Pelastakaa Kulttuurien museo

Mielestäni meillä tulee olla Suomessa edes yksi sellainen museo, jossa tutkittuun tietoon ja elävään vuorovaikutukseen perustuvaa informaatiota jaetaan meistä ihmisistä tällä yhä pienemmäksi käyvällä maapallollamme. Kaikkien on syytä oppia tulemaan toimeen toistensa kanssa rauhanomaisesti ja avoimesti. Kulttuurien museo opastaa siihen, se kertoo tavoista ja tottumuksista, joihin törmäämme maailmalla ja täällä kotonakin muualta tulleita kohdatessamme. Kohtaamisista tulee helpompia niin.
Toiseksi, meillä ei oikeutta pitää kansalaisilta piilossa sitä yhteistä omaisuutta, kulttuuriaineistoa, jonka valistuneet maanmiehemme ovat katsoneet aiheelliseksi raahata kotiin meidän muiden nähtäväksemme.
Kolmanneksi: Museossa on siis ollut liian vähän kävijöitä: Jos me emme ole muista kiinnostuneita, kuinka voimme olettaa, että he kiinnostuisivat meistä ja alkaisivat esimerkiksi tapojamme kunnioittaen sopeutua yhteiselämään kanssamme?

Kaiki vanha pois heitä kaatopaikale menemä.Vanhoja ei pidä kaivele.Tuhlata aika turhaa niiden katselu ja ihmetele mitä noilaki teke.
Ei sentä niin hölmö ihmise pidä olla.

Nyt ollaan tuottavuuden nimissä tappamassa maasta sellaisia toimintoja, jotka ovat sivistyskansalle välttämätömiä ja uniikkeja. Sijoittamalla arvokkaat kokoelmat varastoon tosiasiassa heikennetään maamme tuottavuutta. Valtion säästöohjelma ei tunnu olevan kenenkään hallinnassa. Priorisointeja ei osata tehdä, vaan juustohöylällä leikataan kaikkialta. Kulttuurien museo on Suomen ainoa kansainväliset mitat täyttävä etnografinen museo. Sillä on arvokkaat kokoelmat, jotka pitäisi olla sekä suomalaisten että ulkomaalaisten nähtävillä. Se olisi todellista tuottavuutta. Suomi tippuu tällä menolla sivistyksen kelkasta. Jokaisessa sivistysmaassa täytyy olla etnografinen museo!

#2: Uusi aika parempi olla - Museota ei tarvita 

Huumorin kukka on kaunein kukka!

ko. museon virkailijat ? kyllähän niitä valtion (veronmaksajien) renkejä ja piikojakin täytyisi välillä pistää kilometritehtaalle. Yleensä niissä viroissa on liikaa niitä "sopivia", ja päteviä vähemmän...

#7: - ovatko asialla 

Mikäli kirjoittaja on lukenut adressin aiheen eli avoimen kirjeen ministeri Stefan Wallinille ja sen allekirjoittajat, hän lienee huomannut, että asialla on PONTES - Bridging Marginal Europe -yhdistyksen hallitus sekä Italian PONTES -yhdistys. Kukaan näistä henkilöistä ei ole Kulttuurien museon henkilökuntaa, vaan edustavat eri yhteiskunnan aloja.

Kunnioittavin terveisin,

PONTES - hallitus

Suomalainen kulttuuri tarvitsee kaikkia niitä museoita, jotka kertovat tarinoita ihmisen kekseliäisyydestä ja lahjakkuudesta ja kyvystä nähdä asioita monelta kantilta. Kulttuurien museo on ehdottomasti sellainen!

Ministeri Wallin on reagoinut adressiin ja muuhun informaatioon etuajassa:

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2011/01/Wallin_kulttuurien_museo.html?lang=fi

Nyt on tärkeää, että Museovirasto todella järjestää kunnolliset näyttelytilat museolle vuodesta 2014 eteenpäin. Museo ei saa jäädä toimimaan vain paperilla. Adressin keruuta on syytä jatkaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Mitä enemmän adressissa on nimiä, sitä painokkaammin asia on otettava. Jo nyt adressin nimiluettelo on vaikuttava.

Kulttuurien museon lakkautuspäätös on tyrmistyttävä. Muistan hyvin kuinka alan opiskelijana muutama vuosikymmen sitten kirjoitin opiskelijayhdistyksen lehteen palavan, museon perustamista puoltavan kirjoituksen. Näinkö lyhyeksi jäi suvaitseva, utelias ja kulttuurin monimuotoisuutta ymmärtävä jakso suomalaisessa museomaailmassa? Sammuttelemalla Kulttuurien museon kaltaisia lyhtyjä pimenee hiljalleen maailma ympärillämme..

