LEINEPERIN KYLÄKOULUN PUOLESTA

Ulvilan kaupunki mainostaa kylä-ulvilaa.
Kuka muuttaa enää kyliin jos kyläkoulut lopetetaan. Pienet kyläkoulut on yksi syy mikä saa nuoret muuttamaan kyliin.

OKL:ssä meillä oli juuri juttua kyläkoulujen lopettamisesta. Nuo rahasummat, jotka mukamas säästyvät, ovat kuulemma aivan tuulesta temmattuja. Ja eikös koko lähikoulun idea mene aivan mönkään, jos lähimmät koulut lakkautetaan?!?! Peruskoulun kantavana ajatuksena on koulutuksen tasa-arvo. Millaista tasa-arvoa toteutetaan, kun toiset oppilaat saavat käydä omaa lähikouluaan samalla kun toisten lähikoulu lakkautetaan?
Pienille eskarilaisille ja ekaluokkalaisille olisi ensiarvoisen tärkeää käydä kouluaan lähellä. Yksikään vanhempi ei mielellään lähetä pientä ekaluokkalaistaan kouluun kilometrien päähän ja pieni lapsi voi kokea pitkät koulumatkat ahdistavina. Tämä taas vaikuttaa negatiivisesti kouluviihtyvyyteen, joka suomalaisnuorten kohdalla ei ole mitenkään kehumisen arvoista. Tutkimusten mukaan suomalaislapset viihtyvät koulussa huonosti. Yleisesti ottaen oppimisilmapiiri saatetaan kokea turvallisemmaksi pienissä kouluissa.
On jotenkin hassua ajatella, että hyvinvointiyhteiskunta, joka pyrkii tuottamaan koulutettuja ja tuottavia kansalaisia, haluaa alkaa säästää juuri koulutuksen kohdalla. On järjetöntä, että mieluummin käytetään rahaa tenniskenttiin ym. kuin pienten lasten koulutukseen.

Mihin lapset sitten viedään kun Kaasmarkunkin koulu lopetetaan (2016), vai loppuuko Ulvilan kylien lapset kokonaan? Ei aina voi säästää kouluja lopettamalla, sillä maksaa koulukuljetuksetkin. Tietenkin isojen mahtavien poliitikkojen mielestä lapsista voi säästää, kun ne eivät vielä osaa itse pitää puoliaan. Nämä lapset ovat joskun aikuisia ja toivottavasti vanhempiensa opastuksella osaavat äänestää Ulvilan päättäjille jaloillaan ja miettiä kaksi kertaa mihin kuntaan maksavat veronsa. Tämän koulun lopettamisessa ei ole mitään järjellistä selitystä koska muutama kymmenen tuhatta euroa pitää voida säästää vaikka kunnan henkilöstön koulutuksista, matkoista ja muista ei aina niin välttämättömistä kokouksista.

Me vanhemmat emme hyväksi Leineperin kyläkoulun lakkauttamista!

SÄÄSTÖIHIN on nyt löydyttävä jotain muita keinoja, kuin meidän lapsemme. Peruspalveluista ei tule, eikä voi säästää. Peruspalveluissa säästäminen lisää suoraan erityispalveluiden kustannuksia. Erityispalveluissahan ei enää voida säästää, koska kyse on subjektiivisista oikeuksista ja yleensä lapsista ja nuorista, jotka ovat vaarassa itselleen ja muille läheisilleen. Esim. yhden lapsen sairaalapäivä lastenpsykiatrialla tai vuorokausi lastensuojelulaitoksessa maksaa vähintään noin 250 €. Vuodessa tämä tekee noin 91 250 €. Sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset eivät koske koulutoimea, vaikkakin vaikuttavat koko kunnan budjettiin.

Koulutoimen kustannuksia ja kehittämistä pohdittaessa tuli tehdä pitkäjänteisiä ratkaisuja, joilla tiedämme olevan todellisiä "säästöjä" tulevaisuudessa. Viranhaltijat, päättäjät, opettajat ja ennenkaikkea vanhemmat, pitäkää kiinni pienten lasten peruspalveluista, lapsissa lepää yhteiskuntamme tulevaisuus! Meidän ei tarvitse hyväksyä kaikkea "ylhäältä annettuna säästöjen nimissä". Meillä on mahdollisuus valita ja vaikuttaa!

Terveisin äiti ja sosiaalityöntekijä

Edellinen viestittäjä ja koulun palvelut kaasmarkussa.

Kaikki me haluamme lapsillemme parasta!!!
Mitä se PARAS sitten on?
Asiasta voidaan olla montaa eri mieltä koska me vanhemmat olemme yksilöitä ja erilaisia.
Toinen haluaa lapsensa kasvavan maalla - toinen keskustassa... toinen haluaa lapsensa pienempään - toinen suurempaan kouluun, mutta mahdollisuus valintaan pitäisi säilyä. Kylä Ulvila on suuri mahdollisuus perheellisille perusduunari perheille, jotka maksavat veronsa. Toivotaan asian olevan näin vielä ensi vuonnakin. Jos Leineperin koulu suljetaan on se selkeä viesti myös tulevaan -
...voi, voi Ulvilan kyläkoulut... voi, voi Ulvilan koulut ...
...voi, voi Ulvilan kylät... voi, voi Ulvilan kaupunki.
Perusduunari ymmärtää tämän...
...Toivottavasti ymmärtävät myös ne jotka asiasta NYT päättävät!

