Jyväskylän lyseo tulee säilyttää

#75: Suoraa toimintaa - Re: Re: Re: Adressi on rautaa 

 Netistä ne jättimielenosoituksetkin lähti liikkeelle.

Kansainvälinen arkkitehtikilpailuhan voisi olla tarpeen uutta koulua suunniteltaessa.
Kun yliopistollakin on tarvetta lisärakentamiseen, vanhojen tilojen Mattilanniemessä ollessa homeessa, niin samallahan tuohon Harjun kupeeseen nekin voisivat mahtua ja ehkä yliopiston tasoa voisi nostaa jos sillä olisi vieressä lukio josta laiskimmat ja muuttovastaisimmat oppilaista haluaisivat siirtyä kotoiseen viereiseen kouluun.
Ammattikoulutusta edistämällä käy helposti niin että paljon enempään kykenevät oppilaat menevätkin reippaasti tasoansa alempaan kouluun ja päätyvät kehnopalkkaisiin ammatteihin joista saa helposti potkut kun toimintaa siirretään muualle.

Ehkä kuitenkin olisi parempi etsiä jostain vanhoja piirustuksia.
Joku talo jossa ei 100v päästäkään ole hometta havaittu malliksi.
Sitten rakentamaan vanhan mallin mukaan. Puusta tai kivestä, ei elementeistä.

Koneelliset ilmastoinnit taitavat levitellä niitä homeita, joten ei sellaista.

#75: Suoraa toimintaa - Re: Re: Re: Adressi on rautaa

 

Edellisen kaupunginjohtajan kovasti kaipaama Stockmannihan siihen mahtuisi tontille (vitsi vitsi) kun ei kerran koulukäyttöön noin keskeisellä paikalla oleva tontti sovellu. Kaupunki voisi sen pois lahjoittaa, kuten jo Valtiontalon lahjoitti.

No sinänsä sen lukion paikalla ei olisi merkitystä jos vain koululaiset saisivat ajokortit riittävän ajoissa ja pääsisivät talvikeleilläkin paikalle kätevästi. Astmaiset ja liikuntarajoitteiset kiittelevät jos pitkälle siirtävät koulut.

Varsinainen ongelmahan on kumminkin demokratian puute eli se ettei kuntalaisia kuunnella missään asiassa. Yksikään valtuustopuolue ei kuitenkaan sitovia kansanäänestyksiä kannata joten ei taida olla parannusta luvassa edes.
Myös kaupunginjohtajan olisi parempi olla kuntalaisten valitsema henkilö.
Mikäli pormestarin kausi olisi neljä vuotta niin siinä sitä edes vähän miettisi pormestari tekeekö kaiken toisin kuin kuntalaiset tahtoisivat.

Laittakaahan nimiä myös Tikkakosken lukion säilyttämistä ehdottavaan adressiin.
http://www.adressit.com/lukiota_ei_saa_vieda_pois_tikkakoskelta

#57: hyvät pärjää aina - Re: Re: Viestiin 31

Näin perheen toisena Lyseolaisena voin sanoa, että ne huonoimmilla arvosanoilla sisään tulleet ei tipu siinä alkupuolella pois. Oma keskiarvoni oli hakijoiden loppupuolella sinä vuonna kun aloitin ja lakki painettiin silti päähän syksyllä. Tiedänpä myös tapauksen (omasta perheestä ja tuttava perheestä) kun Lyseossa opiskeelle on tullut rehtorilta puhelu että voisiko ko. henkilö mitenkään tulla Lyseoon kun olisi paikkoja vielä vapaana ja tämä henkilö ei itse ollut Lyseoon hakenut vaan Cygnaeus -lukioon, jonne ei ALHAISEN keskiarvon vuoksi päässyt. Tarina jatkuu siten, että henkilö kävi lukion neljään vuoteen, eikä oman laiskuutensa ja asenteensa vuoksi kirjoittanut lukiosta pois vaan päätti ottaa eropaperit käteen. Kyseinen henkilö ei ollut kurssejaan käynyt niin, että olisi kirjoittamaan päässyt vaan kursseja puuttui. Henkilöä ei kiinnostanut opiskella ko. kursseja.

