KANSALAISTEN EPÄLUOTTAMUKSEN OSOITUS SUOMEN HALLITUSTA KOHTAAN

KANSALAISTEN EPÄLUOTTAMUKSEN OSOITUS SUOMEN HALLITUSTA KOHTAAN

Viimeaikaiset tapahtumat ovat aiheuttaneet suurta huolta kansalaisten luottamuksesta demokratiaa kohtaan. Usko politiikkaan ja vaikuttamiseen on koetuksella. Tapahtumat saivat alkunsa Perussuomalaisen puolueen puheenjohtaja vaaleista. Vaalien jälkimainingeista on syntynyt pesemätön tahra Suomen poliittiseen historiaan. Joka synnyttää huolenaiheen, onko politiikka ennalta kirjoitettua näytelmää, vai todellista mielipiteillä vaikuttamista.

Suomi täyttää 100-vuotta, meidän isät ja isoisät ovat taistelleet vapauden ja itsenäisyyden Suomelle. Suomi ja Suomalaiset ovat maailmalla tunnettuja tinkimättömästä työmoraalistaan ja rehellisyydestään. Älkäämme antako viimeaikojen tapahtumien synnyttää tahraa Suomen maineelle, jonka isämme ovat meille antaneet.

Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksen puolesta, tämä ei mielestäni ole riittävä luottamuksen osoitus näinkin tärkeässä asiassa. Ryhmäkurin vallitessa eivät hallituspuolueen ja Sinisen tulevaisuuden edustajat äänestä luottamusta vastaan. Vaikka julkisuudessakin on jo esiintynyt hallituksen moraalista toimintaa vastaan eriäviä mielipiteitä, mm Harry Harkimon blogikirjoitus. On myöskin aika harvinaista, että eduskunnan oppositiopuolueet ovat yhdessä rintamassa antamassa epäluottamuslauseen istuvalle hallitukselle.

Suurta epäluottamusta herättää tapahtumien kulku, joka on edennyt kuin etukäteen kirjoitettu näytelmä. Jonka Marko Junkkari melko tarkasti ennakoi, viikkoa ennen Perussuomalaisten puheenjohtaja vaaleja. Tämä synnyttää suuren kysymysmerkin koko tapahtumien kululle.

Tapahtumien kulku osoittaa, että Marko Junkkarin ennustus on ollut puheenaiheena hallituspuolueiden sekä Timo Soinin ja hänen tukiryhmänsä kesken. Vaikka toiminta olisikin laillinen, se ei täytä Demokratian ja avoimen politiikan tunnusmerkkejä.

Hallituksen Ministereillä on yksi tärkeä kriteeri, joka on mainittu valtioneuvostoa nimittäessä. ”Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia”.

Meidän kansalaisten mielestä, tapahtumien aikana on neljä hallituksen ministeriä toiminut epärehellisesti tai osoittanut huonoa moraalia toimissaan. Vaikka hallitus tiistain 20.06.2017 äänestyksessä nauttisi eduskunnan luottamusta, ei se enää nauti kansalaisten luottamusta.  Ja muuttuneessa tilanteessa pitäisi kansan tahto mittauttaa uudelleen.

Koko tässä hallituskriisissä on kysymys demokratiasta ja kansanvallasta. Maan hallituksessa istuu nyt edustettuna viidellä ministerillä eduskuntaryhmä, jonka edustajat saivat viime vaaleissa 5,4% annetuista äänistä ja joka on vain yhden viikon vanha. Kun tämä ryhmä järjestäytyy puolueeksi, istuu hallituksessa edustettuna sellainen puolue, jota kukaan ei ole missään vaaleissa äänestänyt. Saati että kukaan olisi tietoinen mikä on kyseisen puolueen puolueohjelma ja arvot. Arvot joista hallituspuolueiden ministerit olivat huolissaan Jussi Halla-ahon tapauksessa. Nyt Juha Sipilä ja Petteri Orpo toimivat yhteistyössä eduskuntaryhmän kanssa, joka ei ole puolue ja jolla ei ole arvoja. Melkoisen ristiriitainen tilanne.  

Epärehellisesti tai huonoa moraalia ovat osoittaneet seuraavat ministerit.

1.       Pääministeri Juha Sipilä. Olettaen että hän on osallistunut uuden hallituksen suunnitteluun, olettamalla että Jussi Halla-aho valitaan Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Juha Sipilä on myös ilmaissut ennen puheenjohtaja vaaleja, että Perussuomalaiset eivät ole sopiva hallituskumppani, mikäli Jussi Halla-aho valitaan puheenjohtajaksi. Näin hän on lausunnollaan yrittänyt vaikuttaa toisen puolueen sisäisiin valintoihin, mikä osoittaa huonoa moraalia.

