa. Hävittäjiä meillekin kauppaavat yritykset käyttävät hyväkseen veroparatiiseja minimoidakseen veronmaksunsa ja murentavat näin hyvinvointivaltion pohjaa.
  • Asevarustelu pahentaa ilmastokriisiä ja siten heikentää turvallisuutta koko maailmassa. Raaka-aineita, energiaa ja osaamista tarvittaisiin maapallon ongelmien ratkaisemiseen yhteistyössä. Ilmastonmuutos näkyy jo sään ääri-ilmiöinä ja pakolaisuutena, emme voi väistää vastuutamme sen torjumisesta. Nopeimmin ilmastonmuutokseen varautumista voitaisiin rahoittaa sotilasmenoista.
  • Rauhan ja turvallisuuden tae ovat neuvottelut ja kansainvälinen yhteistyö, eivät hyökkäysaseet. Itämeren kymmenen valtion ja 90 miljoonan asukkaan edut kaipaavat rauhaa ja turvallisuutta aseiden kalistelun sijaan.

 


Rony Ojajärvi, Joensuun rauhanryhmä    Ota yhteyttä adressin tekijään