Kuntakentän ääntä kuultava

Miksi pitäisi kasvava kunta liittää naapurikuntaan jossa on tappiollisia tilinpäätöksiä ja vanhusten huolto retuperällä

Ongelmana pienissä ja keskisuurissa kunnissa eivät yleensä ole ongelmana palvelutuotannon kustannukset vaan tulopohja. Kun näitä syrjäisempien seutujen kuntia pistetään yhteen, tulopohja / asukas ei juurikaan lisäänny. Sen sijaan palvelut siirtyvät keskuksiin ja syrjäseutujen kurjistumiskehitys nopeutuu. Viimeinen sammuttaa valot lähtiessään. Pienet verotulot taas johtuvat siitä, että pienillä kunnilla ei yleensä ole valtiohallinnon työpaikkoja, teollisuusyritysten pääkonttoreita, tuottavia liikelaitoksia (satamat, energialaitokset, jne.), laajemmalle alueelle koulutusta tuottavia yksiköitä, keskussairaaloita, tai muita paremmin palkattua työvoimaa tarvitsevia työpaikkoja. Sen sijaan maaseudulta ja syrjäseuduilta on jatkuvasti muuttanut peruskoulutuksen saanutta työvoimaa kasvukeskusten veronmaksajiksi, peruskoulutuksen vain on maksanut pieni, vähävarainen kunta siellä jossain. Kun tähän lisätään se tosiasia, että metsien tuottoa verotetaan nykyään pelkästään valtionverotuksen kautta, on myös veropohja ohentunut takavuosista. Näistä syistä verotulon tasausta tarvitaan jatkossakin, pekkkä kuntien suurentaminen ei tule riittämään vaikka Virkkusen matematiikalla sellaisia johtopäätöksiä on tehtykin.

Te näytätte vaahtoavan lähidemokratiasta ja ihannoivan sitä että pienissä kunnissa päätöksenteko on lähellä kuntalaista.
Mutta miten on, jos tämä pieni on kaunis todella pitää paikkaansa niin mistä sitten johtuu että pienissä kunnissa ei sitten meinaa löytyä ehdokkaita vaaleihin millään? Onko kansa tyhmä kun se ei ymmärrä mikä on parasta sille? Vai olisiko sittenkin niin että näitä itkuvirsuja laulavat lähinnä paikallispoliitikot jotka ovat rakastuneet omaan asemaansa...
Totuus on mielestäni se että pikkukunnissa määräysvalta on karannut jonnekin muualle, kaiken maailman yhteistyöalueille ym vastaaville organisaatioille jotka eivät ole suoran kansanvallan alaisia.

Kiitos Mika Järviselle ja kaikille aktiivisille, sekä allekirjoittajille. Tämä adressi on täyttä asiaa, sillä tällä puolustetaan demokratiaa; ihmisiä on kuunneltava. Ei ole oikein pakko vapaassa Suomessa. Neuvostoliitossa kokeiltiin keskittää valta pienelle eliitille ja se epäonnistui täydellisesti. Jos kunta haluaa olla itsenäinen ja se hoitaa lakisääteiset velvoitteensa, sen on annettava jatkaa vapaasti taivaltaan.

Tsemppiterveisin!
Raimo Junnila

Kommenttina aiheeseen lähidemokratia pikkukunnissa - jos oikeasti on niin, että kunnallisvaaleihin on vaikea löytää ehdokkaita, on mietittävä käsitelläänkö valtuustossa ja lautakunnissa ihmisille oikeasti merkityksellisiä asioita ja onko tällä käsittelyllä todellista vaikutusta kuntalaisten kannalta? Koska ehdokaslistoja käytännössä kokoavat puolueiden paikalliset toimijat, oma vaikutuksensa on sillä ajetaanko ehdokalistalla sellaisia asioita, joita kuntalaiset haluaa osallistumispanoksellaan tukea. Pelkkä puolueiden paikallistoiminnan tukeminen tuskin kovin laajoja joukkoja innostaa.

Professori Aimo Ryynänen esitti Asikkalassa kiinnostavia ajatuksia osallistumisen teemavuoden yhteydessä - taisi olla vuosi 2003. Tein siitä tiivistelmän, jonka lopussa edelleen ajankohtaisia ajatuksia: "Vanhempi polvi lähti järjestäytymisen riemusta puolueisiin ja yhdistyksiin. Tämän päivän ihmiset ja nuoriso eivät ole kiinnostuneet vastaavalla tapaa organisaatiosta - puolueesta, järjestöstä, yhdistyksestä - vaan teema kiinnostaa. Lähdetään ajamaan tiettyjä asioita ja sitten organisoidutaan asioiden perusteella. Tämä on haaste edustukselliselle demokratialla. Miten uudessa ajattelussa saada tietyistä teemoista kiinnostuneet ihmiset mukaan toimintaan?"

