Jyväskylän lyseo tulee säilyttää

Opetustahan voi antaa missä vain. Itse sain sitä Lyseon oppilaana alaluokilla, suurten ikäluokkien edustajana, erilaisissa ahtaissa huoneissa ympäri Jyväskylää, kun koulurakennuksessa ei ollut riittävästi tiloja koko ikäluokalleni. Ajattelenkin niin, että jos opetus halutaan keskittää Viitaniemeen, so be it. Kuunneltuani vuosikymmenet päivittelyä siitä, kuinka Helsingin vanhaa, kaunista rakennuskantaa tuhottiin 1970-luvulla sanon Jyväskylän päättäjille: Älkää hyvät ihmiset tehkö sitä barbaarista virhettä, että tuhoatte kauniin, Jyväskylän perinteiseen profiiliin kuuluvan rakennuksen. Remontoikaa se! Se, mitä toimintoja siellä myöhemmin tapahtuu, voidaan päättää varmasti samalla. Tietysti näkisin mieluiten opetusperinteen jatkuvan Lyseon tiloissa.

Historiattomuus on juurettomuus!

Jyväskylän koulutusyhtymä ajattelee vain rahaa, unohtaen koululaisten hyvinvoinnin ja kunniakkaat perinteet.
Jättilukiot ja suuret koulukeskukset edistävät pahoinvointia (kouluampumiset ja puukotukset).
Oppilaiden ja opettajien toistensa tunteminen on TÄRKEÄÄ!

Jyväskylän koulutusyhtymä tekee päätöksiä unohtaen inhimillisyyden ja perinteeet. Nykyisia politiikkoja vaivaa suuruudenhulluus ja muutostentekotarve ajattelematta kustannuksia joita niistä seuraa.
Esim. -kriisiapu ampumisten ja puukotusten jälkeen
-syrjäytymisen aiheuttamat kulut
Yhteisöllisyys on TÄRKEÄÄ.

#47: - Re: Ei mitään väliä Tosiaan Lyseoon pääsee nykyisin viimeiset oppilaat alle seiskan keskiarvolla, mutta nämä oppilaat savustetaan ulos ensimmäisen syksyn aikana. Tämä on tosiasia. Jäljelle jää eliittiporukka, joka kirjoittaa jokatapauksessa hyvät arvosanat, mistä koulusta tahansa.

 

#51: Hossi - Kukaan ei ole purkamassa vanhaa lyseon rakennusta. Rakennuksessa ei vain kannata pitää lukiota.

 

#48: - Re: Viestiin 31 Niinpä, kuinka moni kutosen keskiravolla sisäänpäässyt kirjoittaa Lyseosta. Ei kukaan. Ne on tiputetttu matkanvarrella pois. Jos lasketaan kaikkien kirjoittajien sisäänpääsykeskiravo ja päättötodistuksen keskiarvon ero niin lyseossa ei tapahdu sen parempaa kehitystä kuin muissakaan lukioissa.

 

Cygnaeus-lukion selvityksessä konsultti kirjoitti, että lukion ihannekoko on n. 600 oppilasta.
Muuttuiko tilanne/konsultti/toimeksianto, kun nyt esitetään kaksi kertaa suurempaa ratkaisua?

Rahalla selviää tästäkin asiasta. Perustetaan Lyseo Oy, joka ostaa kiinteistön ja pyörittää lukiota. Palautetaan Lyseoon lukukausimaksu, vaikkapa 500 euroa/kurssi.Lisäksi otetaan valtiolta lukioille kuuluva valtionapu. Opettajille kunnon tulospalkkiomalli. Oppilaita voisi ottaa sisään niin vähän kuin halutaan.

Adressi on rautaa. Jo on ihme, jos ei Jyväskylän lyseo saa jatkaa omassa kauniissa rakennuksessaan ja inhimillisen kokoisena lukiona. Emme halua Jyväskylän lyseon tuoman valon sammuvan. Se olisi kulttuuriskandaali, johon Jyväskylällä ei ole varaa.

#60: -

 

Missäpä kunnossa ne muut rakennukset ovat joihinka tarkoitus olisi koulujen siirtyä? Etteivät vaan ole homeessa nekin?

Tuossahan on aika iso tontti, kun harjulta katselee, suurin osa taitaa olla parkkipaikkaa. Eli taitaa olla tarkoituksena se myydä kun eivät uutta tilalle suunnittele.

Ratkaisu jossa pääsevät myös tonttia myymään on kuitenkin olemassa ja varsin helppo sellainen. Rakentaa korkeammaksi. Ensin kuusi kerrosta koulua ja sitten vaikka kaksitoista kerrosta asuintaloa, eli yhteensä kahdeksantoista maanpäällistä kerrosta ja parkkipaikka mahtunee maan alle kuten Kesyn paikalle rakenteilla olevissa taloissa taitaa olla käynyt.

Se on syrjemmässä joten olisiko siinä seitsemän vai kahdeksan kerrosta, ei ole tullut ohimennessä laskettua. Ydinkeskustaan voi helposti rakentaa kannattavasti korkeamman. Mahtuu sitten kaikki lukiolaiset siihen samaan.

Jyväskylän lyseo on ainutkertainen kansallisen sivistyksemme monumentti, jonka säilyttäminen näkyvänä fyyysisenä kohteen muistuttaa olemassolevia ja tulevia sukupolvia oman kulttuurimme vaalimisen merkityksestä.

#1: Hannu Salmi - Hallinnon hölmöilyä

 

Lyseon Lukio tulisi säilyttää. Keskeisellä paikalla Jyväskylässä. Lukiona paras paikka.