Eikö siis pitäisi miettiä Lyseon vikojen sijaan mahdollista ongelmaa opiskeliajassa itsessään? Kyseinen henkilö nimittäin opiskelee tällä hetkellä ammattiopistossa todettuaan neljän vuoden jälkeen, ettei lukio olekkaan oma paikka. Tiedän monia Lyseon aloittaneita, jotka ovat olleet keski-arvon suhteen alhaisimmilla tasoilla, mutta jotka ovat hyvin arvosanoin saaneet lakit päähän opintojen päätteeksi. Mikäli joku tällainen henkilö "tiputetaan pois matkanvarrella" ehkäpä kannaattaa miettiä oliko kyseisillä henkilöillä oikea valinta tulla lukioon ollenkaa, ja pärjäisivätkö kyseiset henkilöt muka yhtään paremmin 1200 ihmisen lukiossa, jossa opettajat voivat antaa yhä vain vähemmän huomiota yksittäiselle oppilaalle? Pienemmissä lukiossa sentään opettajillla on mahdollisuuksia auttaa tarpeen vaatiessa heikommalla jäällä olevia opiskelijoita jos opiskelijalla vain on järkeä pyytää apua itse. Kynnys avun pyyntöönkin on suurempi, allekirjoittanut ei nimittäin halunnut pyytää apua edes pienemmässä opiskelija joukossa.

 

Yo. mallia syksy -11

 

#55: Savustusta - Re: Re: Ei mitään väliä

"Tosiaan Lyseoon pääsee nykyisin viimeiset oppilaat alle seiskan keskiarvolla, mutta nämä oppilaat savustetaan ulos ensimmäisen syksyn aikana. Tämä on tosiasia. Jäljelle jää eliittiporukka, joka kirjoittaa jokatapauksessa hyvät arvosanat, mistä koulusta tahansa."

Että mitä?! "Savustetaan?" Ennen kuin puhut tosissasi tuollaista, selvitäpä tarkemmin keskeyttämisprosentti ja etsi käsiisi joku niistä harvoista, jotka ensimmäisenä syksynä lähtevät Lyseosta. Kuinka paljon opettajat, opot ja terveydenhoitaja ovatkaan tehneet työtä heidän hyväkseen! Yksikään lukio ei varmasti halua eroon yhdestäkään oppilaasta. Tämäkin on nimittäin taloudellinen realiteetti: lukiot saavat rahoitusta vain ja ainoastaan oppilasmäärän mukaan! Lyseossa nähdään kokemukseni mukaan aivan valtavasti vaivaa sen eteen, että heikommat oppilaat saadaan motivoitua opinsyrjään kiinni. Niitäkin, jotka eivät koskaan varsinaisesti motivoidu akateemisesti, pidetään ilomielin talossa neljä vuotta - ja innostuttuaan tyypillisesti toimimaan monissa projekteissa he usein lopulta kirjoittavat ylioppilaiksi - hämmästyttävän hyvin. Tämä on juuri Lyseon ylivoimainen valtti: mielekästä toimintaa kaikille, jotka sitä haluavat - myös niille, joiden elämänurasta ei tule akateemista. Kaikki ovat tervetulleita mukaan.

