Opintotuen sitominen indeksiin
Ota yhteyttä adressin tekijään
Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Opintotuen sitominen indeksiin.
Vieras |
Vastahan opintotukea korotettiin. Eikö mikään riitä opiskelijoille? |
Opiskelija Vieras |
#2 Sopii itse kokeilla elää opintotuellaOpintotukea korotettiin 15 % muutama vuosi sitten, kun edellisestä korotuksesta oli ehitnyt kulua jo yli vuosikymmen. Kuitenkin tämä 15 prosenttia vastasi vain muutamaa kymppiä ja edelleen opintotuella eläminen on ainakin pääkaupunkiseudulla lähes mahdotonta. Pääkaupunkiseudulta ei löydy asuntoja joiden vuokra olisi mitenkään asumistuen määrittelemä reilu 220 euroa. Tällöin väkisin myös opintotuki menee pelkästään vuokran maksamiseen. Ainoa mahdollisuus on siis asua solussa, joka ei esimerkiksi perheille ole vaihtoehto. Soluissakin asuessa kaikkeen muuhun elämään jää noin 200 euroa kuussa. Se on hyvin vähän rahaa käytettäväksi ruokaan, opiskeluvälineisiin, vaatteisiin, matkakorttiin ja kaikkeen muuhun pakolliseen mitä eläminen vaatii. Itse voisikin haastaa melkein jokasen kokeilemaan elämää sillä 200 eurolla kuussa. Siinä sitten oppii syömään vanhaksi mennyttä puuroa jota saa muuten todella halvalla kaupasta. |
Kikka-Sininen Vieras |
#3 Opintotuki opintolainaksiOpiskelijat saavat tosiasiassa aivan liikaa opintotukea. Kaikki tuki pois ja muutetaan se lainaksi. Näin toimitaan jo muualla. Saadaan ainakin humanistiörkit töihin ja liikakoulutusta kuriin. |
Opiskelija |
#4 Opintotuki lainaksiko?Olisitko Kikka-Sininen itse valmis ottamaan lainaa tietämättä, pystytkö koskaan maksamaan sitä takaisin? Kaikilla akateemisilla aloilla ei ole taetta työpaikasta valmistumisen jälkeen. Milläs sitten maksat ehdottamasi usean kymmenen tuhannen lainan takaisin? Ei se tule yhteiskunnalle yhtään halvemmaksi kuin opintotuen maksaminen, että osa valmistuneista maistereista päätyy vaikeudesta toiseen ja päätyy lopulta yhteiskunnan elätettäväksi. Jos olet sattumalta huomannut, niin kaikille muille väestöryhmille on perustoimeentulo turvattu ja se on sidottu elinkustannuksia seuraavaan indeksiin. Tämä adressi vaatii vain sitä, että opintorahalla voisi tulevaisuudessakin ostaa saman määrän puuroa ja makaronia kuin tänä päivänä. Ja jos kuvittelet, että opintotuen muuttamisella opintolainaksi saataisiin liikakoulutus kuriin, olet pahasti hakoteillä. Päätökset yliopistojen sisäänottomääristä tehdään jossain vallan muualla. On valtiovallan ja yliopistojen johdon tehtävä muuttaa kansallista koulutuspolitiikkaa, jotta yliopistosta valmistuu sopiva määrä kandidaatteja ja maistereita yhteiskunnan tarpeisiin. Ei tässä auta mitenkään, mistä se opiskelija toimeentulonsa saa. |
Teekkari Vieras |
#5 Vertailuna muihin maihinSuomalaisessa järjestelmässä on yksi merkittävä ero USA:n ja moneen Euroopan maahan, jotka antavat syyn oletta koulutuksen olevan ilmaista ja tuettua taloudellisesti. Nimittäin Suomessa on todella korkea pääomatuloverotus, jonka myötä näille verorahoille voisi kuvitella saavansa myös jotain vastinetta. Tulevien opiskelijoiden vahemmat eivät Suomessa säästä rahaa lapsiensa opiskeluun, vaan yhteiskunta kerää nämä rahat verojen kautta kaikilta tasapuolisesti. Suomenkaltaisen pienen maan kannalta tämä on erittäin järkevää, jos haluamme ylläpitää menestyksekkäästi kilpailukykyämme ja sen tuomaa hyvinvointia. |
Toinen opiskelija Vieras |
#6 Naulan kantaanNimimerkki Opiskelija kirjoitti: Kaikilla akateemisilla aloilla ei ole taetta työpaikasta valmistumisen jälkeen. Näinhän se valitettavasti on. Mutta pitäisikö tästä ennemmin vetää se johtopäätös, että tällaisilla aloilla koulutetaan liikaa ihmisiä? Paljonko yhteiskunnalle maksaa kouluttaa kortistoon ties mitä maistereita, joille ei ole varmoja tai edes todennäköisiä työpaikkoja valmistumisen jälkeen? Ratkaisuksi ehdottaisin yliopistojen sisäänottojen pienentämistä ja maakuntayliopistojen lakkauttamista. Ei ole mitään järkeä kouluttaa liikaa porukkaa vain siksi, että jokainen pikkukaupunkikin haluaa pitää oman yliopiston. Järjestelmässämme olisi paljon uudistamisen varaa. |
