VETOOMUS Mankin seisakkeen puolesta
Ota yhteyttä adressin tekijään
Re:
Muutos koskee tasoristeyksiä ympäri suomea. Taustalla on EU:n määräys, jonka vuoksi tasoristeyksissä junat saisi ajaa 2014 vain 80 kilometriä tunnissa ohittaessaan tasoristeyksen.
Re:
HSL:n VASTAUS:
Hei,
Kiitos palautteestanne.
Junien liikennepaikkojen matkustajamääriä seurataan jatkuvasti mm. junissa olevien laskentalaitteiden avulla.
Mankin ja Luoman asemien käyttäjämäärät ovat nykyisin erittäin pienet (selvästi alle 100 matkustajaa/asema päivässä). Vertailun vuoksi esim. Masalan asemaa käyttää noin 700 matkustajaa päivässä.
Vastaavasti U- ja L-junien pysähtyminen Mankissa ja Luomassa hidastaa kahdella minuutilla arkisin noin 1200, lauantaisin noin 600 ja sunnuntaisin noin 500 matkustajan matkantekoa, mistä aiheutuu noin 210 000 euron vuotuinen aikahaitta matkustajille. Lisäksi tasoristeysjärjestelyt aiheuttavat 80 km/h nopeusrajoituksen myös niille junille, jotka eivät pysähdy asemalla. Todellinen aikahaitta on siten yllä mainittua arviota suurempi.
Asemien saneeraamiselle ei ole näköpiirissä tarvittavaa kysyntäpohjaa. Asemien säilyttäminen edellyttäisi alueen maankäytön voimakasta kehittämistä. Mankin uusi maankäyttö tukeutuu vahvasti Kauklahden asemaan, jonka rooli tulee vahvistumaan. Asemien säilyttäminen vaatisi myös huomattavia investointeja asema-alueisiin ja kulkuyhteyksiin. Mankin kehittäminen on haasteellista nykyisellä paikallaan, sillä asema sijaitsee pehmeiköllä eikä laitureita ole nykyisen ratageometrian asettamien rajoitusten vuoksi mahdollista pidentää.
Espoon kaupunkiradan liikennöintiselvitys on laadittu yhteistyössä myös Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan kanssa. Junaseisakkeiden lakkauttaminen korvataan bussiliikenteen järjestelyillä Kauklahden ja Masalan välillä sekä Kauklahdesta Lasilaaksoon.
Terveisin,
Markus Elfström, Joukkoliikennesuunnittelija, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
eska raportti
Lakkauttaminen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa että alueelle on tullut lisää asutusta. Luoman ja mankin seisakkeen muuttaminen yhdeksi pysäkiksi johonkin puoleen väliin taas kuulostaa melko älyvapaalta idealta ellei seisake tulisi kustannussyistä esimerkiksi aivan tuon mankin joen toiselle puolen (joka sekin on käyttäjille huonommalla paikalla kuin nykyinen). Muutenhan tuo väli on sellaista erämaata ettei siellä ole taloja mailla lähimainkaan, joka tapauksessa asema tulisi kauemmas asutuksesta kuin kumpikaan seisakkeista nykyisin on. Alle viiden minuutin (n. 3min) kävelymatkan päässä kuitenkin sijaitsee mankin seisakkeelta nykyisin yli sata huoneistoa, luomassa taas ei ole kuin pientaloja.
This comment has been removed by the person who wrote it.
Mankin seisake on tärkeä. Itse käytän sitä melkein päivittäin. Olen aina ostanut kuukausilipun, enkä leimannut koska sitä ei tarvitse, joten minun matkani eivät näy tilastoissa, eikä ehkä muidenkaan kuukausilipun ostaneiden.Olen eläkeläinen ja autoa ei enään ole. Millä kuljen jos suunnitelmat käyvät toteen.
T. Eija Savimäki
Lasilaaksosta
Tämä pysäkki on elintärkeä meille alueen asukkaille.Kun taksit ei kuljettaa lapsia kouluun,kun km ei täyttyy,niin viimeinen kulkuväline halutaan viedää meiltä pois!! Eihän kaikki omalla autolla kulje.