Oma kysymyksensä on vastaako kunnan tarjoamat osallistumisen muodot kuten kunnallisvaaliehdokkuus asukkaiden tarpeisiin ja kiinnostukseen? Eikö esimerkiksi lautakuntien ja työryhmien ym. jäsenet voisi valita pääasiassa muulla perusteella kuin kunnallisvaalimenestyksen?

Yksi merkittäviä kunnallishallinnon uhkia on, että se ei ole omistajiensa kannalta riittävän mielenkiintoinen ja merkityksellinen, jolloin on vaarana käydä samaan tapaan kuin seurakunnissa. Itseasiassa kunnanviraston avointen ovien päivässä oli hiukan samantapainen tilanne kuin sunnuntaina voi olla kirkossa - osallistujien joukko oli harvalukuinen ja varttuneempaan väkeen painottunut.

Paikallinen itsehallinto romuttuu jos se ei käsittele omistajiensa kannalta riittävän merkityksellisiä asioita. Mikä sitten on niin merkityksellistä, että se motivoisi lähtemään vaikkapa ehdokkaaksi vaaleihin - sitä pitää kysyä heiltä, jotka ei tännekään kirjoittele. Toisaalta tarvitaan myös aivan uudenlaisia tapoja olla mukana asioissa - enemmän suoraa ja toiminnallista osallistumista ja vähemmän poliittista pelailua ja paikallispoliitikkojen turhanpäiväistä kisailua.

Jori Ravantti, Asikkala
[email protected]

Poliittinen "keskustelu" on masentavaa inttämistä siitä kenen mielikuvat ovat oikeita kenen vääriä. Tosiasioihin perustuvia syitä hankkeen toteuttamiselle pika-aikataululla ei ole vieläkään esitetty vaan ilmeisin syy tälle on otollinen poliittinen tilanne.

Asia sai varmistuksensa kun tällä viikolla selvisi, että Suomi on maailman neljänneksi kilpailukykyisin maa. Erityisesti mainittiin hyvin toimiva yhteiskunta (kuntapalvelut) pistepotin kerryttäjänä. Eikö olekin kummallista että hevosvetoiselta ajalta peräisin olevat kuntarakenteet ovat mahdollistaneet tämän loistosuorituksen ! Vielä ihmeellisempää on se, että Ruotsi on tarvinnut samanlaiseen suoritukseen (3. sija) vuosittain Suomeen verrattuna useita miljardeja euroja enemmän verotuloja eli Ruotsissa veroaste on kansantuotteeseen verrattuna selvästi Suomea korkeampi vaikka siellä toteutettiin meille nyt tyrkytettävä suurkuntamalli jo 30 vuotta sitten.

Näkökulma:
http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kolumnit/2011/Sivut/Kuntarajavartiolaitos.aspx

Tanssikallio on ainutkertaista luonnon muovaamaa omisuutta,joka pitää ehdottomasti säilyttää tulevia sukupolvia varten.Myös läheisen asutuksen rauha tulee säilyttää.Tulisi miettiä kallion hyödyntämistä esim.virkistyskäyttöön.

Kuntien suunniteltu rankka karsiminen heikentää kuntalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia ja palvelujen keskittäminen johtaa lähipalveluiden lopettamiseen ja vaikeuttaa niiden saatavuutta etenkin niille, joilla ei ole omaa autoa.

#85: -

Taloudelliset realiteetit vähentävät jo nyt lähipalveluja, vaikka kunnat ovatkin pieniä. Edelleen painotan myös sitä että jos nuo "kuntalaisten demokraattiset vaikutusmahdollisuudet" koettaisiin kansan parissa kovin tärkeiksi niin kiinnostus lähteä mukaan vaikuttamaan olisi nykyistä huomattavasti suurempi.

Kansaa varten julkinen  sektori on olemassa. Ei siksi että joukko pikkupatruunoita saisi mitaleita kun ovat toimineet luottamusmiehinä x määrä vuosia.

#86: - Re:  

 Älä viitsi naurattaa.

Kunnat joiden talous on hoidettu esimerkillisesti, päättäkööt myös jatkossa itsenäisesti asiansa niinkuin tähänkin saakka.

#87: vierailija - Re: Re:

?

#49: -

Miten maaseutu voi tulla vahvaksi jos edellytykset maaseudun kasvulle on ajettu alas? Ei mitenkään! Eläkeikäisetkin muuttaa kunnan keskustaan parempien palvelujen toivossa.

#81: Glims & Gloms - Karttaharjoituksia YLE:n sivuilla: 

 Tuo numero 4, voisi olla sellainen pikkukunta, jossa haluaisin asua. Siis vanhassa Kauniaisissa.

#89: - Re: Re: Re:  

 Ollaanko tässä maassa luovuttu jo aakkosista ja siirrytty esittämiisi kuvamerkkeihin ehkä siitä syystä syystä, että aakkoset ovat aikansa eläneitä. 