 

#57: hyvät pärjää aina - Re: Re: Viestiin 31

"Niinpä, kuinka moni kutosen keskiravolla sisäänpäässyt kirjoittaa Lyseosta. Ei kukaan. Ne on tiputetttu matkanvarrella pois. Jos lasketaan kaikkien kirjoittajien sisäänpääsykeskiravo ja päättötodistuksen keskiarvon ero niin lyseossa ei tapahdu sen parempaa kehitystä kuin muissakaan lukioissa"

Rohkenen epäillä. Teepä tuollainen laskelma ja palaa asiaan, kun sinulla on jotain todellisia perusteluja väitteesi tueksi. Olenkin koko lukioverkkokeskustelun ajan toivonut, että joku tekee siistin taulukon ja käyrät eri lukioiden sisäänpääsykeskiarvoista ja kirjoitustuloksista. Kuka tilastotieteilijä tai muu osaaja ottaisi asian hoitaakseen? "Tiputettu" ei kuvaa Lyseon toiminta-arvoja ja periaatteita. Tietysti, jos joku välttämättä haluaa lähteä, ei häntä voi koulussa pakollakaan pitää.

Jyväskylän Lyseo tulee säilyttää ja remontoida kunnolla.

#82: - Re: Re: Re: Ei mitään väliä Taidanpa laittaa seuraavaksi niiden oppilaiden nimet tälle listalle, jotka ovat vuosien varrella savustettu ulos Lyseosta. Nimiä löytyy 3-5/vuosi. Lyseon savustustaktiikka on yleisessä tiedossa Jyväskylän lukioissa ja amiksessa. Savustusta on jouduttu vähentämään tänä syksynä, koska ei ole paikkaa minne savustettu sijoitetaan ja asia on tullut näkyväksi.

 

On kummallista politiikkaa, jos Lyseon lukio ei saa jatkaa sillä sijalla, jossa sen kuuluukin olla. Käsittääkseni Jyväskylässä remontoidaan sen kummemmin kysenalaistamatta kaupungintaloa isolla rahalla. Miksi kaupungintaloa ei myyty yksityiselle eli laitettu rahoiksi ja siirretty väkeä sieltä vaikkapa Mattilanniemeen Nokialta vapautuneisiin tiloihin tai vaikka kohta keskussairaalalta vapautuviin tiloihin? Kyllähän kaupungin muitakin toimia pitäisi sitten järkeistää ja tehostaa. Kaikki vanhat ja rahaa vievät rakennukset vain matalaksi, turhia työntekijöitä pihalle ja uutta ja persoonatonta rakennuskantaa tilalle. Sillä tavallahan Jyväskylää on aiemminkin "rakennettu" (verrataanpa vaikka siihen, kuinka upeasti Kuopiossa on säilynyt vanhoja rakennuksia eli historiaa).

Jotenkin tuntuu siltä, että lapsia ja nuoria (ja siinä sivussa opettajia) voidaan siirtää kuin karjalaumaa tiloista toiseen. Mammuttilukioiden myötähän ryhmäkoot voidaan nostaa korkeiksi ja repiä säästöt opettajien ja opiskelijoiden selkänahasta. Uskaltavatko jyväskyläläiset opettajat riittävästi nostaa esiin tätä seikkaa mammuttilukiosta keskusteltaessa?

En ymmärrä, kuinka kukaan voi väheksyä yhteisöllisyyttä sekä pienten opetysryhmien tuomia etuja. Esimerkiksi rehtorin on helppo julkisesti halveksua välituntikeskustelujen merkitystä opetustyössä, mutta kuka opettaja uskaltaa julkisesti nousta argumentoimaan tuonkaltaista halveksuntaa vastaan. Itse olen opettaja, ja pidän erittäin tärkeänä sitä, että meidän kohtuullisen kokoisessa työyhteisössämme rehtori osallistuu noihin välituntikeskusteluihin ja tulee sillä tavalla meitä opettajia lähelle. Se on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan opettajanäkökulmasta. Ja totta kai sama koskee opiskelijoitakin. On varmasti mukavaa, kun koulun käytävillä ei parveile tuhatpäinen tuntematon lauma vaan omansa löytää helposti tutusta joukosta. Opettajaa on helppo jututtaa välitunnin aikana tämän ohikulkiessa, koska opettaja on tuttu ja tuntee kaikki opiskelijat. Pienen työyhteisön etuna on helppous ja mutkattomuus. Ja jos siihen vielä liittyy perintekkyys, niin miksi jotkut haluavat tuhota sellaista.