Kolmas opiskelija Vieras |
#7 Avoin kirje junteilleYmmärrän ajatuksen siitä, että usea opiskelija odottaa opintojensa päätyttyä siirtyvänsä nopeasti koulutuksensa mukaisiin töihin ja sitä kautta nauttimaan mahdollisimman korkeita tuloja. Mielestäni edellä mainittu virke kuitenkin kuvastaa juuri sitä ajattelun köyhyyttä ja suoranaista tyhmyyttä, mikä monissa suomalaisissakin korkeakouluissa vallitsee. Varsinkin niissä tapauksissa, kun kyseisen lauseyhdistelmän kannattajat eivät näe koulutuksella (ja kenties elämälläänkään) mitään muuta merkitystä kuin siitä seuraavan työpaikan ja palkan. On sääli, että 2010-luvun Suomen yhteiskunnallinen ajattelu laahaa tältä osin samalla paikalla kuin 1950-luvulla. Akateemisuus itsessään on jo arvo. Paljon puhuttu yleissivistys on arvo, mitä monet eivät näe. En syyllistä kokonaisia ihmisryhmiä, mutta edellisessä kappaleessa mainittua ajattelua esiintyy harmillisen paljon juuri Suomen korkeakoulun "amislinjoilla" Kauppakorkeakoulussa, Teknillisessä korkeakoulussa sekä yliopiston puolella Oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Harvassa ovat näiden alojen opiskelijoissa ne, jotka voivat ylpeinä ja rehellisenä myöntää edes pitävänsä esim. luennoistaan saati pitävänsä omaa alaansa intohimonaan. Suosittelisin näille henkilöille valaisevaa kokemusta (täälläkin parjatuilla) taide- ja humanistisilla aloilla, missä aitoon innostukseen ei voi olla törmäämättä. Ja mielestäni se, että nämä ihmiset pystyvät toteuttamaan itseään ja nauttimaan tekemisestään on asia, mikä on paljon arvokkaampi kuin yksikään "muka yhteiskunnalle niin hyödyllinen" insinööri, ekonomi tai juristi. Miten tämä kaikki liittyy opintotuen sitomiseen indeksiin? Johtuen pääasissa edelläkin jo mainittujen hyvä palkkaisten alojen omista ponnisteluista (kaikki kunnia heille siitä) heidän työllistymisensä ja palkkatilanteensa on jo opiskeluaikanakin huomattavasti parempi kuin esim. "humanistiörkkien". Joku voisi kysyä, että millä perusteella? Millä perusteella lakikirjan lukeminen on tärkeämpää kuin Raamatun tai Goethen väriopin? "Hyöty, koska juristi tienaa enemmän ja maksaa enemmän veroja yhteiskunnalle". Totta, mutta vain osittain. Suurin kysymys ovat edelleen, että miksi juristi tienaa enemmän? Miettikääpä sitä. Siksi tässä väärintyneessä tilanteessa on tärkeää, että Suomi, missä elämä ei ole enää taistelua hengestä tai elintilasta (kiitos siitä edeltäville sukupolville) jokaisen yhteiskuntamme jäsenen ei tarvitse enää olla poliisi tai puuseppä. Meillä voi myös olla kulttuurintutkijoita, taiteilijoita ja kirjailijoita. Koska ilman heitä ei olisi suomalaista yhteiskuntaa. Ja jos uusia tällaisia ei tueta riittävästi, ei heitä enää olemassa. Ja jos joku on nyt tässä vaiheessa sitä mieltä, että suomalainen yhteiskunta ei ole puolustamisen/säilyttämisen arvoinen, niin suosittelen muuttamista Ruotsiin. Koska hei, Suomihan on maailman paras maa. |
Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)
- Poiston ajankohta: 25.08.2010
- Poiston syy:
äiti jolla,enää yksi lapsi opiskelee Vieras |
#9 Kikka-sininenJa mites sinä olet opintosi maksanut. Eikös olisi järkevämpää maksaa reilu tuki muutaman vuoden ja jos ei ole valmistunut nii sit voi rahoittaa työllänsä, muut nyt venyy kunnon opiskelijoidenkin opintoputki kun pitää käydä ohess myös töissä. Ei tällaisina aikoina opiskelua varten lainaa voi ottaa, kun et tiedä mitä töitä saat ja kuinka pitkäksi aikaa. Määräaikaiset työsopimukset koulunkäyntiohjaajilta, sairaanhoitajilta ym.. vakituisiksi niin sitten uskaltais lainaakin ottaa.
