EI Viialan Keskustan koulun peruskorjaukselle

Otin yhteyttä (toissa viikolla?) tekninenjohtaja A. Kemiin täsmentääkseni itselleni Teklan ed. kokouksen esityslistalla ollutta kohtaa: Viialan Keskustan koulun peruskorjaus. Ko. kohdassa mainitaan: "Esitelty kustannusvertailu on monelta osin todettu tehdyssä selvityksessä lähtökohdiltaan puutteelliseksi, koska mm. vertailtavat vaihtoehdot eivät ole keskenään vertailukelpoiset."

Vertailukelvottomuus syntyi saamieni tietojen mukaan siitä, että uudisrakennuksen rakentamiskustannukset oli laskettu 30% pienemmän koulurakennuksen mukaan. Siitä olen yhtämieltä Kemin kanssa, että kasvavassa kunnassa tuo ei riitä uuden koulurakennuksen tiloiksi, eivätkä kustannusarviot ole keskenään vertailukelpoiset.

Vaikka Kemi teki puhelimessa minuun asiantuntevan, miellyttävän ja asiansa osaavan vaikutelman, en silti vakuuttunut peruskorjausvaihtoehdon paremmuudesta. Vaikka peruskorjausvaihtoehto on laskettu Kemin kertoman mukaan siten, että kaikki rakenteet purettaisiin, jäin maallikkona miettimään miten mikrobikasvustot, sädesienet ja kivi-/ betoniaines toimivat keskenään. Sitäpaitsi, mikäli jossain kohtaa oikaistaankin, eikä kaikkea katsota 'tarpeelliseksi' purkaa, kasvaa riski terveysongelmien suhteen edelleen.

Uudisrakennuksen puolesta puhuvat terveysnäkökulman lisäksi myös kouluverkon suunnitelmallinen kehittäminen sekä Viialan Keskustan koulun rakentamisajankohdasta muuttuneet pedagogiset käsitykset. Uusista tiloista olisi mahdollista muovata nykyajan vaatimuksia paremmin vastaavat ja pedagogisesti toimivammat. Kustannusarvio uudisrakentamisesta tulee kuitenkin tehdä todellisen tarpeen, ei nipistettyjen neliöiden mukaan.

Kannattaa ottaa huomioon myös se, että nykyiset rakennukset ovat käyttöiältään huomattavasti paljon lyhytikäisempiä kuin vanhat täyskivirakennukset johtuen kustannustason noususta (henkilökulut, materiaalit). Uusi rakennus tehtäisiin todennäköisesti niin halvalla, että se olisi homeessa viimeistään viiden vuoden päästä. Pahimmillaan uudisrakennusten homehtuminen alkaa jo rakennusvaiheessa, kun käytetään halvinta mahdollista työvoimaa, jota ei kiinnosta rakennuksen terveellisyys sekä halvimpia mahdollisia ratkaisuja ja materiaaleja. Toisinaan on tehty radikaaleja virheitä jo suunnitteluvaiheessakin.

Nykyinen koulu ei ole nähdäkseni ollut lähtökohtaisesti huonosti rakennettu, vaan siitä ei ole huolehdittu vuosien varrella asianmukaisesti (esimerkiksi kattoremontti ja salaojitus). Myös ala-arvoisesti toteutettu ilmastointiremontti on ollut omiaan pilaamaan koulua.

Jos vanhasta rakennuksesta puretaan pois kaikki eloperäinen ja tehokkailla kemikaaleilla putsataan jäljellejäävät kivirakenteet, niin lopputulos vastaa mikrobiologisesti uutta. Tähän päälle kun rakennetaan niin hyvää kuin nykytietämyksellä osataan, niin lopputulos on hyvä.

Jos kunnalla olisi varaa rakentaa uusi ja HYVÄ rakennus, niin silloin uuden rakentaminen olisi vaihtoehto, mutta realistisesti ajatellen hyvään tuskin on varaa.

Näistä syistä kallistun itse vanhan korjaamisen puolelle ja uskallan hyvin mielen laittaa lapseni korjattuun kouluun. Ja samoin voivat myös 2-3 tulevaa sukupolvea.

Leipävertaukseen viitaten: Jos sinulla on homeinen leipä jääkaapissa, niin heitätkö koko jääkaapin kaatopaikalle? Leivän pussi vertautuu rakennuksen pintamateriaaleihin jotka tietenkin hävitetään. Koko rakennus vastaa jääkaappia, joka on pelastettavissa.

eipä ole  paljon aikaa kun lehdet kirjoittivat lähellä Jyväskylää olleen koulun peruskorjauksesta siis homekoulun ja kului muutama ehkä 3-4 vuotta alkoi samat ongelmat ja jouduttiin rakentaan uusi koulu katepillari lykkäsi entisen maan tasalle. ottakaa nyt Akaan päättäjät lusikka oikeaan käteen ja miettikää asia loppuun vai teettekö virhe arvioinin jota korjataan isolla rahoilla

Eiköhän ne siistijöidenkin resurssit olisi homekoulun ikkunanpesun sijasta voinut suunnata muualle. Melkein en uskonut näkemääni kun kesällä ohi ajelin.. Olen asunut hometalossa jossa lapset alkoivat reagoimaan, tuskin haluan sitä samaa enää kunnan toimesta!