Ministeri Wallinin tämänpäiväinen tiedote antaa pientä toivoa siitä, ettei museo sittenkään jää toimimaan vain paperilla. Mutta ollaan silti tarkkana: Tilanne ei ole nyt juuri parempi kuin ennen tiedotetta. Tennispalatsia korvaavia tiloja ei nimittäin löydy Kansallismuseosta. Kulttuurien museon tulee saada tilat jostakin muualta kuin Kansallismuseosta, jonka sopii säilyäkin suomalaisen kulttuurin pyhättönä. Korvaavien tilojen etsimisen Kulttuurien museolle tulee käynnistyä aivan heti. Kokoelmien luettelointi- ja tutkimustyö on välttämätöntä, se on museon kivijalka jota ilman yksikään näyttely ei synny, mutta museo ilman näyttelyitä on museo paperilla. Siihen emme saa tyytyä.

Mutta mutta!

Kulttuurien museon näyttely- ja toimitiloihin on sijoitettu vain runsaat kymmenen vuotta sitten niin paljon rahaa, että korvaavien tilojen, laitteiden, toimistokalusteiden ja ennen kaikkea mittatilauksena tehtyjen hienojen vitriinien hylkääminen ja vastaavien hankkiminen tulee maksamaan valtavasti paljon enemmän rahaa kuin toiminnan jatkaminen Tennispalatsissa. Uusien tilojen etsiminen täytyy aloittaa, mutta museota ei tule hätiköiden häätää Tennispalatsista ennenkuin todella hyvä ja kannattava ratkaisu Kulttturien museolle on löytynyt.

Kaikki kulttuurivaihto on tärkeää. Emme voi sulkea itseemme rautaesiriipun taakse ja vain katsoa itseämme. Siitä koituu meidän tuho. Kulttuurienmuseo on konkreettinen ja tärkeä avain ulos maailmaan. J S

Kulttuurien museon hävittäminen Helsingistä olisi skandaali ja suuri häpeä sivistysvaltiolle.

Ich unterschreibe die Petition zur Erhaltung des Völkerkundemuseums in Helsinki

Ich unterschreibe die Petion zur Erhaltung des Völkerkundemuseums in Helsinki,

Olen talla hetkella Perun Cuscossa, joka on taynna uskomatonta kulttuuriperinneaarteistoa, mutta ainakin yksikaan taman Inkojen paakaupungin museoista ei ole niin hienosti ylospantu kuin Kulttuurien museon kokoelmat, joista olen suomalaisena ylpea! Mita ihmetta tuleva Desingpaakaupunki siella nyt oikein on tekemassa?

Tällaisen kolumnin kirjoitin YLE1:n Kultakuumeeseen, ja se tuli ulos eilen:

Kulttuurien museota tarvitaan!