|
Rafael Vieras |
#10 Hyödyllisin ratkaisu yhteiskunnalleOn mielestäni selvää, että opintoja kannattaa tukea mahdollisimman paljon (toisin sanoin: sitoa tuki indeksiin) - näin kannustettuina opiskelijat todennäköisemmin valmistuvat tavoiteajassa ja siirtyvät ripeämmin työelämään tunnollisiksi veronmaksajiksi. Psyykkinen hyvinvointi puolestaan kasvattaa työkykyisten määrää ja lisää aiemman työlämään siirtymisen lisäksi verotuloja - minkä puolestaan voidaan ajatella korvaavan jo itsessään opintotuen korotuksen. Kaiken kaikkiaan opintotuen korotus ja indeksiin sitominen hieman pidemmällä, kuin keski-ikäisten ja eläköityvien tähtäimellä, tuovat muassaan vain positiivisia vaikutuksia koko yhteiskunnalle ja vaikuttaisivat merkittävästi Suomen kilpailukykyyn ja kasvuun kansainvälisestikin. Eikä pidä unohtaa, että myös eläkepommi maksettaisiin kätevämmin suuremmalla joukolla työkykyisiä ja vastuuntuntoisia, kansainvälisiä menestyjiä. |
morjes Vieras |
#11 Re: Kikka-sininen#9: äiti jolla,enää yksi lapsi opiskelee - Kikka-sininen Kyllä, tuki korkeammaksi ja opintopistevaatemukset roimasti ylös, jotta valmistuttaisiin nopeammin. Mikäli pisteitä ei tule riittävästi tuet poikki. Hämmästyttävää muuten kuinka kateellisia monet tuntuvat olevan opiskelijoiden "mahtavista" tuista. Kovasti ollaan sanomassa, että pitäisi poistaa koko tuet. Keski-ikäisten tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että tänäpäivänä monia töitä on lähes mahdotonta saada ilman koulutusta. Toista se oli ennen...peruskoulun käynyt saattoi saada vastaavia töitä mitä esimerkiksi ekonomit nykyään. |
neljäs opiskelija Vieras |
#12 Re: Sopii itse kokeilla elää opintotuella#2: Opiskelija - Sopii itse kokeilla elää opintotuella Eihän opiskelijan ole tarkoituskaan elää kokonaan sillä opintotuella. Meillä Suomessa opiskelijoilla lukuvuoden opinnot loppuvat aikaisin, joillakin jo huhtikuun loppuun mennessä, ja opintohin paluuhan tapahtuu vasta syyskuussa. Siinä välissa ehtii kyllä käydä töissä! Opiskelijan ei siis tarvitse tehdä töitä opintojen ohella. Ja niitä lapsiahan ei kannata hankkia ennen kuin on valmistunut. |
Mikko Malhonen Vieras |
#13 Nykytilanne on kestämätönKansantaloudellisesti on selvää, ettei nykytilanteessa ole mitään järkeä. Ihmiset valmistuvat reilu seitsemässä vuodessa viiden vuoden tutkinnoista. Ei ihmekään, opiskeluista kun menee maku hanttihommien ja rahahuolten painaessa mieltä... |
Vieras Vieras |
#14 Re: Re: Sopii itse kokeilla elää opintotuella#12: neljäs opiskelija - Re: Sopii itse kokeilla elää opintotuella ELÄTKÖ ITSE KOKO VUODEN KESÄTIENISTEILLÄ, KESÄLLÄKIN PITÄÄ MAKSAA VUOKRA JA OSTAA RUOKAA ;)) |
Vieras Vieras |
#15 Re: Re: Re: Sopii itse kokeilla elää opintotuella#14: Vieras - Re: Re: Sopii itse kokeilla elää opintotuella Joo, ja kesältä ei saa opintotukea jos käy kokopäiväisessä kesätyössä. Mun hataran matematiikkani mukaan on mahdottomuus tienata yhden kesän (4 kuukautta) aikana luokkaa 200 euroa per opintotukikuukausi säästöön talven varalle (8 kuukautta, 8 x 200 = 1600) plus kesän vuokra ja ruoka (neljä kuukautta).