Talvella ei pidetä kävelyreittejä auki,niin jos nyt vielä juna pysäkki suljetaan??
Sitä ei saisi poista käytöstä!!
Fiskarssin luonnonsuojelualueelle tehdään retkiä kauempaakin, autoilemaanko luontoarvoja kunnioittavatkin ihmiset pakotetaan, vai luopumaan luontoretkistä? Moni käy ulkoiluttamassa koiraansa Fiskarssissa, kun se on junalla helppoa. Äitini osaa tulla junalla kyläreissulle ja autottomat ystävät pääsevät helposti junalla käymään. Junaseisakkeen poistaminen rajoittaisi sietämättömästi julkiseen liikenteeseen tottuneiden ihmisten liikkumista ja pakottaisi lisäämään yksityisautoilua. Ja Lasilaaksolaisten on jatkossakin liikuttava radan yli tai ali, joten junien kulkunopeutta ei Mankin kohdalla pysty rajattomasti nostamaan.
Re: alue
Asuinalueen olisi syytä kaavoittaa enemmän kaupunkimaiseksi ja asukkaita yli 5000, että asema olisi edes kannattava. tasoristeys ehdottomasti pois.
On myös vaikea kuvitella, miten bussiyhteys Kauklahden asemalta voisi korvata Mankin seisakkeen. Mitä reittiä bussi kulkisi, missä päin se kävisi Lasilaaksossa kääntymässä ja kuinka usein – entä illat ja viikonloput? Ja jos junia halutaan tällä rataosuudella nopeuttaa, tarkoittanee se Mankin ylikäytävän poistamista, eli myös Mankinpellon bussipysäkistä tulisi käyttökelvoton, koska sinne ei pääsisi enää radan yli suoraan.
P.S. Kommenttina adressin alkuperäiseen tekstiin:
Lasilaakso/Mankki on toki sijainnut historiallisella paikalla aivan Porkkalan vuokra-alueen rajalla, mutta ei Mankin seisake sentään Venäjälle ole kuulunut. Mankki ja silloinen Luomankin seisake olivat vielä vuokra-alueen rajan Suomen puolella. Vuokra-alueen läpi kulkevien suomalaisjunien ikkunat peitettiin ja veturi vaihdettiin venäläiseen kyllä Kauklahden asemalla, koska se oli viimeinen ratapihallinen asema ennen vuokra-aluetta, mutta vuokra-alueen raja kulki vasta Luoman kylässä.
2 minuuttia on hirveän lyhyt aika
Että ihan 2 minuuttia menee aikaa Mankissa pysähtymisen vuoksi. Kuinkahan monta minuuttia myöhästymisiä tulee VR:n junien jatkuvien myöhästelyjen takia? aivan järjetöntä liikennepolitiikkaa. Nyt voisi liikenneministeri sanoa painavan sanansa.
Ei Mankissa enää edes ajeta autolla raiteiden yli, joten se olisi tekosyy. Matkustajamäärät ovat kasvaneet ja kasvavat koko ajan, alueelle on rakennettu ja rakennetaan lisää kerrostaloja. Tämä on espoolaista yksityisautoilua paapovaa liikennesuunnittelua.
This comment has been removed by the person who wrote it.
Vävyni tarvitsee jokapäivä kyseistä seisakaetta,TYÖMATKALLAAN....Tosi tarpeellinen !!!
Re: 2 minuuttia on hirveän lyhyt aika
#14: Juna mäni justiin - 2 minuuttia on hirveän lyhyt aika
Muuten olen kanssasi aivan samaa mieltä kaikesta, mutta se pysähtyminen Mankissa vie aikaa vain yhden minuutin. Se toinen minuutti menee Luomassa pysähtymiseen. :)
Liikenteen suunnittelua (?) ja joukkoliikenteen suosio?
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Liikenne/Joukkoliikenteen_suosio_Helsingin_seudul%2837201%29
Liikkumistutkimuksen laajempi analyysi ja raportti valmistuvat loppuvuodesta.
