Kansalaisten kaivosmanifesti

HÖLMÖN KAIVOSLAKIMME SATOA Kevitsa, Euroopan suurin kaivos on jo kymmenvuotias. Helsingin yliopiston Ruralia instituutin tutkimuksen mukaan ( jonka tutkimuksilla Mauri Pekkarinen kaivoslain kenkkäyslinjaa aikoinaan perusteli ) Kevitsan olisi pitänyt poikia Sodankylän kunnan kassaan yhteisöveroa jo tähän mennessä yhteensä 35,4 miljoonaa, tullut ei ole euroakaan. Työpaikkoja olisi pitänyt tulla lisää Sodankylään 2991 ja niistä 8,5 miljoonan verotuloloikka ylöspäin. Ainut pikkuloikka on tullut veroäyrin hinnan korotuksella. Sekä työpaikka- että asukaslukukin ovat kaivoskaudella vain laskeneet. Bolidenin Kevitsa Mining Oy Sodankylässä tekee kyllä kovaa tulosta – jättikonein. Vuoden 2017 liikevoitto 99,3 miljoonaa euroa, liikevoittoprosentti 36,5. ”Vihreän kullan” louhijoihin verrattuna voittoprosentti on kolminkertainen. Jos hyödyntäisimme malmivarojamme metsien malliin, olisi Boliden voinut maksaa Kevitsan malmeista meille ”kantorahoja” vuonna 2017 runsaat 60 miljoonaa. Kannattavuudessaan se olisi vielä sen jälkeenkin voittanut kaikki metsäyhtiöt. Se kertoo 2011 kaivoslakimme hölmöydestä. Lain mestaroinut Keskustapuolue moukaroitiin kyllä vaaleissa rökäletappiolla lommuille, mutta tuliko tarpeeksi turpiin, että kurssi kääntyisi? Puolueen kaivospolitiikan johtaja Markus Lohihan on vastustanut niin lain korjauksia kuin kaivosveroakin, koska se ”toisi tuloja vain valtion pohjattomaan kassaan”. Outoa kieltä päämisnisteripuolueelta. Sompio-lehdessä 10.4. kaivosyhtiö Boliden kirjoittaa: ”Boliden on vastuullinen veronmaksaja…”. Mutta ei Boliden meille vuoden 2017 tuloistaan veroa maksa: ”Kevitsa Mining Oy ei ole vielä yhteisöveroa maksanut, sillä se on pystynyt verotuksessaan käyttämään hyödykseen toimintansa alkuvuosina aiheutuneet merkittävät tappiot”, selittää Boliden. Kaivosyhtiöt taitavat verojärjestelyt. Bolidenin Kevitsa Mining Oy:n tilinpäätöksessäkin verosuunnittelun tuottama tappioluku heti lähdössä on jo 352,6 miljoonaa euroa. Se merkitsee sitä, että Boliden ei tule maksamaan tuloveroja vielä vuosikausiin; yhtiön konserni- ja muut järjestelyt viestivät, että tuskin koskaan. Se on typerän kaivoslakimme satoa. Mutta mistä ”alkuvuosien tappiot”, kun Boliden osti kanadalaiselta FQM-yhtiöltä Kevitsan vasta kesäkuussa 2016 ja vuosi 2017 oli sen ensimmäinen täysi toimintavuosi; ja sehän tuotti noin 100 miljoonan liikevoiton. Tilinpäätökset paljastavat, kaivoslakimme hölmöydet tässäkin: 1. Vuonden 2016 tilinpäätökseen Boliden on rustannut 132 miljoonan euron arvonalennuksen Kevitsa Mining Oy:stä tappioksi, jota perustelee: ”tulevat tuotot arvioitiin aikaisempaa yleistä näkemystä alemmilla hinnoilla”. Merkillistä, kun yhtiön 2017 tulos todistaa Kevitsa Minig Oy:n arvon nousevaa kehitystä. 