Seuraava rutisija ja opintotuesta kateellinen voisikin postata tänne avoimia työpaikkoja, joissa otetaan määräaikaisia työntekijöitä määrättömästi ja palkka lähtee tuolta 3000 eurosta kuukausi. |
Opiskelija Vieras |
#16 Turha ihmisryhmä?Töissä käyminen ja opiskelu yhtäaikaisesti heikentää motivaatiota molempiin. Harrastukset ja elämä saa jäädä. Tulee paniikkihäiriötä ja masennusta, ja silti elää köyhyysrajan alapuolella, tai ei ole oikeutettu opintotukeen. (Liiasta palkansaannista opintojen ohella on maksettava tuet takaisin). Kun aiemmin toisella opiskelupaikkakunnalla ei ollut mahdollisuutta työntekoon, hyvä jos paikkakunnalla oli töitä muillekaan, oli jatkuvasti pelkästään vaan aivan helvetin köyhä. Söin homeenmakuista leipää ja uskottelin ettei se varmaan homeessa ollut, ja samaa puuroa päivästä toiseen. Miksi minä ansaitsen vähemmän yhteiskunnan tukea, tai miksi minun pitäisi voida huonommin kuin naapurin erkin joka vaan ryyppää päivästä toiseen, kusee hissiin ja säikyttelee naapureita puukolla?
Ehkä joku vois selvittää.
|
Kimpaantunut Vieras |
#17 Re: Turha ihmisryhmä?#16: Opiskelija - Turha ihmisryhmä? Komp, komp! Tuo todellakin herättää kysymyksiä, että miksi Erkki saa kaikki mahdolliset tuet mitä yhteiskunnalta irtoaa, mutta opiskelijat, jotka tulevat maksamaan (marisijoidenkin) kulut, velat ja eläkkeet, joutuvat taistelemaan omistaan? Kyllä, opiskelijat saavat opinotukea; opintorahaa ja opintotuen asumislisää. Opintoraha on vajaa 300 e kuussa ja opintoten asumislisä reilu 200 e kuussa. Ja jos oikein tiukkaa tulee niin voi ottaa laitaa 300 e per kuukausi. Käsi ylös kaikki ne, jotka ottavat vapaaehtoisesti joka kuukausi lainaa elääkseen? Huh heijaa - 800 euroa kuussa puhdasta rahaa! Toki tuosta vähennetään opintorahan verot, opintolainan käsittelymaksut ja vuokra. Joissakin kaupungeissa voi koko potti mennä vuokraa vaikka kuinka yrittäisi asua jos jonkinlaisessa loukossa! Ja sitten on vielä pitäisi syödä, hankkia koulukirjoja, maksaa puhelinlasku, nettilasku, matkakulut.. kyllähän näitä kertyy. Ja tässähän en nyt luetellu mitään syntisiä baariöitä tai ravintolaillallisia kun niihin ei vain yksinkertaisesti ole varaa! Kyllä, opiskelijat voivat käydä kesäisin töissä. Toinen juttu on vaan sitten se, että missä töissä ja mikä niistä on palkka. Usein opiskelija tekee loppukevään ja alkusyksyn töitä opintojen kanssa päällekäin, jotta saisi edes jonkinlaisen paikan paljon tapelluista paikoista. Mitenkäs sitten kun on koko pitkä lukuvuosi (syyskuu-toukokuu) opiskeltu, ollaan töissä koko kesä (toukokuu-syyskuu), palataan koulunpenkille ja toistetaan tämä sykli 4-8 kertaa? Siinä voisi kovempikin bisneshai olla hitusen väsynyt kun tuollaisen rupeaman vetää ilman kesä-, talvi- tai kevätlomia. Kertokaa viisaammaat ei-oppineet ja työssäkävijät - kuinka te jaksaisitte? |
Myös opiskelija Vieras |
#18 Re: Avoin kirje junteille#7: Kolmas opiskelija - Avoin kirje junteille Pakko kommentoida tuota: "Ja mielestäni se, että nämä ihmiset pystyvät toteuttamaan itseään ja nauttimaan tekemisestään on asia, mikä on paljon arvokkaampi kuin yksikään "muka yhteiskunnalle niin hyödyllinen" insinööri, ekonomi tai juristi."
