Muusikko- ja musiikkipedagogikoulutus Lahdessa säilytettävä
Ota yhteyttä adressin tekijään
Olen todella ylpeä, että voin sanoa valmistuneeni juuri Lahden AMK:sta musiikkipedagogiksi! Olen kotoisin toiselta puolelta Suomea, mutta sielläkin tiedettiin ennen opiskelujeni alkua sanoa, että juuri Lahti on paras paikka opiskella musiikkileikkikoulunopettajaksi. Koulutuksella on Lahdessa pitkät perinteet ja hyvä maine (mm. opiskeluiden tukena käytettävän erinomaisen kodály-metodin ansioista, mikä tuli Suomeen juuri Lahden kautta!), ja koska opetus on todella laadukasta ja monipuolista, Lahden AMK:sta valmistuu kirjaimellisesti musiikin ammattiosaajia! Opiskeluilmapiiri on loistava, minkä ansiosta oppilaat valmistuvat aikataulussa (4,5 vuotta). Itse en maalaistyttönä olisi voinut kuvitella muuttavani koskaan Helsinkiin, mutta Lahti on helpon matkan päässä myös Helsingistä tuleville opiskelijoille - ja kulkuyhteydet ovat todella hyvät joka suuntaan.
This comment has been removed by the person who wrote it.
Ymmärrän, että mm. nuorten ikäluokkien pienenemisen vuoksi aloituspaikkoja on syytä vähentää, mutta että koko tasokas ja toimiva koulutus pitäisi ajaa alas - sitä en ymmärrä!! Toivon päättäjille järkeä: musiikin opiskelu on säilytettävä Lahden AMK:ssa.
Motiivit esiin
Muutamissa tapauksissa lakkauttamisen motiivi näyttäisi olevan hukassa. Koulutusala, jolla ei ole valtakunnallista eikä alueellista päällekkäisyyttä, pyritään väkisin lakkauttamaan. Suoraan ei kerrota, mikä karsittavista ohjelmista on tähtäimessä. Vinkki: se on yleensä se toimiala, jonka tunnusluvut ovat parhaat näistä lakkautettavista. Vetovoimaisuus, läpäisyaika jne. Tarkoitus lienee tiputtaa k.o. oppilaitos alempaan kastiin jotta pääkaupunkiseutu päräjäisi paremmin ja toinen opilaitos voisi nielaista nämäkin koulutuspaikat itselleen. Valitettavasti yliopistot eivät nykyisellään pysty vastaamaan ammatillisen korkeakoulutuksen laatuvaatimuksiin, joten syntyy epäilys, että saadaanko tulevaisuudessa osaajia näille aloille. Esimerkkinä musiikkikasvatuksen koulutusohjelma katosi mm. Oulun yliopistosta rahoitusuudistuksen seurauksena.
Nyt olisi syytä maakuntien ammattikorkeakoulujen lyöttäytyä yksiin eikä taistella keskenään karsittavien koulutuspaikkojen määristä. Neuvottelujen lähtökohdaksi pitäisi ehkä ottaa samankokoiset vähennykset myös kehä-3:n sisälle? Musiikkialalla maakuntien tila- ja kalustoresurssit näyttäisivät olevan paremmat kuin pääkaupunkiseudulla.
Sama asia puhuttaa
Koulutuksen monimuotoisuus
Tässä kokoava adressi taidekoulutuksen puolesta:
Aikeissa myös järjestää mielenosoitus Eduskuntatalon edessä 18.11.!
Joukkovoimalla
Jotain järkeä
Kulttuuritohtorille...
Suomessa on kulttuurialan ylikoulutusta mutta musiikkialan koulutus on opetusministeriön omankin politiikka analyysin mukaan (2010) täysin oikein mitoitettua. On harmi että musiikkialan koulutus niputetaan yhteen muun kulttuurialan koulutuksen kanssa. Musiikkialan työpaikat ovat koko ajan kasvussa ja etenkin pedagogisella puolella kasvua on ollut joka vuosi. Uusimpien työttömyystilastojen mukaan musiikkialan työttömyys on suorastaan häikäisevän vähäistä etenkin AMK sektorilla. Nyt faktoja kehiin...
Re: Kulttuuritohtorille...
#24: Faktoja kiitos - Kulttuuritohtorille...
Tällä hetkellä työvoimatoimiston mol.fi sivuston Muusikko -ammattinimikkeen alta löytyy 44 avointa työpaikkaa, joista suurin osa on karaokejuontajia (http://alturl.com/q7dpa). Samalta sivustolta löytyy terveydenhoito alan avoimia työpaikkoja Lääkäreille 170, Sairaanhoitajille 815 ja Lähi-/perushoitajille 699 (http://alturl.com/hbzih). Näitä lukuja tarkastellessa voin todeta; vaikka suurin osa valmistuneista muusikoista varmasti saa töitä (toivottavasti muualta kuin karaokejuontajina), terveydenhuollon henkilöstöstä on huutava pula. Näin tiukkoina talousaikoina mielestäni koulutusvarat pitäisi suunnata ennemmin aloille, joissa tarvitaan työvoimaa kuin aloille, joissa valmistuvat työllistetään kuntien suojatyöpaikkoihin (orkesterit).
Kuten Faktoja pöytään hyvin toteaa, opetusministeriö pelaa täysin omaa politiikkaa. Joudun valitettavasti lisäämään että politiikkaa harjoitetaan todellisuudesta piittaamatta. Esim. Opetusministeriö on päättänyt lisätä lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä 170 henkilöllä (http://alturl.com/7bmov), kuitenkaan nostamatta opetusmäärärahoja. Jo nyt on opetushenkilöstön määrä opiskelijoihin nähden liian vähäinen, sillä opettajien määrää ollaan vähennetty viime vuosina. Faktaa luettavissa: http://alturl.com/c57um kohta 1.4 sivulla 23. Samaisessa julkaisussa todetaan: ”Vuoteen 2003 verrattuna --- opetus- ja tutkimustoimintaa tekevien [lääkärien määrä] on hiukan vähentynyt.” Aiheesta lisää: http://alturl.com/6h35n
Samassa Opetus- ja Kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelmassa (http://alturl.com/7bmov) osoitetaan myös, että musiikin alan ammattikorkeakoulupaikkoja vähennetään 414:sta 320:een. Miksi ministeriö suunnittelee opiskelupaikkojen vähentämistä, jos musiikkialan koulutus on täysin oikein mitoitettua? Viitataanko Faktoja pöytään esittämässä analyysissä vuoden 2016 suunniteltuun koulutustasoon vai onko analyysi täysin vailla faktaphojaa? Vähennys on mielestäni jokatapauksessa perusteltua etenkin taloudellisessa mielessä. Tässä tilanteessa on harmi, että esim. Lahti ja Kokkola joutuvat luopumaan musiikin koulutuksesta.
Sekä musiikin että lääketieteen alalla täytyy muistaa että määrä ei korvaa laatua. Koulutuksessa tulee keskittyä nimenomaan laadukkaaseen opetukseen ja tarvittaessa vähentää opiskelupaikkoja. Parempi vähentää musiikin AMK-opiskelijoita kuin Sibelius-Akatemian opiskelijoita.Mikäli opiskelupaikkoja aijotaan lisätä, tulee opetusresursseja kasvattaa samassa suhteessa. Mielestäni nyky-yhteiskunnassamme opetusmäärärahat tulisi suunnata terveydenhuoltoalalle, mikä on samalla sijoitus tulevaisuuteen ja omaan hyvinvointiimme.
| This discussion has been closed. |