Vetoomus Urajärven kartanomuseon säilyttämiseksi

#31: -  

 Työn määrää kuvaava valtava on aivan liian pieni määritelmä sille paljonko talkootunteja esim. kuluneen vuoden aikana on tehty, niin kartanon ( ja varsinkin kesäteatterin) kuin koko kylän hyväksi.

Suomen historia on eletty ja tehty koko maassa, ei vain Helsingin keskustassa, siksi historian on oltava nakyvissä koko maassa. Urajärven Kartano oli ensimmäinen kohde missä kävin luokkaretkellä Lahdesta ja siitä syttyi kiinnostus historiaan. Ja kiinnostus on kestänyt.

Onhan se nyt aivan pöllöä, että ensin kunnostetaan paikat mallikkaasti (kuten oikein olikin) ja sitten pannaan lappu luukulle.

#25: -  

 Juuri näin. Suomalaisten oma kulttuuriperintö kurjistuu ja kuihtuu resurssien katoamisen seurauksena. Syy siihen on se, että tällä hetkellä Suomi on mahdottoman taloudellisen tilanteen edessä. Tosin sen jälkeen kun pääministeri totesi maahanmuuton olevan talouttakin suurempi ongelma, ei tälle ongelmalle ole mitään tehty. Odotellaan ja kattellaan mitä muut tekee. Nyt herätys!

millaista summaa pitäisi alka kerätä jotta voisimme Urajärvelläkin edelleen kunnioittaa menneitten sukupolvien elämää ja tehdä työtä historiallisen ymmärryksemme hyväksi. Voisiko Kansallismuseo antaa kokemukseensa perustuvan arvion eli kuinka paljon Urajäven museon sulkeminen säästää valtion budjettivaroja.

#45: - 

Voitaisiinko nyt edes hetkeksi keskittyä johonkin muuhun kuin pakolaisten syyllistämiseen. Suomen huono taloudellinen tilanne ei johdu heistä, vaan typerästä talouspolitiikasta (=leikkauspolitiikkaa elvytyksen sijaan) ja mm. yritysten ja varakkaiden yksityishenkilöiden harjoittamasta massiivisesta veronkierrosta. Nykyinen hallitus on päättänyt leikata 8 % Museoviraston vuosibudjetista, niin ei ole mikään yllätys, että tällaisia uutisia tulee. Ei toiminta voi millään säilyä ennallaan, jos budjetista yhtäkkiä viedään 8 % pois. Älkää äänestäkö porvareita tai perussuomalaisia, jos kulttuuriperinnön vaaliminen yhtään kiinnostaa teitä! Tässä nähdään, kuinka paljon nykyinen hallitus sitä arvostaa.

Kun julkisin varoin aikaisemmin pyörineellä alalla on resurssit selvästi hiipumaan päin, valoisamman tulevaisuuden löytämiseksi on löydettävä kokonaan uusi toimintamalli. Muissa toimintamalleissa voi käyttöasteen nostaminen olla se tie, mistä rahaa tulee. Mallia voisi hakea sieltä, missä on onnistuttu. Ensimmäisenä positiivista aktiivisuutta tuli mieleen Pyhäniemen kartanon suunnalla.

Asikkalassa museoihin viittaavaa toimintaa on useammassa paikassa kuin kunnolla pystytään huolehtimaan. Sama haaste valtakunnallisella tasolla.

Lahdessa Hennalassa vapautui varuskuntakäytöstä tiloja ja uutta käyttöä on löytynyt toistaiseksi - joskin leppoisista Milljazzin tunnelmista päästiin hyvinkin toisenlaisiin tunnelmiin. Urajärven kartanolla haasteena on, ettei julkiset toimijat ole kovin ketteriä varsinkaan jos toimialalla ollaan jäähdyttelemään päin. Riittävän pitkäjänteisen uuden organisaation perustaminen kartanomiljöön hallinnoimiseksi on myös haasteellista.

Yhtenä lähestymisenä näkisin, että voisi katsoa löytyykö jostain muualta Suomesta vastaavanlaista tilannetta, jossa on löydetty uusia toimijoita, rahoitusta ja saatu asiat sujumaan uudella toimintamallilla? Ihan mistään tavallisesta "seurojentalosta" ei ole kyse, mutta silloin jos uutta rahaa tarvitaan, on löydettävä alueelle uusia käyttäjiä. Kesällä on helpompi järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia ja muita aktiviteetteja viihtyisää kartanomiljöötä hyödyntäen. Vuoden varrella kuitenkin kaikkina kuukausina kulut juoksee - se pitäisi pystyä ratkaisemaan.