2.       Valtiovarainministeri Petteri Orpo. Olettaen että hän on osallistunut uuden hallituksen suunnitteluun, olettamalla että Jussi Halla-aho valitaan Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Petteri Orpo on myös ilmaissut ennen puheenjohtaja vaaleja, että Perussuomalaiset eivät ole sopiva hallituskumppani, mikäli Jussi Halla-aho valitaan puheenjohtajaksi. Näin hän on lausunnollaan yrittänyt vaikuttaa toisen puolueen sisäisiin valintoihin, mikä osoittaa huonoa moraalia.

3.       Ulkoasiainministeri Timo Soini. Olettaen että hän on osallistunut uuden hallituksen suunnitteluun, olettamalla että Jussi Halla-aho valitaan Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Soini on osoittanut toimillaan väheksyntää demokratialla valittua uutta puheenjohtajaa kohtaan. Soini on julkisesti valehdellut blogissaan ensin ennen puheenjohtaja vaaleja, ” ajatus että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön”.  Loikkauksen jälkeen Soini jatkoi väärän totuuden kertomista puolueen kaappaamisella. Kuitenkaan mitkään todisteet eivät tue hänen kertomaansa. Soini on toimillaan osoittanut, että kansalaisten jakama luottamuksen osoitus äänestämällä. Ei demokratiassa kuitenkaan toteudu, hän on ollut valmis hylkäämään puolueensa, arvonsa ja aatteensa. Demokraattisesti toteutuneilla puheenjohtaja vaaleilla. Soinin puheet Suomen Sisun suorittamasta vallankaappauksesta ei ole kovin vakuuttavia, koska Perussuomalaiset puolueena on läpinäkyvästi toiminut yhteistyössä Suomen Sisun kanssa jo pitkään. Mm Olli Immonen on Suomen Sisun puheenjohtaja, myös monet Perussuomalaiset kunta ja eduskuntavaali ehdokkaat ovat löytyneet Suomen Sisun sivuilta. Tämä läpinäkyvä yhteistyö on ollut jo voimassa oleva käytäntö Timo Soinin puheenjohtaja kausilla.

4.       Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Terho on valittu eduskuntaan pitkälti, EU-vastaisesta ja maahanmuuttokriittisestä politiikastaan. Perussuomalisten puheenjohtaja vaalikampanjan aikana, Terho ja Halla-aho ovat julkisesti todenneet heidän poliittisten linjojen olevan samanlaisia. Kuitenkin uuteen ryhmään siirtyessä Terho on sitoutunut päinvastaisiin linjauksiin. Tämä ei herätä luottamusta eikä osoita kovin rehellistä toimintaa.

Hallituskriisi ja sen ratkaisu. Juha Sipilä ja Petteri Orpo eivät voineet jatkaa hallitusyhteistyötä Jussi Halla-ahon kanssa. Perustaen näkemyksensä arvoihin ja arvopohjiin, kuitenkin Halla-aho ei vaatinut mitään muutosta hallitusohjelmaan, vaan olisi ollut sitoutunut jatkamaan kirjoitettua hallitusohjelmaa. Kuten yllä mainittu, Sampo Terho omasi saman arvopohjan kuin Jussi Halla-aho, hän oli kuitenkin kelvollinen hallituskumppani Juha Sipilälle ja Petteri Orvolle. Tämä antaa juuri vahvan viitteen sille, että koko näytelmä oli etukäteen käsikirjoitettu, kuten Marko Junkkari HS blogissaan ilmaisi.

Kansalaisten luottamus istuvaa hallitusta ja politiikkaa kohtaan palautetaan vain osoittamalla, että aatteet, periaatteet, arvot ja kansanvalta aidosti tarkoittavat meille jotain. Mikäli tämä kansalaisadressi kerää yli 100 000 allekirjoittanutta, toivoisimme sen johtava kansanvallan tahdon toteutumiseen ja hallituksen uudelleen valinta menettelyyn.

Kiitän kaikkia allekirjoittaneita, kun tämä saavuttaa 100 000 allekirjoittaneen rajan, saatetaan kansalaisadressi tasavallan presidentin tietoon.


Pasi Juhani Vuolasvirta, Suomen kansalainen    Ota yhteyttä adressin tekijään


TAI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista sivustollamme. Adressin tekijä näkee kaikki antamasi tiedot.

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Tarkasta sähköpostisi (myös roskapostikansio).
Facebook
Kannattaisiko Suomen liittyä Natoon?