Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Ei paljoa näy allekirjoituksia Helsingistä.

Siellä sitä taidetaan eniten vastustaa missä niitä soita ei ole (enää).

#201: jseppala - Missäs Helsinkiläiset?

Niinpä. Siksi ehdotanki että alkaisimme ajamaan turvesoita Helsinkiin. Rakennetaan 20 hehtaarin kokoisia kosteikkoja 40 hehtaarin välein. Pumpataan kosteikolle katujen/rakennusten kattojen sade vedet. Kosteikon vedellä voitaisiin myös kastella katuja niiin ei tulis sitä katu pölyä. Nasta pölystä puhumattakaan.

 

#201: jseppala - Missäs Helsinkiläiset?

Heti kun media alkaa puhua Suomen Energia Kriisin vakavuudesta YHTÄ paljon mitä on Talvivaara ollu mediassa parin päivän aikana.

#176: -

Suosittelen median seuraamista muualtakin kuin satu kirjastasi.

Turpeeseen on hyvä tutustua myös hiukan neutraalimman lähteen välityksellä.

Vaikkapa täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Turve

#206: JK - Tarpeellista luettavaa

Tuossapa GTK:n tietoa metsäojitettujen soiden turpeen hiilivarannon muutoksista. Ojitusten vaikutuksista löytyy uutta valaisevaa tietoa "turpeen kasvukeskusteluun". Sikäli mielenkiintoista, koska GTK on Turveteollisuusliitto r.y:n jäsen.

http://www.gtk.fi/_system/print.html?from=/tutkimus/tutkimusohjelmat/energia/hiilivaranto.html

 

 

 

#205: Jukka Finni - Re:

Pyytäisin tarkennusta kommenttiin "Metsiä ojitettiin 2012 vuonna 80 000 hehtaaria." Et maininnut tiedon lähdettä viestissäsi, mutta laittaisitko ystävällisesti vielä sen? Metsäojitukset ovat joka tapauksessa merkittävä vesistö- ja ilmastokuormittaja.

Kuluvan vuoden (2012) metsätaloustilastoja ei vielä ole julkaistu (toimenpiteet maastossa vielä kesken), mutta Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) "Metsätilastollinen vuosikirja 2011" ilmoittaa metsätaloudellisten kunnostusojitusten (vanhojen ojitusalueiden kunnostusojitus) pinta-alaksi 59 000 ha vuodelta 2010. Saman lähteen mukaan toteutetut kunnostusojitusmäärät olivat vv.2008-2010 keskimäärin 63 000 hehtaaria/a.

Tiedot ilmenevät vuosikirjan sivulta 122. Ohessa linkki julkaisuun.

http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2011/vsk11_03.pdf

 

Pilaantuu ne vesistöt ilman turvetuotantoakin... Miettikääs millä vehkeillä esim. järvissä ajellaan, mitä kaikkea "rojua" sinne heitetään ja p*sk*vesiä kaadellaan.
Eiköhän nevoilta tulevat VEDET ole kuitenkin vähemmän myrkyllisempiä kuin esim. bensat, öljyt, pesuaineet yms. joita monet "Heikki Huolettomat" käsittelee harrastusten parissa. Eikö vesien pilaantumisia pitäis katsoa laajemmalta kantilta. Niin enkä ole vielä kertaakaan lukenut että jossakin olisi katastrofaalisesti "lintuparvi sotkeentunut turpeeseen" mutta öljyisistä linnuista olen muistaakseni joskus kuullut.
Jos kerran turvealalla on tehty niin paljon, että on pintavalutuskentät yms. joita aiemmin ei ole ollut, niin eikö kannattaisi ensin katsoa mitä näillä parannuksilla saadaan aikaan????
Ja tuntuuhan tuo turve kelpaavan kauneushoitoloihinkin, siellä kaupungeissa ;)

#208: JK - Re: Re: Tarkennuspyyntö

Muistaakseni sen 80000 heh olen lukenut alaan liittyvästä lehdestä. Kuten laittamastasi linkistäkin sen määrä paljastuu.

laskelmia Suomen tieverkosta jota on 454 000 tuhatta kilometriä. Tie ojaa tulee silloin 908 000 tuhatta kilometriä. Metreinä 908 000 000. Turvesuolla on tuotantosarka väli 20 m eli turvesuo hehtaarilta tulee ojaa 500 m. Suomen tieverkon oja hehtaari määrä on silloin 1 816 000 eli yli 1.8 miljoonaa hehtaaria tuotanto kuntoista turvesuota.

Turvesuota tuotannossa n.60 000 hehtaaria

Kysymys. Minne menee tiepöly? Nastapöly? Tien sulatukseen kuluvat myrkyt? Hiekoitus hiekat?