#62: Ylöspäin - Helppoa

Lukioiden siirto Harjulle aiheuttaa 100% varmasti terveysongelmia, entiset sähkön tilat ovat homeessa; täydellisessä purkukunnossa. Kiinteistöliikelaitoksen Mr. Kumpulaisen toteamus: "Me osaamme remontoida -50 ja -60-lukujen tilat, emme yli satavuotiasta rakennusta." ja "1900-luvun alussa ei osattu tehdä nykyaikaisia koulurakennuksia." - kyseenalaistavat ammattitaidon! Euron-kuvat silmissä puhutaan ja tiedotetaan teatterin keinoin. Vaikka Lyseon uudella puolella on haittaavaa sisäilmaongelmaa, niin on myös "Tulevassa, modernissa saneerauskohteessa" - Harjun "massayksikössä".

Yli 100 -vuotias wanha rakennus on joutunut kaupungin säästötoimien uhriksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, jonka takia ongelmia on alkanut ilmetä. - Miten yli satavuotias "keltainen suomalaisen sivistyksen kulmakivi" on säilynyt ongelmattomana 2000-luvun alkuun asti, kun uudemmat homehtuvat käyttökelvottomiksi muutamassa vuosikymmenessä... Lyseon tontilla on rakennusoikeutta, eikä sitä rajoiteta Jyväskylän kaupungin puolelta. Lyseon käyneet rakennusalan ammattilaiset ympäri maailman tekisi talkoilla uutta koulutaloa - historian säilyttäen.

Tänään televisiossa näytettiin dokumentti, jossa Harvardin yliopiston tohtori ylisti Suomen kouluopetuksen tasoa ja niitä keinoja, joilla PISA-tutkimuksen huippupaikka on saavutettu. Yksi useampaan kertaan mainittu asia oli PIENET koulut ja PIENET luokkakoot. Kyllä meillä on varaa pitää niistä kiinni!

#66: Hallintopäällikkö - Re: Helppoa

 

Ylisuuret kampukset ja yhdistetyt koulut eivät toimi. Lyseo on osa Suomalaista kulttuuria joka tulisi säilyttää asianmukaisessa kunnossa ja käytössä.

#60: - Aivan varmasti adressi ja naamakirja tehoavat päättäjiin ;) Tosiasiassa niillä ei ole mitään merkitystä, allekirjoittajille tulee vain itselle hyvä mieli, että nyt asiat on kunnossa ja jämäkkä mielipide ilmaistuna. Kukaan päättäjä ei tänä päivänä ota todesta nettiadresseja. Niitä on aivan liikaa ja ne ovat menettäneet merkityksensä täysin. Tarvitaan uudenlaisia vaikuttamistapoja esim suoraa toimintaa, rahan keräystä Lyseon puolesta, kaikkien koululaisten lakkoa Keski-Suomessa, kaikkien allekirjoittajien kuukauden kestävää syömälakkoa, Lyseon opettajien joukkoirtisanoutumista huomisesta alkaen, Lyseon ylioppilaskirjoitusten perumista, OAJin hätäkokousta ja manifestia, PISA tutkimuksen keskeyttämistä, Jyväskylän yliopiston solidaarisuuslakkoa,  jne..

 

Kyllä se uuskeskittäminen hoidetaan loppuun. Keskittäävät voimat, kok, sd ja vihreät keskittäävät isoihin yksikköihin ja siinä lähipalvelut etääntyvät vääjäämättä.

#71: allekirjoutukset aivan turhaa - Re: Adressi on rautaa 

En ole ennen allekirjoittanut nettiadressia. Toivon, että adressilla on vaikutusta. Auttaisiko mielenosoitus? Paikallisuutiset, TV?

 

Olen viimeistä lyseoon pääsykokeen kautta tullutta ikäluokkaa, Lyseosta pääsin sitten aikanaan ylioppillaaksi.
Vuosien varrella olen saanut pari kirjaa aikaiseksi - ja lahjoittanut kappaleet Lyseon kirjastoon.
Nyt on yhden uudistetun laitoksen käsikirjoitus kustantajalla. Kunhan se tulee ja on matkaa Jyväskylään, lahjoitan siitäkin kappaleen Lyseon kirjastoon kulttuuria kantamaan - jos Lyseo siis vielä on.

#73: - Re: Re: Yksi mielenosoitus on aivan turha, varsinkin siihen osallistuu korkeintaa100-200 henkilöä. Ainoastaan isot ja jokapäivä toistuvat mielenosoitukset huomataan. Muistakaa miten lähti Arabikevät liikkeelle. Kymmeniätuhansia ihmisiä kokoontuo päivittäin uhmaamaan valtiovaltaa. Jos joka päivä vaikkapa kuukauden ajan klo 16.00 - 17.00 välisenä aikana tuhat ihmistä seisoisi Lyseon edessä Yliopistokadulla iltapäiväruuhkan aikana, niin silloin joku jossain saattaisi huomata asian. Eipä taida kukaan adressin allekirjoittaneista uskaltaa, viitsiä, ehtiä, kehdata, iletä, huvittaa, joutaa, haluta oikeasti osoittaa omaa mielipidettä näkyvästi ja pitkäkestoisesti.

Nettiadresilla koottiin viime keväänä yleislakkoa. Adressin allekirjoitti muistaakseni useita kymmeniä tuhansia. Paikalle tuli kymmenkunta. Se siitä edressin voimasta, valitettavasti.