Näin kaukaa sivustaseuraajan näkökulmasta tuntuu jotenkin surulliselta, että koulutus nähdään Jyväskylässä ilmeisesti jonkinlaisena liiallisena kulueränä, joka täytyy saada kitkettyä pois. Koulutuksen pitää tuottaa rahallista voittoa tai ainakin pysyä nollatuloksessa. Henkisestä pääomasta ei tunnu puhuvan päättäjistä kukaan.

Miksi siis kaupungintalon remontista ei nostettu tällaista meteliä, vaikka siinä tuhlataan veronmaksajien rahoja ihan samalla tavalla? Sitä paitsi eihän Harjun kampuskaan enää mikään uusi ole, joten senkin kunnostaminen nielee jatkossa rahaa. Sieltäkin varmasti jossain vaiheessa löydetään hometta, ja sitten joudutaan keskustelemaan rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista ja säilyttämisestä.

Jyväskylässä on aivan outo lukiokulttuuri. Meillä on ns normaalikoulun lukio, joka elää aivan omaa elämäänsä omilla isoilla valtion rahoilla. Mielestäni normaalikoulu pitäisi lopettaa kokonaan ja opetusharjoittelu siirtää oikeisiin normaaleihin kouluihin. Näin saataisiin lisää rahaa myös muille lukioille. Toinen kummajainen on tämä Lyseon lukio, joka on näköjään normaalielämää suurempi instituutio ja historiallinen jäänne. Vai voisikohan nämä kaksi mahtilukiota yhdistää omaksi omassa liemessään eläväksi lukioksi? Tälle palstalle voisi tulla lisää uusia avauksia, eikä vain saman vanhan perinteisen lyseon puolustavia toistoja.

Lyseon lukiossa toimii myös kansainvälinen International Baccalaureate linja. Lyseon tältä linjalta on lähtenyt opiskelemaan oppilaita Oxfordiin, Cambridgeen ja muihin maailman huippu-yliopistoihin. Taisipa ihan keskisuomalainenkin juttua tehdä kahdesta oppilaasta jotka tänä kesänä selvittivät tiensä Oxfordin yliopistoon. Lyseon lukiolla on myös Suomen ainoana kouluna oikeus järjestää Oxfordin pääsykokeet, tämä siis tarkoittaa että pääkaupunkiseudulta hyvinkin tulisi ihmisiä suorittamaan nämä kokeet Jyväskylän lyseolle. Kaikki tämä voidaan unohtaa mikäli Jyväskylän lyseo lakkautetaan sillä oikeus järjestää IB-koulutusta on annettu nimenomaan Jyväskylän Lyseon lukiolle, ei suinkaan Jyväskylän kaupungille. Onko siis oikein lakkauttaa lukio josta joka vuosi kirjoitetaan huippu arvosanoin niin kansalliselta kuin kansainväliseltäkin puolelta?

#88: -

Ilmeisesti halua on koulu lopettaa poliitikoissa, ainakin näitä viestejä lukemalla tulee sellainen vaikutelma.

Riittäisikö jos tuon koulun nimi muutettaisiin ja se siirrettäisiin eri paikalle, samaa historiaa joka sillä viestien mukaan on, saisivat kuitenkin ylläpitää.

Samalla kaikki kaupungin lukiolaiset kävisivät samaa koulua, mutta valinnanvapautta lisättäisiin niin että kaikille olisi mahdollista suorittaa haluamiaan kursseja.

Ehkä jonkinlaiset tasokurssit olisivat myös tarpeen, ei kovin tasokasta ollut silloin kun lukiota kävin se opetus joten siellä pitkästyi. Yläaste jota kävin, nämä olivat eri paikoissa, oli opetukseltaan tasokkaampi.