Jokainen voi laskea paljonko on jäänyt tiestön alle turve hehtaareita?

Suomesta on 30 % Turvemaan peitossa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tieverkko#Kadut

#213: Jukka Finni - Re: Re: Re: Tarkennuspyyntö

Luku 80 000 ha vaikuttaa tilastojen valossa hiukan ylisuurelta verraten vuotuisiin kunnostusojitusten ka.-pinta-aloihin. Uudisojituksiahan  ei nykyisin metsätaloudessa juurikaan tehdä.

#173: - 5tonnia 

 En saanut vastausta montako millimetriä lietettä 5 tonnia kiintoainetta lisää vuodessa 1 km2 järveen. 1 t on noin 3 m3 kiintoainetta joten insinöörin on siitä helppo laskea. Ei näytä turvetuotannosta tulevan järvien täyttäjiksi.

#215: JK - Re: Re: Re: Re: Tarkennuspyyntö

On se sitten uutta tai vanhaa ojaa niin ei niitä huvikseen sinne metsään kaiveta. Ja siellä ei joka vuosi kaiveta samoja ojia. Mikä oli metsäojituksen vuoden 2015 tavoite? 100 000 hehtaaria

#216: Inversus - Re: 5tonnia

Tuosta sinun esimerkistäsi, jossa tonni veisi 3 kuutioo, 5 tonnia aiheuttaisi 0,015 mm, eli 15 mikrometriä paksun kiintoaine kerroksen keskimäärin. Jos järvi on edes pari metriä syvä niin ei se määrä kovin hurja ole. Lietehän syntyy kun turve jatkaa hajoamista joutuessa hapekkaaseen veteen ja jäänteet painuu pohjasedimenttiin, tässä vaiheessa ei turpeesta ole juuri mitään jäljellä.

Vastaukseni: Lietettä ei tule kuin hyvin tarkoissa laboratorio-olosuhteissa havaittava määrä, jotain mikrometrin osia.

Akvaarioharrastajana voin sanoa että veteen lisätty, itse tehty turvecoctail visuaalisesti häviää muutamassa tunnissa. Parantaa vettä.

#217: Jukka Finni - Re: Re: Re: Re: Re: Tarkennuspyyntö

Aivan, tavoittelivat tuota 100 tuhatta hehtaaria kunnostusojituksiin muinakin vuosina. Metsätaloudellisia kunnostusojituksiahan tehdään samoille alueille muutaman kymmenen vuoden välein, jona aikana ojat ehtivät jo sammaloitua ja kasvaa vesikasvillisuutta mikä vähentää metsäojituksen kokonaisvesistökuormitusta pinta-alayksikköä kohden. Mutta iso ongelmahan metsäojituksissa on, kuten aiemmin viittasit, riittävien vesiensuojelurakenteiden puuttuminen. Muokatuilta hakkuuaukoilta vesiin myös kulkeutuu paljon ravinteita, humusta ja kiintoainetta ennen pintakasvillisuuden kehittymistä.

Voidaan kuitenkin todeta, että varsinaisia luonnontilaisten soiden uudisojituksia tehdään nykyään oikeastaan vain maatalouskäyttöön ja turpeennostoon otetuilla soilla. Ojat turvesaroilla ovat metsäojia tiheämmässä ja niitä pidetään jatkuvasti ruoppauksin paljaina, mikä kasvattaa vesistöpäästöt esim. 20 vuoden vertailujaksolla selkeästi suuremmiksi pinta-alayksikköä kohden kuin metsäojituksissa. Siihen merkittävänä syynä on turveojien kasvittomuus ja ilmakulkeutuva turvepöly. Esim. turvekenttien eristysojissahan ei vesien puhdistusta vaadita ja ne kaivetaan pohjalaismaakunnissa monasti ongelmallisiin sulfaattimaakerroksiin saakka. Pohjamaan happamuus saattaa olla jopa pH2,6-3,0. Siihen ei tehokasta "lääkettä" ole löytynyt kalkituksistakaan. Tämä tulee nousemaan ympäristölupakäsittelyissä nykyistä merkittävämmäksi kriteeriksi pohjalaissoiden turveluvituksissa, ja koskee erityisesti maankohoamisrannikon soita.

Näistä asioista on paikallaan käydä kiihkoilematonta keskustelua järkisyin ja etsiä eri osapuolten kanssa ongelmien ratkaisuja yhdessä. Hyökkäävät ja töykeät kielikuvat (puolin ja toisin) eivät edistä enempää turvetoimijoiden kuin heitä kritisoivienkaan asiaa.

Kiitän mahdollisuudesta kommenttien esittämiseen tämän adressin keskustelupalstalla.