Vuodenvaihteessa tehdään yleensä lupauksia. Yksi tämän vuodenvaihteen masentavimpia lupauksia oli Museoviraston lupaus sulkea Tennispalatsissa Helsingissä sijaitseva Kulttuurien museo lopullisesti vuonna 2013. Siellä kun ei ole tarpeeksi kävijöitä.
Kovin pitkään ei museo ehtinyt toimia. Se avattiin Tennispalatsissa toukokuussa 1999. Hienot tilat oli, esineistöä ja ideoita niiden esittelyyn riitti, mutta jokin mätti heti alusta alkaen. Museolla ei nimittäin koskaan ollut varaa minkäänlaiseen markkinointiin. Se vain ilmestyi paikalleen vailla kovinkaan suurta kohua ja aloitti puolittaisen Ruususen unen popcornin hajuisessa kolossaan – keskellä instituutioita, jotka mainostavat olemassaoloaan koko ajan hyvin näkyvästi.
Omien sanojensa mukaan ”Kulttuurien museo tutkii ja esittelee maailman kansoja ja kulttuureita ja tallentaa niiden kulttuuriperintöä”. Siellä on itse asiassa kansainvälisestikin tarkastellen joiltain osin hienoja kokoelmia – muun muassa Mannerheimin keräämä suuri kokoelma Kiinan ja Venäjän jakamasta Keski-Aasiasta.
Puhdasta kulttuuria ei ole olemassakaan. Jokainen kulttuuri ja nykyään miltei jokainen yksittäinen kulttuurinen ilmiökin on väistämättä jollain tavalla monikulttuurinen. Muun muassa tämän ymmärtämiseksi Kulttuurien museo on äärimmäisen tarpeellinen paikka. Se kertoo meille sen, missä suhteessa ja miksi me olemme erilaisia tai myös sen, miksi ja miten olemme toisinaan myös hyvin samanlaisia.
Vieraat kulttuurit ovat siis tavallaan ihan arkinen asia, minkä tajuaminen lisää itseymmärrystämme ja kykyämme selviytyä monimutkaistuvassa maailmassa. Vieraat kulttuurit voivat olla toisaalta myös harrastus: joku matkustelee jonnekin, joku kuuntelee intohimoisesti kaukaisen saarivaltion musiikkia, joku opettelee piirtämään suurella tarkkuudella kummallisia koristekuvioita. Yleensä nämä ovat aika hyviä harrastuksia, jotka omalta osaltaan auttavat ymmärtämään maailmaa ja tekemään siitä parempaa. Ne johtavat usein toisiin asioihin ja vielä syvempään ymmärtämiseen.
Kaikessa tässä kulttuurien museo on avainasemassa. Se pystyy antamaan virikkeitä ja innostamaan asioiden harrastamiseen. Se pystyy syventämään kokemusta ja sijoittamaan asiat oikeaan kontekstiinsa, jottemme ajattelisi vain kivoja, pikkusieviä ja pinnallisia ajatuksia toisista kulttuureista. Se tarjoaa meille paremmat mahdollisuudet elää aidossa vuorovaikutuksessa toisenlaisia tapoja omaavien ihmisten kanssa – olivat he sitten keskuudessamme Suomessa tai jossain kauempana, jonne haluamme mahdollisesti matkustaa.
Aina silloin tällöin kuulee ajatuksen, jonka mukaan jokaisessa sivistysvaltiossa täytyy olla ooppera. Aivan yhtä lailla nykymaailmassa on välttämätöntä, että sivistysvaltiossa on oltava jonkinlainen antropologinen museo. Ja näin varmaan jo onkin – paitsi kohta Suomessa.
Kaikki viranomaisliturgia käyttää nykyään monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta osana kapulakieltään. Opetus- ja kulttuuriministeriössä ei ole vuosiin ilmestynyt yhtäkään mietintöä tai ohjelmaa, jossa monikulttuurisuutta ei olisi huomioitu. Ehkä perussuomalaisia lukuun ottamatta osaavat poliitikotkin jo sujuvasti käyttää monikulttuurisuutta vaalityössään.
Tätä taustaa vasten tuntuu aivan käsittämättömältä, että Kulttuurien museo on nyt päätetty lopettaa. Siis juuri nyt, kun se tuntuu tarpeellisemmalta kuin koskaan.
Museovirasto on ilmoittanut, että museo jatkaa toimintaansa Kansallismuseon suojissa, mutta pelkkää potaskaahan se väistämättä on. Varmaankin joitain erikoisnäyttelyitä tullaan järjestämään, mutta suurin osa esineistöstä matkustaa takaisin varastojen suojiin, missä niistä on suurelle yleisölle varsin vähän iloa. Kaiken lisäksi Kansallismuseoon ollaan jo ajamassa uutta itsenäisyyden museota – jakamaan siis sitä aivan liian pientä kakkua.
Olen aina ajatellut, että Suomessa alkaa olla jo autuaasti takanapäin se aika, jolloin oli tarpeen pelätä ahdasta ja ankeaa nationalismia, joka tukahduttaa kulttuurin kehittymistä. Nyt en ole siitä enää niin varma.
Eikö nyt olisi aika laittaa opetus- ja kulttuuriministeriö tilille retoriikastaan? Jos monikulttuurisuus on osa sekä poliittista että kulttuurista ohjelmaa ja virkamiessuunnittelua, on sen eteen tehtävä aidosti töitä ja myös suunnattava resursseja. On myös todettava ääneen, että Kulttuurien museota ihan oikeasti tarvitaan.
Museon toiminnassa on oikeasti kyse aika pienistä rahasummista. Tässä tapauksessa lähinnä kaupungin Tennispalatsin tiloista perimistä vuokrista, jotka ovat tietääkseni 600 000 euroa vuodessa. Siihen kun lisättäisiin oikea markkinointibudjetti, päästäisiin aika halvalla rakentamaan yhdessä parempaa maailmaa.

Otso Kantokorpi

... on erittäin rikastuttavaa ja etenkin nykyisessä globalisoituneessa yhteiskunnassa elinehto kansalaisten hyvinvoinnille!

#20: Otso Kantokorpi - Kultturien museota tarvitaan! 

 

Tuolla brändillähän on jo museot Bilbaossa ja New Yorkissa.

Tulipahan käytyä...ja vähän semmoinen "so what" -tunne jäi.

Kuinkas nyt yhtäkkiä joku vara-Guggenheim vetäisi kauas Hesaan sen kummemmin väkeä?
Nykytaiteelle on sitäpaitsi äskettäin Hesaan byggattu iso kallis design-pytinki: Kiasma.
Eikö se nyt pienelle maalle riitä?

Perustakaa vaikka mikä lisä-Guggeli jos haluatte mutta säilyttäkää se pieni ja hieno kulttuurien museo. (Maksaakin varmaan sadasosan tuollaisen talon kuluista!)

Eivät ole tainneet päättäjät edes käydä siellä kun todellisia museoiden helmiä ovat sulkemassa?

makasiinit takaisin, kulttuuria kansalle.
Rikkaat maksakoot kokonaan itse oopperansa, musiikitalonsa tms.