2. Noin 220 miljoonaa Boliden on saanut / ostanut FQM:ltä, joka on tehnyt ne pääosin vuosina 2014 – 2015 ”kotiuttamalla” ulkomaille, omalle konsernille rahoituskuluina (korkoja) 180 miljoonaa euroa, kun on valmistellut Kevitsan myyntiä. Se on noin puolet Kevitsan noiden vuosien liikevaihdosta. Meillä Hölmölässä kun kaivoslaki kaikkeen yhtiöt oikeuttaa. Tappiolukujen lisäksi Bolidenin taseissa on verotettavan tulon vähennyksiin käytettävissä 330 miljoonaa euroa(noin 30 miljoonaa/vuosi), kustannuksina kaivosoikeuksista, jotka saanut Suomen valtiolta, mutta maksanut ne FQM:lle. Suomi, varsinainen kaivosoikeuksien antaja, ei ole saanut niistä euroakaan, mutta kaivosyhtiölle lahjoitus on poikinut 330 miljoonan verovähennyksen. Jo nämä (352+330 milj.) vievät Kevitsan elinkaarella yhteensä 136 miljoonan euron yhteisöverot. Se kaikki on kaivoslakimme hölmöyden satoa. Kaivosyhtiöiden veronkierron kiemuroita Hetken Sodankylässä jo riemuittiin Bolidenin yhteisöveroeuroista. Nuolaistiin ennen kuin tipahti. Se johtui kaivosyhtiö Bolidenin verosuunnittelun kiharoista, joissa verohallintokin jo sekosi. Kun Kevitsan rikastushiekka on Bolidenin Harjavallan tehtaiden raaka-ainetta - kuten se ilmoittaa - luonnollinen emoyhtiö sille olisi Bolidenin Harjavallan tehdas, kuten verottajakin on luullut. Mutta eipä ole. Kevitsan emoyhtiö on Ruotsissa. Se on verosuunnittelua, laillista, mutta jota veronkierroksikin haukutaan. Se näkyi meillä Sodankylässä nyt siinä, että se saatu, noin miljoona veroeuroa on palautettava takaisin. Tilitaseista näkyy, että Bolidenin Kevitsan malmien ”myynti” tapahtuu ns. siirtohinnoittelulla Boliden konsernin sisällä, kuten näillä monikansallisilla kaivosyhtiöllä yleensä tapahtuu. Sitä voi havainnollistaa näin: Kun Kevitsalta rekka rikastushiekkaa lähtee kohti Bolidenin Harjavallan tehtaita, niin rekan saapuessa Harjavaltaan, on hiekan omistajaksi matkan varrella vaihtunut Ruotsin Boliden yhtiö. Omistuksen vaihtuminen tapahtuu siten, että Boliden siirtää, eli ”myy”, rikastehiekan itse määräämällään hinnalla ruotsissa olevan oman konserninsa yhtiön omistukseen. Siirtohintaa, jolla nikkeli ja kupari ”myydään”, jää salatuksi tilitaseissa, mutta liikevaihdosta päätelleen näyttävät siirtyvän noin puoleen markkinahintaan. Tätä kautta Kevitsan nikkelin ja kuparin antamista myyntituloista, liikevaihdosta ja liikevoitoista noin puolet siirtyy meiltä pois, Ruotsin yhtiölle. Kun Kevitsan emoyhtiö on Ruotsissa, se mahdollistaa yhtiölle myös Kevitsan voittojen kotiuttamisen Ruotsiin osinkoina ilman veronmaksua. Siihenkin Boliden näyttää valmiudet taseissaan luoneen. Meillähän osinkovero olisi vähintään 30 %, miljoonatuloista 34 %. Verokikkailu, että suomalaisen kaivoksen emoyhtiö on Ruotsissa, ja mineraalit siirretään jo rikastushiekkana konsernin ulkomaan yrityksille, on kaivosyhtiöiden vakiokonsteja – verosuunnittelua. Se oli käytössä myös FQM:llä ’Kevitsan osalta, samoin on Kittilän kultakaivoksella. Tämäkin on hölmöstä kaivoslaistamme ja siihen liittyvistä vero- ym. säädöksistä johtuen täysin laillista konstailua. Eihän se ole tyhmä, joka edut vastaanottaa, vaan se, joka ne antaa.