Ei yhteiskunta maksa koulutusta ja tuke siksi että tietyillä ihmisllä olisi kivaa! Siksi että siellä humanistisen tiedekunnan kahviossa saa miettie suuria linjoja parantaa maailmaa. Vetää päälle kirppari vaatteet ja olla pesemättä rastottunutta tukkaansa. Yhteiskunta odottaa meiltä opiskelijoita vastinetta siihen mitä se meihin satsaa. Esim Terveydenhuollon alalla koulutetaan paljon hoitajia ja lääkäreitä jotka nostavat kytkintä ja lähtevät töihin Norjaan tai muualle missä samasta työstä maksetaan paljon enemmän. Vaikka heillä olisi velvoite korvata suomen valtiolle ja yhteiskunnalle koulutuksensa toimimalla täällä edes jonkun aikaa virassaan ja käyttää ammattitaitoa täällä olevien hyväksi. Mutta sitä minä en todella ymmärrä että mitä me oikeasti teemme ihmisillä jotka istuu yliopistossa vuodesta toiseen erilaisten tukijen ja sosiaalietuuksien nauttioina ja tästä heidän tiedon tankkaamisesta ei ole mitään iloa tälle yhteiskunnalle. Eräs tuttava luki itsensä biologian puolelta Tohtoriksi ja sitten haki työpaikkaa jolloin karu totuus valkeni samaa yhtä paikka hakee 100 vastaavalla koulutuksella olevaa työtöntä. Itsekin olen opiskelijana kuitenkin sitä mieltä että opintotuki on hyvä sitoa indeksiin jolloin olisi järkevää että opiskelija pystyisi jokapuolella suomea elämään sillä. |
Opiskelija monta vuotta Vieras |
#19 Kyllähän sitä kesällä kävisi töissä jos olisi töitäNiin totta on että elin ensimmäiset pari opiskeluvuotta sillä että kävin kesällä töissä. Maailmassa kuitenkin tapahtui jotain tuossa pari vuotta sitten ja lama iski kaikkialle. Enää ei saanut kesätöitä. Samalla laitos ilmoitti että kesätenttejä järjestetään vain elokuussa. Eli jos haluaisi koko kesältä opintotuet pitäis tenttiä ainakin kolme tenttiä yhdessä samassa 4 tunnin tenttitilaisuudessa elokuussa. Tämä ei nyt vain ollut mahdollista joten koko kesältä ei voinut saada tukia. Koska kesällä ei saanut rahaa ja syksy koitti, oli pakko mennä syksyksi töihin. Näin sitten jäivät ensimmäiset kurssit opintojen ajoitusmallin mukaan käymättä. Oman alan töissä ei ole tullut vielä oltua, ehkä sitten joskus kun valmistuu jos se kerta kannattaa niin kovasti opiskella sen eteen.... Tai sitten ei... |
Vieras Vieras |
#20 Re: Naulan kantaan#6: Toinen opiskelija - Naulan kantaan Mutta tämähän on aivan toinen kysymys. Valtio tekee omat laskelmansa tulevaisuuden osaamistarpeista parin vuoden välein ja sen mukaan ohjataan aloituspaikkoja. Ei kai ole 19 vuotiaan humanistifuksin vika, jos aloituspaikkoja on liikaa suhteessa tarpeeseen. Valtio antaa tällöin ymmärtää, mutta unohtaa antaa. |
Niin just Vieras |
#21 Re: Re: Avoin kirje junteille#18: Myös opiskelija - Re: Avoin kirje junteille
Mutta sitä minä en todella ymmärrä että mitä me oikeasti teemme ihmisillä jotka istuu yliopistossa vuodesta toiseen erilaisten tukijen ja sosiaalietuuksien nauttioina ja tästä heidän tiedon tankkaamisesta ei ole mitään iloa tälle yhteiskunnalle. Niin. Historiasta, kielitieteestä, uskontotieteestä tai kulttuurintutkimuksesta ei tietenkään ole mitään hyötyä yhteiskunnalle. Onhan se aivan sama, että tiedämmekö, miten kielemme rakentuu tai opimmeko muita kieliä. Onhan ihan yks lysti, että kuuluiko Suomi joskus Venäjään, Ruotsiin vai vaikkapa Norjaan. Ketä kiinnostaa, mitä saamelaiset Lapissa puuhaavat. Mitä hiton väliä on tuntea mitään kirjallisuutta millään tavalla saatikka sitten kirjoittaa uutta kirjallisuutta. Kaikenlaiset moraaliin tai muihin kulttuureihin liittyvät tutkimuset ovat tietysti myös ihan turhia, koska kyllähän minä itse tiedän kaiken just niinku se on ja muut on kumminki väärässä. Varsinkin ulkomaalaiset. Näin ollen siis humanistiset tieteet, jotka tutkivat ihmisen toimintaa maailmassa, ovat ihan täyttä huuhaata ja ne voi kaikki lopettaa tähän. No huhhuh. |