Lisäksi silloin -------- jo kauan sitten kun kävin kouluja itse, ei ollut lukiossa eikä yliopistossa tarjolla Kiinan kieltä. Pakkoruotsiahan oli molemmissa, toki. Kävinkin erikoiskurssin jolla olivat semmoiset jotka ei selvittäneet virkamiesruotsia, kurssi tehty sitä varten että ne jotka ei osaa kieltä, saisi sen virkamiesruotsin läpi. Kieltä jota ei missään tarvita. Harrastukseni tällöin oli kirjoitella runoja ja unelmani oli varsin vaatimaton eli lähteä Kiinaan ajelemaan polkupyörällä ympäriinsä teltassa asuen.

En siten ollut hallitsevan luokan ajatusten mukainen. Nykyisin kuitenkin kielitaitoisia oikeasti tarvittaisiin. En ole hyvä itse ilman opetusta opiskelemaan mitään joten jäi se kieli oppimatta varsinkin kun ei vielä nettiä ollut eikä kirjastoistakaan ao. kielen kursseja löytynyt tilaamatta erikseen ja vanhemmiten en olisi kunnossakaan ajella polkupyörällä ja kiinalaisillakin on jo autot. Ei tuo minulle niin hirmuisen merkityksellinen asia ollut, mutta se oli se mitä tuolloin olisin tahtonut tehdä.

Valinnanvapautta siten lapsille ja nuorille toivoisin.

Mikäli tarve on loistaa lukiovertailuissa, voisihan siitä muodostaa kaksi hallinnollisesti eri lukiota jossa ensimmäisen vuoden jälkeen parhaat siirrettäisiin huippuyksikköön. Kun näitä viestejä luki niin sellainen vaikutelma tuli etteivät kaikki kelpaisi, mutta on jo liian valikoivaa mielestäni se kun ainoastaan puolet lukioihin menee ja muut ammattikouluihin. Nykyisen työttömyyden ollessa kovin korkea ympäri maan, myös Jyväskylässä se sitä on, yleissivistävä koulu ei olisi haitaksi kellekään eli ensin lukio ja sitten heille keistä ei enempään ole tai ei halua lukea ole, se ammattikoulu.

Nykyäänhän taitaa käydä niin, varsinkin vähemmän koulutettujen osalta, että ensin käydään koulua ja sitten jos ei ketään työnantajaa tunneta, ollaan pitkään työttä kunnes lopulta jostain töitä löytyy. Halvempaa kuin laittaa monituisiin työvoimatoimiston järjestämiin höpsiskursseihin ja palkattomiin töihin, olisi kouluttaa niin pitkälle jokainen että osaamista löytyisi aloille joissa maailmassa on tarvetta.

 

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä kaavailee Jyväskylän Lyseon lukion lakkauttamista joko kokonaan tai toiminnan siirtämistä toiseen kiinteistöön. Säästöjä haetaan keskittämällä opetusta valtaviin yksiköihin pohtimatta lainkaan sitä, mitä vaikutuksia tällä on opetustyöhön, oppimistuloksiin tai opiskelijoiden ja opetushenkilöstön hyvinvointiin.


Jyväskylän Lyseo on maailman vanhin suomenkielinen oppikoulu ja merkittävä osa Suomen sivistys- ja kulttuurihistoriaa. Lyseo on kasvattanut runsaan 150-vuotisen historiansa aikana lukuisia suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajia. Lyseo on ollut aina tunnettu poikkeuksellisen voimakkaasta yhteishengestä, kannustavasta, innostavasta ja yksilöä kunnioittavasta ilmapiiristään. Tätä menneiden sukupolvien luomaa arvokasta perintöä ei saa heittää hukkaan. Lyseossa on tehty laadukasta työtä: ylioppilaskirjoitusten tuloksissa Jyväskylän Lyseo on ollut jatkuvasti maan lukioiden kärjessä.


