Vastustamme Turkuun esitettyä keskuskeittiömallia

Keskuskeittiön mennessä epäkuntoon kaikki jäisivät ilman ruokaa.Ruokakuljetusautojen kolaroidessa soppa jäähtyy.
Hapankaalin haju peittäisi lähiseudun.
Pakolaiset söisisivät sopan ja suomalaiset jäisi nuolemaan näppejään.

#1: Myrkytys vaara ja ilmapommitus - Keskuskeittiömalli 

 Mitenkäs tähänkin asiaan joku sai rasistisen lausunnon tungettua?

hui. kauhea. Perheiden palveluista ei ole varaa säästää. Meillä ei ole varaa säästää väärässä paikassa!

Lapsemme syövät koulussa joka päivä ruokaa, jonka laadun valitsemme valtuutettujemme kautta. Koulun lounaalla on monta tärkeää tehtävää: koulussa opitaan ruokailukulttuuria eli siistiä syömistä, juomista, keskustelua ja nautiskelua; tyydytetään nälkää ja janoa; saadaan ravintoaineita, joita ilman oppiminen on vaikeaa. Ensimmäiset tehtävät toteutuvat riippumatta siitä, missä ruoka tuotetaan. Ainakin jos kaikki menee hyvin.

Ajatuskokeena esitän yhden mahdollisen ongelmatilanteen. Jos allergiaruoat jäävät vahingossa pois ruokakuljetuksesta, niin mitä tilalle tarjotaan? Jos keittiöissä on jäljellä vain ruoan jakelijoita (jotka saavat ehkäpä pienempää palkkaa ja joilla ei ole oikeutta lapsille missään tilanteessa tehdä ruokaa, ainoastaan jakaa keskuskeittiön ruoka), niin allergikko syö ilmeisesti näkkileipää. Tai ehkäpä rehtori istuu allergikkojen kanssa seuraavalla välitunnilla ruokalassa, kun ruoka tuodaan täydennyskierroksella myöhemmin. Tämä ei taatusti tuo todellisia eikä kuviteltuja säästöjä verrattuna vastaavaan lähikeittiön tilanteeseen, jossa allergiaruoka unohdetaan tehdä. Kumpi muuten on todennäköisempi tilanne?

Näen suurkeittiösuunnitelmassa kolme keskeistä ongelmaa: 1) Koululounaiden tuotantoketjun pitäisi keskittyä laatuun, ei tehokkuuteen. Säästäminen tuntuu huonolta motiivilta, sillä koululounaat ovat mielestäni investointi, jonka onnistumista (tehokkuutta) tulisi mitata vasteen (lasten oppimistulokset; lasten koulussa viihtyminen; lasten terveys) kautta 2) ruoan prosessointiaika kasvaa kuljetuksen vuoksi niin, että koululaisen lautasella on vähemmän ravintoaineita jäljellä kuin mikäli ruoka tehtäisiin lähellä, 3) monimutkaisempi koululounaan tuotanto on riskialttiimpi, herkempi häiriöille ja vähemmän joustava. Esimerkiksi: pilaantunut elintarvike leviää herkemmin kaikille Turun koululaisille, myöhästyvä/sairas ruoankuljettaja sekoittaa logistiikkaa, koululaisten osallistuessa aamupäiväretkelle lounaan aikaa on vaikeampi siirtää. Mikäli näihin riskeihin vastataan lisäämällä valvontaa (valvojia), ja suunnittelua (=suunnittelijoita), haetut säästötkin jäävät saamatta.

Voisiko kouluruokailua kehittää lisäämällä yläastelaisten iltapäiviin välipalaomenan/pähkinöitä/kahvia ja kakkua? Tämä kokonaan meidän kuntalaisten rahoilla!