Muuan mies Vieras |
#22 Muutama totuusSuomen sijoitusta ykköseksi newsweekin rankingissa auttoi ilmainen koulutus johon kaikilla on mahdollisuus. Suomen tunnustettu voimavara on että täällä PARHAAT LUKUPÄÄT koulutetaan, ei rikkaimpia. Esimerkiksi USA:ssa on tehty hälyyttäviä huomioita, joiden mukaan fiksuimmat/motivoituneimmat hukataan. Siellä tieteiden tutkijat ovatkin monesti ulkomailla opiskelleita, koska paikalliset ottavat varman ekolokeron yhteiskunnassa. Innovointiin kuuluu läheisesti lupa tehdä uusia asioita - kuka uskaltaa velkavankeuden uhalla opiskella muuksi kuin lääkäriksi tai lakimieheksi? Opetusministeriön velvollisuus on päättää koulutuspaikkojen määrästä, jotta jokaisella alalla olisi sopivasti väkeä. HUOM! Ei rankaista yksittäisiä opiskelijoita, jotka tekevät päätöksensä koulussa, vailla täyttä käsitystä yhteiskunnasta/elämästä - ja useimmat alaikäisinä. Taataan mieluummin parhaille lahjakkuuksille edes välttävä toimeentulo, ja rajoitetaan sisäänottoa kullakin alalla yhteiskunnan tarpeisiin sopivaksi! Ja se hyötynäkökohta: Pistetään vaan Gallen-Kallelat tuleen ja Marskin patsas nurin - mitä hyötyä niistäkään on? Ja Sibeliustakin soittoon vaan takaperin! Se valtavan suuri opintotuki ja ilmainen koulutus (arvostettu muualla) on kaikkien saatavilla, että tervetuloa nauttimaan! |
Vieras Vieras |
#23 Re: Re: Re: Avoin kirje junteille#21: Niin just - Re: Re: Avoin kirje junteille No minusta nämä asiat ovat selvitetty jo miten ne menevät. Joten Se että siellä istuu porukkaa jolla on vaan kivaa valtion kustannuksella on väärin. Myös ne jotka todella jäävät opintojen tielle eivätkä koskaan julkaise kirjoituksen kirjoitusta. Voitko kertoa yhdenkin 2000 luvun humanistin saavutuksia?
|
Heikki Mustonen Vieras |
#24 OpintotukiOpintotuki pitää sitoa VÄHINTÄÄN indeksiin ! Kertokaa minulle mikä muu " ammattiryhmä" ostaa maitonsa pakkovelaksi ? |
Drontti Vieras |
#25 Re: Re: Re: Re: Avoin kirje junteille#23: Vieras - Re: Re: Re: Avoin kirje junteille No minusta nämä asiat ovat selvitetty jo miten ne menevät. Joten Se että siellä istuu porukkaa jolla on vaan kivaa valtion kustannuksella on väärin. Myös ne jotka todella jäävät opintojen tielle eivätkä koskaan julkaise kirjoituksen kirjoitusta. Voitko kertoa yhdenkin 2000 luvun humanistin saavutuksia?Entä sitten ne jotka julkaisevat? Ei kai kaikki voi menestyä tai olla ihan kauheasti näkyvillä? Oletko itse? Valtionkustannuksella, no joo. Mutta toisaalta käythän sinäkin lääkärissä pitkälti valtion kustannuksella. Mahdolliset lapsesi käyvät koulua... hmm, valtion kustannuksella. Että sikäli mikäli pikäli tikäli hikäli likäli... Minä todella toivon että tämä oli vain huonoa sarkasmia. Jos et tiedä mikä on humanisti, älä kirjoita tänne. Humanistiksi voi laskea jopa Martti Ahtisaaren, joka mm sai rauhan Nobelin. Tai jotain... huoh. |
Kommentoi adressia |
Oulun tulee luopua keskustakampushankkeesta
VAADIMME HALLITUKSEN YRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUUTOSTA KOSKEVAN ESITYKSEN (HE 102/2022 vp) KUMOAMISTA JA UUDELLEENKÄSITTELYÄ
Korjataan Kanttila, suojeltu Minna Canthin talo Kuopiossa
B-kortillisille oikeus ajaa kevytmoottoripyörää
Vesa-Matti Loirille järjestettävä valtiolliset hautajaiset
Suomen ei tule luovuttaa Erdoganin vaatimia henkilöitä eikä ryhtyä yhteistyöhön Turkin tiedusteluorganisaatioiden kanssa.
Pelastetaan Vuosaari!
Tammirinteen uhanalainen metsä säilytettävä virkistysalueena
Haluaisitko muuttaa jotakin?
Mikään ei muutu jos kaikki ovat hiljaa. Tämän adressin kirjoittaja ryhtyi toimiin. Teetkö itse saman? Aloita kansanliike luomalla adressi.