#219: JK - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Tarkennuspyyntö

Metsäojituksessako ei tule hapanta maata vastaan? Entä lentolannoitukset? Taitava lannoittaja on jos osaa ilmasta pudottaa lannoituksen niin ettei sitä ole ojassa?

 

Vielä pahempi asia se olisi jos ei turvetuotannon ojia ajettaisi auki. Liete jää päiste pidättimeen ja sen myötä sarkaojaan. Ojien putsauksella ehkäistään lietteen leviäminen muualle vesistöön.

#220: Jukka Finni - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Tarkennuspyyntö

Kyllä se sulfaattimaa metsäojituksissakin vastaan tulee, jos sitä ojitusalueilla on, mutta huomioidaanko sitä toimenpiteissä? Eipä. Viranomaisvalvota pitäisi olla myös metsätaloudellisissa ojituksissa. Ympäristöluvat niihin sekä myös suomaiden pellonraivaukseen. Olisi tasapuolisempaa eri elinkeinotoimijoita kohtaan. Eikä tätä nyt pidä ottaa "hyökkäyksenä" maataloustuottajia tai metsänomistajia kohtaan. Koskee vähän itseänikin.

Kiitos huomautuksesta, olit aika nopea. :)

Ja chattaillaan nyt lisää: Vesiliukoinen humus valitettavasti läpäisee kaikki rakenteet, pintavalutuskenttiä myöten. :)

#221: JK - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Tarkennuspyyntö

Ja vielä kun siihen pistetään hyönteis tutkimukset, luonto selvitykset mukaan ja lupa-aika 10 vuotta niin sen jälkeen soppa valmis.

Vesiliukoinen humus on tuskin yhtä vaarallista kuin Fukushiman reaktorin siivoaminen. Ne radio aallot menee mistä vain läpi. Edelleen Fukushiman reaktorin siivoamisen kustannus arvio on 623 miljardia dollaria + 100 000 ihmisen evakoinnit päälle.

 

#219: JK - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Tarkennuspyyntö 

 Nykyisin on lähes mahdottomuus saada lupaa luonnontilaisile soille, viime vuoden lopulla asian kriteerieistaäsovittiin. Valitettavasti, kun muste oli paperissa kuivunut, vihreiltä tuli uudet vaatimukset.

 Kuivikkeesta on huutava pula ollut jo vuosia, eivätkä miljoona turpeella lämmittävääkään luultavasti kannata hinnan nostoa kivihiilen vuoksi, sitä meillä kuitenkin suositaan vihreiden toimesta.

#221: JK - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Tarkennuspyyntö 

 

Eipä se pintavalutuskenttä sille humukselle mitään mahda kun se pintavalutuskenttä itsestäänkin päästää humusta koko ajan. Meillä analyyseissä havaittu jatkuvasti, että pintavalutuskentällä humuksisuus on joko sama tai suurempi kuin ennen pintavalutusta. Mitähän mieltä tästä pitäisi olla? Moni on varmaan sitä mieltä että pintavalutuskenttä ei toimi. Osa on sitä mieltä että pintavalutuskenttä saastuttaa Itse olen sitä mieltä, että ei se pvk voi itseään puhtaammaksi vettä puhdistaa eli ollaan siinä tapauksessa luonnontilaisen suon tasolla kuormituksessa (meillä ojittamattomalle alalle perustettu) Mitä ohi aiheesta kemikalointiin tulee, kuten joku aiemminkin totesi, erittäin poikkeuksellisia kohteita lukuunottamatta kemikalointi turvevesien puhdistamiseen on idiotismia. Saadaan ferrisulfaatilla toki kalliilla saostettua kuormitustekijöitä, mutta muutaman metrin käsittelyn jälkeen vesi on alkuperäistäkin huonompaa metsätalous- ja maatalousvesien myötä. Kannattiko sitten kemikaaleja sotkea peliin? Kemikaalit = mielleyhtymä myrkkyjä luontoon?

Ja mitä siitäkin seuraa, jos jossain isommassa kaupungissa ei ole enää lämmintä vettä millä huolehtia hygieniasta? Siitä seuraa se, että kaduilla autot alkavat palamaan, ja tarvitaan armeijaa järjestystä ylläpitämään.(Mikäli niitä vielä on Suomessa) Ovatko poliitikot valmiita uhraamaan yhteiskuntarauhankin tämän energiariisin takia?

Turvetoiminnan/Maatalouden on kehityttävä.

Poliitikkojen on ymmärrettävä, että turve/maatalouden toiminnan jatkaminen/kehittäminen on paljon pienempi hinta verrattuna niihin ongelmiin, joita ESIM: ydinvoiman toiminnan/hormoonilihan tuonti ulkomailta tulee aiheuttamaan. Kaikkien puolueiden poliitikkojen on yhdessä tehtävä päätös, jolle ei ole vaihtoehtoa