Tässä otteita yllä mainitusta (linkki) raportista:
- - Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa Helsingin seudulla nopeammin kuin yksityisautoilu. Pääkaupunkiseudun liikkumista on tutkittu lähes 50 vuoden ajan, jona aikana joukkoliikenteen osuus kokonaisliikkumisesta on laskenut jatkuvasti, vaikka absoluuttiset matkustajamäärät ovatkin lisääntyneet. Trendiin on vaikuttanut yksityisautoilun vahva lisääntyminen 60-luvulta asti.
HSL:n tänään julkaisema Liikkumistutkimus 2012 paljastaa historiallisen käänteen: joukkoliikenteen osuus Helsingin seudulla tehdyistä matkoista on kasvanut 43 prosenttiin (2008: 42 %). Erityisen positiivista on se, että joukkoliikenteen osuus on kasvanut kaikissa alueen kunnissa, työ- ja vapaa-ajan matkoilla, naisten ja miesten keskuudessa ja kaikissa ikäryhmissä. Ainoastaan yli 65-vuotiaiden ryhmässä yksityisautoilu kasvaa joukkoliikennettä nopeammin. Tulos on yllättävä, koska HSL:n liikennejärjestelmäennusteet ovat aikaisempina vuosina ennustaneet joukkoliikenteen suhteellisen osuuden laskua aina vuoteen 2035 asti.
”Käänne on seurausta vuosikymmenien pitkäjänteisestä joukkoliikenteen kehittämisestä Helsingin seudulla. Joukkoliikenteellä on tänä päivänä erittäin vahva brändi. Se koetaan oleelliseksi osaksi hyvin toimivaa, helppoa ja puhdasta urbaania ympäristöä. Yhä useampi nuori pääkaupunkiseudulla jättää ajokortin ajamatta ja auton hankkimatta, koska joukkoliikenne palvelee heidän liikkumistarpeitaan niin hyvin. Sama trendi näkyy myös kansainvälisesti suurissa kaupungeissa”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kiittää.
”Positiivinen muutos on ollut voimakkaampi kuin olemme osanneet ennustaa. HSL päivittääkin syksyn aikana liikennejärjestelmäennusteitaan uusien tulosten valossa”, Liikennetutkimukset ja ennusteet -ryhmän päällikkö Marko Vihervuori sanoo.
Espoolaiset kulkevat töihin julkisilla aiempaa enemmän
Työmatkaliikenteessä joukkoliikenteen suosio on kasvanut eniten Espoossa.
Vapaa-ajan matkoilla helsinkiläiset ja vantaalaiset ovat entistä useammin valinneet joukkoliikenteen henkilöauton sijasta, mutta espoolaiset kulkeneet entistä enemmän henkilöautolla.
Myös henkilöt, joilla on ajokortti ja auto käytössään, ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoon verrattuna joka alueella.
Erityisesti espoolaiset nuoret (18–29 -vuotiaat) ovat lisänneet merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä.
Sen sijaan yli 65-vuotiaat ovat valinneet joka alueella henkilöauton joukkoliikenteen sijasta aiempaa useammin.
Asukkaat haluavat lisää joukkoliikennettä, vähemmän autoja
Liikkumistutkimuksen yhteydessä HSL selvitti myös alueen asukkaiden liikkumisasenteita barometrikyselyllä. Valtaosa vastaajista haluaisi kehittää alueen joukkoliikennettä.
Kyselyyn vastanneet kannattivat vahvasti lisäksi muun muassa päästöjen ja liikennemelun vähentämistä ja maankäytön keskittämistä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Yli 60 prosenttia vastaajista kannattaa ja vajaa 20 prosenttia vastustaa moottoriajoneuvoliikenteen kasvun hillitsemistä. --
Tontin juuri ostanut
Urheilukenttä Mankissa, Fiskarsin luonnonsuojelualue...
Olen sitä mieltä, että mankin junavuoroja on lisättävä, yksi juna tunnissa on aivan liian harvoin. Myös S junien tulisi pysähtyä Mankissa.
Taatusti matkustajamäärät kasvavat, kun ei enää tarvitsisi kävellä Kauklahden asemalle ja asemalta.
Ratsastajatkin käyttävät
seisake lakkautetaan.
| This discussion has been closed. |