Aloita oma adressiSuosituimmat adressit viimeisten 7 päivän aikana
VAADIMME HALLITUKSEN YRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUUTOSTA KOSKEVAN ESITYKSEN (HE 102/2022 vp) KUMOAMISTA JA UUDELLEENKÄSITTELYÄ
VAADIMME HALLITUKSEN YRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUUTOSTA KOSKEVAN ESITYKSEN (HE 102/2022 vp) KUMOAMISTA JA UUDELLEENKÄSITTELYÄ ADRESSIN SISÄLTÖ JA TARKOITUS: Yrittäjän eläkelain ehdotettu muutos on järjetön ja epäoikeudenmukainen pienyrittäjille ja etenkin yksinyrittäjille. Mikäli hallituksen esitys menee läpi, se tarkoittaa, että vähintään kymmenien tuhansien pien- ja yksinyrittäjien yrittäjätoiminta on uhattuna suhteettoman suurien YEL-maksujen takia, joiden pohjana olevan työtulon laskennallinen p
Luotu: 2022-07-28 Tilastot
Ajanjakso | Kaikki maat | |
---|---|---|
Koko ajalta | 66272 | 65983 |
7 päivää | 1119 | 1111 |
Herttoniemeen luvattu meluaita on rakennettava
Herttoniemeen on luvattu meluaita, jota ei ole lupauksista ja suunnitelmista huolimatta edelleenkään rakennettu. Tilanne uhkaa asukkaiden asumisviihtyvyyttä, hyvinvointia ja pahimmillaan jo terveyttä. Ensimmäisen kerran valmis hankesuunnitelma kaatui rahoituksen puutteeseen noin 15 vuotta sitten. Sen jälkeen on pystytetty nykyinen peltinen aita Itäväylän ja metroradan väliin, joka on entisestään lisännyt metron ääntä asuinalueelle. Asukkaille on useamman kerran luvattu, että alueelle rakennetaan
Luotu: 2022-08-14 Tilastot
Ajanjakso | Kaikki maat | |
---|---|---|
Koko ajalta | 259 | 257 |
7 päivää | 259 | 257 |
Suomen ei tule luovuttaa Erdoganin vaatimia henkilöitä eikä ryhtyä yhteistyöhön Turkin tiedusteluorganisaatioiden kanssa.
Suomen tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia, ei myötäillä Erdoganin hirmuhallinnon vaatimuksia. Suomen ei tulisi sitoa toisten valtioiden kanssa sopimuksia, jotka vaarantavat ihmisoikeuksien toteutumisen. Suomen ja Ruotsin Turkin kanssa solmima kolmenkeskinen yhteisymmärrysasiakirja on tällainen sopimus. Sopimuksen artikla 8. ja artikla 9. velvoittavat Suomea ryhtymään konkreettisiin toimiin Turkin tiedustelupalvelun ja poliisiviranomaisten kanssa harjoitettavan yhteistyön muodostamiseksi. Lisäksi S
Luotu: 2022-08-14 Tilastot
Ajanjakso | Kaikki maat | |
---|---|---|
Koko ajalta | 160 | 156 |
7 päivää | 160 | 156 |
Joukkoliikenne Kotkassa palvelemaan asukkaita!
Kotkalaisten huoli liikkumisesta on - uusien linja-autoliikenteen aikataulujen tultua voimaan nyt elokuussa - tullut selvästi esille eri kanavissa: pääseekö töihin, kouluun, tarhaan tai asioille linja-autolla ja pääseekö myös takaisin kotiin? Linja-autovuoroja on vähennetty ja vuorojen aikatauluja muutettu niin, että monien työ- ja koulumatka on entisestään vaikeutunut. Me tämän adressin allekirjoittaneet vaadimme linja-autoliikenteen entisten aikataulujen ottamista takaisin käyttöön, kunnes tar
Luotu: 2022-08-13 Tilastot
Ajanjakso | Kaikki maat | |
---|---|---|
Koko ajalta | 118 | 118 |
7 päivää | 118 | 118 |
B-kortillisille oikeus ajaa kevytmoottoripyörää
A1-luokan ajoneuvot ovat monessa Euroopan maassa tärkeässä roolissa ihmisten arkea helpottavina, kätevinä ja edullisina, kulkineina. Näin esimerkiksi työmatkakäytössä. Kevytmoottoripyörä onkin järkevä ja houkutteleva valinta kulkemiseen erityisesti niiissä maissa, joissa sillä saa ajaa B-kortilla. EU:n direktiivit mahdollistavat kansallisen tason muutokset ajokorttilainsäädäntöön, jolla tämä voitaisiin mahdollistaa. Moottoripyöräilyn etujärjestöt ovat varmasti lakimuutoksen takana ja ainakin Suo
Luotu: 2022-07-23 Tilastot
Ajanjakso | Kaikki maat | |
---|---|---|
Koko ajalta | 185 | 184 |
7 päivää | 105 | 104 |
Turun Kupittaan siirtolapuutarha on säilytettävä / Koloniträdgården i Kuppis i Åbo bör bevaras / The allotment garden Kupittaa in Turku has to be preserved
Adressi Kupittaan siirtolapuutarhan säilymisen puolesta Adressi esitetään Turun kaupunginvaltuustolle. Kupittaan siirtolapuutarha on Turun vanhin – perustettu vuonna 1934. Siirtolapuutarha perustettiin kaupungin työväestön virkistykseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä perheiden ruokahuollon turvaamiseksi. Turkulaisen siirtolapuutarhan syntyhistorian ensimmäinen luku kirjoitettiin kuitenkin jo maamme itsenäistymisen vuonna 1917. Puutarha on säilyttänyt luonteensa jo 85 vuotta ja se on K
Luotu: 2020-06-04 Tilastot
Ajanjakso | Kaikki maat | |
---|---|---|
Koko ajalta | 11242 | 11083 |
7 päivää | 99 | 99 |
Kuusisaaren metsät on suojeltava!