Lopuksi kysyisin, kuinka suosittu pinaattikeitto ja kananmuna syntyy? Pakaste-eineksestä? Mikäli raa'asta pinaatista, niin keitto keskuskeittiömallissa ilmeisesti tehtäisiin valmiiksi, kuljetettaisiin ja lämmitettäisiin uudelleen, jolloin ravinteiden (etenkin vitamiinit) määrä huomattavasti vähenee. Vai olisiko tarkoitus pitää keittoa koko kuljetuksen ajan lämpimänä? Eikö pitkään kuumana olevat elintarvikkeet ole huomattava riski bakteerien lisääntymisalustana? Entä munat: keitetäänkö ensin ja kuljetetaan sitten. Vai kuljetetaan ja keitetään? Saako munia edes keittää koululla keskuskeittiömallissa? Kuka on vastuussa munien keitosta?

Voisiko kouluruoka olla ammattilaisten tekemänä tavallista kotiruokaa herkullisempaa, terveellisempää ja ravitsevampaa? Saako tällaista edes toivoa? Saako toivoa, että jokaisen lapsen kouluruokaan käytettäisiin yhteensä noin 5 euroa? Saako murrosikäinen edes teoriassa riittävästi ruoka-aineita annokseensa 80 sentillä? Joissakin eurooppalaisissa kouluissa lapset saavat joka päivä kolmen ruokalajin lounaan (yksinkertainen keitto/salaatti, liha/kala + lisäke, hedelmä/rahka/tms.). Lapset ja nuoret eivät ole tyhmiä: he ymmärtävät kyllä, jos säästämme heidän tarpeistaan.

#4: Voisiko kouluruoka olla tavallista kotiruokaa parempaa? - Herkullista, houkuttelevaa ja ravitsevaa ruokaa lapsille 

 Kyllä  näin voi toivoa !! Ja tulisikin toivoa.Ja myös toivoa,ettei se jää pelkäksi toiveeksi.

On merkillistä ,että tällaista täytyy näin erikseen pyytää,toivoa ja anella.

 

 

Syömme aamupala nyt kotona, koska kuljettava puuro ei ole hyvänäköistä ja ei maistu lapsille(((

Kaupunginhallituksen esityslistan julkisista materiaaleista: "Katerinki on arvioinut saatavaksi säästöksi vuositasolla
- henkilöstökustannuksissa 690 000 €
- elintarvikekustannuksissa noin 500 000 €
Lisäksi kuljetuskustannuksissa syntyy säästöä, koska valmistusmenetelmiä muutettaessa jäähdytyskuljetuksiin, käyntikerrat kohteissa vähenevät kahteen kertaan viikossa lämminkuljetusten viisi kertaa viikossa sijaan."
SIIS JOS YMMÄRRÄN OIKEIN KEITTIÖVERKKOSUUNNITELMAN SEN TOTEUTUESSA HENKILÖKUNTAA IRTISANOTAAN, RUOKAA VIEDÄÄN KOULUIHIN VAIN 2 KRT/VIIKKO (TUOREUS?!?) JA RUOKAKASSIIN KÄYTETÄÄN 0,5 MILJOONAA NYKYISTÄ VIELÄ VÄHEMMÄN!?

#7: Pöyristynyt - Kaupungin nettisivuilta löytyy tietoa... 

 Et ymmärtänyt oikein.

Henkilöstövähennykset tapahtuvat eläköitymisen kautta. Tuoreuteen asia ei vaikuta. Tähänkin saakka tukusta on tullut esim. tuoretavaraa n. 1-2 krt/vko. Elintarvikekustannukset laskevat mm. sopimuskurilla.

#8: Vieras - Re: Kaupungin nettisivuilta löytyy tietoa... 

Onko tuoretavara tuoretta jos sitä tuodaan kerran viikossa? Tarkoittaako sopimuskuri ettei saa ostaa kuin isoilta ja halvalla? Hyvää saa harvoin halvalla. 

#8: Vieras - Re: Kaupungin nettisivuilta löytyy tietoa... 