Lyseon henki elää vanhassa Lyseo-talossa. Vanha koulurakennus on olennainen osa suomalaista kulttuuriperintöä ja muodostaa opiskelijoiden kanssa erottamattoman kokonaisuuden. Vanha koulurakennus tulee peruskorjata ja sen tulee säilyä opetuskäytössä myös remontin jälkeen.

Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin Jyväskylän Lyseon lukion säilyttämiseksi ja opetuksen jatkamiseksi nykyisellä paikalla.

Lieneekö kukaan kysynyt tulevien lukiolaisten mielipidettä suurlukioista ylipäätänsä? Itse nykyisenä lukiolaisena reagoin luonnollisesti vireillä olevaan keskusteluun, mutta eivät ne muutokset minua tai muitakaan kosketa. Oppilaiden "parastahan" tässä ollaan ajamassa, ainakin näennäisesti. Asiakas on aina oikeassa, kyllä oppilaat ja opettajat tietävät, mitä haluavat!

Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että sijainnin ja joissain määrin myös muiden vallitsevien olosuhteiden vaihteleva vaikutus sesonkitulokseen pakottaa kohderyhmää huomioimaan vastuunalaisia kontradiktioita. Tapahtumat viime aikoina osoittavat, että yksinkertainenkin muutos pakottaa kohderyhmää huomioimaan nykysukupolvia henkisesti rasittavaa kohdennusta. Lyseo parantaa huonoja taloudellisia ja hallinnollisia oloja. On hyvin vaikea johdatella asioita siten, että Lyseo asettaa tahomme tukalaan tilanteeseen ajateltaessa ilmiöiden liiallista nonfiguratiivisuutta. Kaikesta huolimatta Lyseo antaa mahdollisuuden parantaa yleispätevien toimintaohjeiden tavanomaisia käyttökohteita.

#92: Cyngnaeuksen käynyt - Politiikan kielellä

Kyllähän Lyseo on parhaimmalla paikalla - varsinkin jos verrataan Viitaniemessä toimivaan Cygnaeus-lukioon. Talolla ei ole jatkuvaa vuokrarasitetta vuoteen 2021, eikä Lyseo uppoa Viitaniemen suohon kirjaimellisesti. Cynkkarilla on ihan selvästi havaittavissa talon painumista ja alkavaa kosteus - ja homevauriota, vielä noinkin uudessa talossa...

Ennen kuin alat puhumaan sesonkituloksista tai nonfiguratiivisuudesta - yritä edes Cygnaeuksen käyneenä kirjoittaa sen nimi oikein...!

Lukioverkosto tulee kokemaan suuren keskittävän uudistuksen. Suuren kuntauudistuksen myötä lakkaavien kuntien kylälukiot ja korttelilukiot kootaan suuryksikköihin. Keskittävä voimat , kokoomus, sosiaalidemokraatit ja vihreät , tulevat jatkamaan tavoitteeseen sanomme, puhiumme, kirjoitamme mitä hyvänsä. Lähidemokratia on kokenut suuren kolahduksen Kunnallisen itsehallinnon sortokausi on alkanut.
Uudistus ei pääty kuntarakenteeseen, ei lukioverkkoon:
maakunnat kootaan nippuun, keskussairaalat samoin noin 5-6 yksikköön, varuskuntia lakkautetaan, aluesairaalaverkko supistuu, ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut katsotaan kokonaan uudelleen läpi, jopa yliopistojen määrä laskee. Mutta, mutta näistä sitten enemmän presidentin vaalin jälkeen koska silloin on taktisesti viisaampi ajankohta julkistaa uudistuksia,jotka
keskittävät
kokoavat
tehostavat
yhtiöittävät
ulkoistavat ja tuottavat!