Me allekirjoittaneet vaadimme, että Vaasan saaristossa sijaitsevan Kuusisaaren virkistysalueen metsien hakkuusuunnitelmat perutaan ja metsät suojellaan. Saaren metsien luonto- ja virkistysarvot ovat korvaamattomat. Vetoamme Vaasan kaupunkiin, että se aloittaisi neuvottelut ELY-keskuksen kanssa Kuusisaaren metsien suojelusta.Perustelut:Vaasan kaupungin omistama metsäalue Kuusisaaressa on kokonaisuudessaan suojeluvalmis. Juuri tällaiset maankohoamisrannikon vanhat metsät ovat haluttuja kohteita me
Luotu: 2022-08-08 Tilastot
Ajanjakso | Kaikki maat | |
---|---|---|
Koko ajalta | 126 | 125 |
7 päivää | 91 | 90 |
Bussi 554 lopettaa - Suutarilan Töyrynummen lähiliikenteen puolesta!
Suosittu bussi 554 lopettaa 15.8 ja sen myötä Suutarilan Töyrynummen ja Tapanilan Urheilukeskuksen alue on jäämässä ilman lähiliikennettä Malmille ja nopeaa yhteyttä keskustaan.Suutarilan Töyrynummella asuu noin 5000 asukasta ja nyt tämän alueen asukkaat ovat jäämässä liikenteen katvealueeseen. Vuonna 2015 Koillis-Helsinginlinjastosuunnitelman toteuksen yhteydessä alueen asukkailta vietiin suora ja nopea yhteys Malmille, kun 76ab-linja lopetettiin ja Yrttimaantien asukkaatjäivät katvealueelle. N
Luotu: 2022-08-04 Tilastot
Ajanjakso | Kaikki maat | |
---|---|---|
Koko ajalta | 469 | 467 |
7 päivää | 88 | 87 |
Vesa-Matti Loirille järjestettävä valtiolliset hautajaiset
Viihdetaiteilija ja muusikko Vesa-Matti Loirin poismenon pohjalta on mediassa herännyt nopeasti keskustelua siitä, että järjestetäänkö Loirille valtiolliset hautajaiset. Vuodesta 1989 lähtien on valtiolliset hautajaiset järjestetty ainoastaan Tasavallan Presidenteille poikkeustapauksia lukuunottamatta. Poikkeustapauksiin lukeutuvat muunmuassa teatteri- ja elokuvaohjaaja Edvin Laine sekä kirjailija-akateemikko Väinö Linna. Vesa-Matti Loirin vaikutusta suomalaiseen viihde- ja musiikkikulttuuriin o
Luotu: 2022-08-10 Tilastot
Ajanjakso | Kaikki maat | |
---|---|---|
Koko ajalta | 57 | 57 |
7 päivää | 57 | 57 |
Heino Kaski Lieksan kunniasäveltäjäksi 2023
Pielisjärvellä syntynyt ja Lieksan seudulla kesiään viettänyt säveltäjä ja pianisti Heino Kaski (1885-1957) on jäänyt suomalaisen musiikin historiassa aivan liian vähälle huomiolle ja arvostukselle. Tästä huolimatta hänen musiikkinsa elää edelleen eikä sen suosio tunnu laantuvan. Aivan ilman arvostusta hän ei eläessäänkään jäänyt, sillä vuonna 1941 Kaski sai director musices -arvonimen, 1950 hänet palkittiin Pro Finlandia –mitalilla ja 1955 hän sai Suomen säveltäjien kunniapalkinnon. Kasken suos
Luotu: 2022-08-15 Tilastot
Ajanjakso | Kaikki maat | |
---|---|---|
Koko ajalta | 55 | 54 |
7 päivää | 55 | 54 |