 Jos kerran tällaisella kahden suurkeittiön mallilla tullaan saamaan valtaisat säästöt,olisi  olennaista että ne ohjattaisiin  siellä tehtävän ruuan laatuun ( kotimaisuus, lähiruoka,luomu) jos näin todella  toimittaisiin ymmärtäisin ja saattaisin asiaa jopa kannattaa...mutta,mutta.. pahaa pelkään että saavutetut säästöt eivät ohjautuisi tähän tarkoitukseen.

Siirryttäessä vihreään teknolokiaan.Ruoka tulee kasvattaa ja tuottaa mahdollisimman lähellä kulutusta.Ympäristöhaittojen välttämiseksi ruoka tulee jakaa kouluille hevoskärryillä.Koulujen omat maatilat toimisivat samalla opiskelupaikkoina ja harjoitus mahdollisuudet paranisivat työelämää varten.

KH:n päätöksestä tänään:
"Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että ruokapalvelu Katerinki tuo kiinteistöpalveluliikelaitoksen hyväksyttäväksi linjaukset siitä, miten ruoan laatua ja omavalmistusastetta kehitetään ja lisätään erityisesti koulujen ja päiväkotien luomu- ja lähiruoan osuutta huomioiden laki julkisista hankinnoista. Ohjelman tavoitevuosiksi tulee asettaa 2012 -2016. Talousarviovaikutusten huomioon ottamiseksi ohjelma on käsiteltävä ja lähetettävä kaupunginhallituksen tiedoksi 15.8.2011 mennessä."

Eli mitä tämän jälkeen vastustetaan

Haluaisin kuulla, mitä Turun kouluruoasta päättävät henkilöt ajattelevat seuraavasta filosofiasta: Jos lapset syövät aineita, joihin ihmiselimistö ei ole evoluution aikana sopeutunut (esim. erinäiset E-aineet ja torjunta-ainejäämä-cocktail), otetaan riski, että ravinto aiheuttaa heille sairautta. Jos ravinnosta poistetaan siihen luonnostaan kuuluvia aineita (esim. makua antava rasva) ja sitten siihen lisätään vaikkapa natriumglutamaattia E621 makua antamaan, voidaan kysyä, mitä järkeä tässä on? Kaikkea edellä mainittua kuitenkin tapahtuu. Iloitsen, että luomuruoka on alkanut saada Turussa kannatusta – minulle riittäisi alkuun jo, että koululaisilleni tarjottaisiin vaikka rasvaista maitoa (mieluusti homogenisoimatonta).

Kohdistuuko vastustus ruoan laadun oletettuun huonontumiseen vai yleisesti siihen, että suuren yksikön on pakko olla huono asia?

kukaan ei puhu siitä kuinka paljon ilmaa saastutetaan ruuan kuljettamisessa ja polttoaineiden hinta nousee jatkuvasti eli kustannukset nousee jatkuvasti.

#15: - Tarkennusta adressin aloittaneilta 

 

Meillä on paitsi huoli ruoan laadusta (tuoreus, ravintoarvot, lisäaineiden määrä, tuotannon vastuullisuus ja maukkaus) uskomme myös että:

• mitä lähempänä ruokailijoita ruoka valmistetaan, sen paremmat ovat mahdollisuudet vaikuttaa myönteisesti tavoitellun suomalaisen ruokakulttuurin  syntymiseen (ruokailutilanne luo yhteisöllisyyttä, ruokaa opitaan arvostamaan paremmin, useammat syövät kouluruokaa, ruoan valmistajat saavat suoremmin palautteen)
• pienemmissä yksiköissä työ on ruokapalvelun henkilöstölle mielekkäämpää ja henkilöstö on sitoutuneempaa toiminnan kehittämiseen ja ruoan korkeaan laatuun
• lopulta keskittäminen ei tuo kaikkia niitä säästöjä, joita arvioidaan saatavan, koska uusia syntyviä kuluja ei ole laskelmissa huomioitu riittävästi

Lisäksi meille on yhä epäselvää ajaako keskuskeittiömallin suunnittelua tavoite säästää rahaa käytettäväksi muualla kaupungissamme vai ruoan ja ruokailun laadun parantaminen.