Lyseon tulokset puhukoon puolestaan: alhaisilla sisäänottokeskiarvoilla mm. viime kevään yo-kirjoituksissa kaupungin parhaimmat tulokset ja aina vähintään toiseksi parhaat. Lyseossa opetus on huippuluokkaa ja opettajat pitävät oikeasti huolta oppilaistaan. Lisäksi kaupungin paras sijainti, kaunis ja arvokas rakennus sekä vielä arvokkaampi koulun historia.

Huomasin vasta tänään 15.1.12 Lyseo-adressin, ja järkytyin. Ajattelin ensin, että tämä on jotain mautonta nettihuumoria, kunnes totesin lakkauttamissuunnitelman olevan pitkällä.
Miten on mahdollista, että kansallisestikin merkittävä koulu aiotaan lopettaa? Entä miten on mahdollista, että lukiokoulutusta hoitaa koulutuskuntayhtymä? Koulukaupungin maineella ylpeilevässä Jyväskylässä tuntuu olevan nykyään aivan sekopäisiä päättäjiä.
Toivotan menestystä adressikampanjalle ja olen valmis myös osallistumaan johonkin tapahtumaan Lyseon puolesta.

Jorma Mäntylä
Yht. tri, tutkija, toimittaja
YO vm. 1973

http://suurlukio.blogspot.com/2012/01/mielenosoitus-jattilukioita-vastaan.html

Järjestäjätahoina ovat paikallisten lukioiden oppilaskunnat.

Huomenna maanantaina Lyseolaiset marssivat Lyseolta Kompassille kahdeltatoista. Ensin talon edessä on jonkinlainen performanssi, ja julkisivu peitetään banderolleilla. Norssilaiset ja seppäläiset tulevat ilmeisesti omilta rakennuksiltaan. Kahdeltatoista kannattaa siis olla Kompassilla tai Asemakadulla odottamassa Lyseolta saapuvaa väkeä ja katsella performanssit. Tasan kahdeltatoista Kompassilla ei tapahtune vielä mitään.

TEEMANA HAUTAJAISET: Jos pystyt, pukeudu hautajaispukuun. Musta surunauha käsivarressa riittää. Toisaalta tärkeintä on tietysti, että saamme väkeä paikalle - oli asu mikä hyvänsä.

#96: Jorma Mäntylä - Järkyttynyt

Hyvä Jorma Mäntylä, voitte hyvinkin tehdä jotakin. Kirjoittakaa taustastanne ja asemastanne käsin parhaaksi katsomallanne tavalla perusteltu kannanotto allaolevalle blogipalstalle. Voitte lähettää valmiin kirjotuksen blogin ylläpitäjälle, Jani Tanskaselle, jonka yhteistiedot ovat blogin etusivulla. Tämän blogipalstan idea on kerätä yhteen kannanottoja ja mielipiteen ilmauksia, ja sen linkki toimitetaan virkamiesten ja päättäjien tietoon.

Lisäksi: voitte olla suoraan yhteydessä KKY:n lukiolaitoksen johtokuntaan - joka viime kädessä tekee lukioverkkoa koskevan päätöksen - tai Jyväskylän kaupungin sivistyslautakuntaan (taho valmistelee kaupungin lausunnon asiasta), joiden jäsenten yhteystiedot löytää googlaamalla. Voisitte myös tehdä tästä käsittämättömän leväperäisestä ja tarkoitushakuisesta lukioverkkosuunnittelusta jutun edustamaanne mediaan.

Käykää alla olevalla sivulla:

http://suurlukio.blogspot.com/

Kiitos jo etukäteen, jos voitte tehdä jotain!

 

Luulisi yliopistokaupungin näkevän lukio-opetuksen arvon! Kyllä vanhaa saa ja välillä tuleekin uudistaa, mutta ei vain (joskus näennäisten) säästöjen nimissä, vaan miettien myös lopputuloksen laatua!

Suomen tyylikkäin koulu !