#80: Jori Ravantti, Asikkala - Ehdokkaiden löytäminen

Tuo oli todella mielenkiintoinen näkökulma demokratian muutokseen. Ja jollakin tavalla mielestäni viime eduskuntavaalien tuloskin tätä muutosta heijastaa.

 

Mutta jos keskustelua tältä pohjalta kohdennetaan edelleen kuntarakenteeseen, niin väitän, että pienessä kunnassa myös kansanliikkeiden ääni kantaa paremmin, pienempiäkin asioita on kuunneltava kuin suurkunnassa, jossa ihmisten tarpeet eivät ole sillä tavalla yhtenäisiä, että joukkovoimalla voisi jotain saada aikaan. Tästä taas mielestäni hyvä esimerkki on Kuopion kaupunkiliitosten jälkeinen muutaman kylän katkeruus oman lähikoulun lakkauttamisesta. Lehtitietojen perusteella oppilasmäärät olivat sen verran suuria, että en millään usko taloudellisiin perusteluihin lakkauttamisen hyödyistä. Mutta suuruuden ekonomiaa ja tarkoitushakuisia tai AINA tulkinnan varaisia laskelmia ei auta kyseenalaistaa.

 

Jukka Linna

Sievi

#82: ilari - Pari isoa faktaa

Tuohon voisi myös lisätä sen tosiasian, että kuntaliitosten hyödyistä ei juurikaan ole mitään tutkittua tietoa olemassa. Tarkoitan tällä kokonaisvaltaista analyysia siitä, miten liittyvät kunnat ovat taloudellisesti, sosiaalisesti, väestöllisesti, jne. pärjänneet suhteessa samantapaisista lähtökohdista ponnistaneisiin itsenäisiin kuntiin. Varmasti löytyy onnistuneita liitoksia (olisiko esim. Klaukkala-Nurmijärvi-Rajamäki?), mutta itse tiedän kyllä niitäkin, jossa pienemmän liittyjäkunnan kehitys on pysähtynyt täysin verrattuna itsnäiseen naapuriin.

Jukka

 

 

Adressin kannanoton perusteet vastaavat alueemme kehittämisen tavoitteita. Lisäksi totean, että lakisääteisen ja muun julkisen hallinnon palveluiden tuottamisen lisäksi kunnalla on myös merkittävä kehittämis- ja elinkeinopolittinen tehtävä. Varsinkin pienistä kunnista löytyy tästä mainioita esimerkkejä. Kotikuntani Pyhäntä on Suomen teollistunein maaseutumainen kunta. Kunnassa toimii merkittävää mekaanisen puutuote- ja elintarviketeollisuuden yritystoimintaa, jotka kunta saattanut alkuun.

Eikös kunnallinen itsehallinto ole kuitenkin sen tason asia, että pakkoliitoksista tulee päättää perustuslain säätämisjärjestyksessä? Sellaista enemmistöä ei maastamme koskaan tule löytymään.

#92: ABCDE ... - Re: Re: Re: Re:

Ei se niin ollut. Vaan kysymysmerkin kirjoitin vastaukseksi sille jolla ei ollut muuta sanottavaa kuin että "älä naurata".

Mutta ymmärrän kuitenkin että tässä kommenttiosassa ei ole tarkoituskaan käydä itse asiasta keskustelua. Vaan adressin allekirjoittajat vaan taputtelevat toisiaan selkään.

#96: - Perustuslaki 

 Perustuslaki sallii liitokset:riittää, kun muutetaan tavallista lakia, perustuslakia ei tarvitse muuttaa

http://yle.fi/alueet/perameri/2011/09/perustuslaki_sallii_kuntien_pakkoliitokset_2839732.html

Rakenneuudistus -ryhmä kävelee sanelupolitiikallaan sekä perustuslain että kuntien itsemääräämisoikeuden yli väkivalloin. Kunnille on viime vuosina vain lisätty tehtäviä ja velvoitteita. Valtionosuuksia leikkaamalla ei näitä lakisääteisiä tehtäviä kyetä hoitamaan jatkosssakaan. Kuntarakenteissa on toki järkiperäistämisen tarvetta. Silti edelleen oikea tie kuntaremonttiin on yhteistyön tiivistäminen seutulähtöisesti niissä kunnissa, joilla on jo pitkäaikaisen yhteistyön historiaa luonnollisena talous- ja työssäkäyntialueena. Demokratian kanssa tällä kuntaremontilla ei ole mitään tekemistä, jos/kun kuntarakenteet juntataan pakkokeinoin isompien keskusten kautta johdettaviksi. Tämä tarkoittaa väistämättä palvelukatoa ja jopa tiettyjen kehyskuntien kuihtumista keskusten reuna-alueilla. Samalla menetetetään myös kannattavia toimivia yrityksiä ja työpaikkoja.

Kuntaministeri ei halua kuunnella järkipuhetta, vaan inttää hevosajasta. Katkeruus hevosaikaa kohtaan johtunee siitä kun oma lapsuus kului hyvissä harrastuksissa hevostallilla.