Olemme keränneet adressiin nimiä myös paperilla. Näiden nimien julkaisuun netissä emme huomanneet pyytää lupaa. Niinpä ne lisätään nettiin niin, että allekirjoittajien nimet näkyvät kyllä adressin ylläpitäjälle, mutta anonyymeinä muille. Paperiversio liitetään luonnollisesti "todisteaineistona" nettiadressin mukaan. Ei siis tarvitse ihmetellä yhtäkkistä neljänkymmenenkahden anonyymin allekirjoituksen alkuperää...

Leineperin koulun kohtalo ratkeaa joulukuussa

"Leineperin kyläkoulua ensi syksystä uhkaava lakkauttaminen saattaa realisoitua joulukuisessa Ulvilan kaupunginvaltuuston kokouksessa, vaikka kaupunginhallitus ei asiaa esitäkään. Opetuslautakunnan on kuitenkin löydettävä 64 000€ säästöt.
Leineperissä uhkaa ei ole katseltu tumput suorina. Koulua puolustava nettiadressi on kerännyt jo yli 1000 allekirjoitusta ja muutenkin päättäjiin pyritään vaikuttamaan."

"Rehtori muistuttaa myös koulutyön arjesta. Leineperissä oppilaille on helppo taata rauhallinen ja yksilöt huomioiva kasvuympäristö.
-Myös opetusministeriö suosittelee luokkakokojen pienentämistä. Jos kyläkoulut laitetaan lappu luukulle, toimitaan taas kerran päinvastoin."

"Myös Ulvilassa koskin koulussa rehtorina työskentelevä Mikko Heinimäki vastustaa kyläkoulujen alasajoa.
-Heinimäki toivoo, että päättäjille saataisiin järki käteen. Kylkäkoulu on koko yhteisön sydän."

Kyläkoulu opettaa koko kylälle yhteisöllisyyttä

"-Kyläkoulu on kokonaisvaltainen oppimis- ja kasvuympäristö. Luonnonläheisyys, yhteisöllisyys, sosiaaliset taidot, erilaisuuden ymmärtäminen, toisten auttaminen, luettelee kasvatustieteen tohtori Risto Kilpeläinen kyläkoulun hyviä puolia."

"Kyläkoulut täyttävät laatukriteerit. Kyläkoulut ovat lapsia varten, Kilpeläinen toteaa."

"Kasvatustieteen tohtori Taina Peltonen puhuu siitä miten tasa-arvon käy, kun kyläkouluja lopetetaan. Hän toivoo, että vastakkainasettelusta luovuttaisiin, sillä sekä isoja, että pieniäkouluja tarvitaan."

"MISSÄ SÄÄSTÖT?
Kyläkouluja on lakkautettu kiihtyvällä tahdilla 10-15 vuodessa. Vuosina 2000-2004 Suomessa lakkautettiin 300 kyläkoulua,
kuitenkin MENOT KASVOIVAT 24 prosenttia ja perusopetuksen tuottavuus laski 13 prosenttia. Useinhan kyläkoulujen lakkauttamista perustellaan juuri säästöillä.
-NIITÄ EI OLE TODENNETTU MISSÄÄN.
Kyläkoulujen lakkauttaminen on ollut huomattavasti suurempaa kuin oppilasmäärän pieneneminen olisi edellyttänyt 15 viime vuoden aikana, Peltonen kertoo. Hän myös muistuttaa siitä, etteivät lakkauttamiset ole perustuneet mihinkään julkilausuttuun poliittiseen tai viranomaistahtoon tai ohjaukseen."

"Kyläkoulujen ilmapiiriä heikentää eniten juuri lakkautusuhka, kiusaamista niissä on marginaalisen vähän.
-Koulun tärkein tehtävähän on itsetunnon kasvun tukeminen. Kasvatus on tärkeintä, oppiaineet ovat kasvatuksen välineitä Kilpeläinen muistuttaa."

"-Suomessa haetaan pikavoittoja lopettamalla kyläkouluja.
-Jos kyläkouluja aiotaan lakkauttaa, olisi asialle annettava aikaa ja mietittävä kylän kanssa. Tärkeää on se, mikä merkitys koululla on kylälle ja ihmisille, ei vain se, mikä on oppilasmäärä, Peltonen muistuttaa."

KOULU TUO LAPSIPERHEITÄ LEINEPERIIN

"Leineperissä asuu paljon lapsiperheitä. He tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja aktiivisten kotiäitien ansiosta Leineperissä alkoi kokoontua seurakunnan perhekerho."

Kerhossa "-Yksi keittää kahvia, toinen askarruttaa, kolmas vetää leikkejä salissa ja niin edelleen. Nykyaikana tällainen yhteistoiminta on todella harvinaista..."

"Tällä hetkellä Leineperin kerhossa käy 22 lasta, jotka lähes kaikki ovat Leineperistä."
"Leineperissä kerholaiset ovat todella aktiivisia. Keskimäärin paikalla on aina 18 lasta."

Luin Ulvilan Seudusta 18.11.2010

"-Se ei vain voi mennä niin, että opetuksen laatua heikennetään koko kunnassa, jotta yksi pieni koulu voidaan säilyttää, toteaa koulutoimenjohtaja Päivi Helin."

A. On olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin peruskouluista säästäminen.

B. Peruskoulu on lakisääteinen asia, moni muu asia ei ole...
kuten iltistoiminta 230 000€, (joka sekin on tärkeää).

C. Asiathan tässä riitelevät, eivät ihmiset), kysynkin miksi koulutoimenjohtajana asetat sanasi/ajatuksesi niin, että tulee mieleeni asetelma:
Ulvilan keskusta vastaan Ulvilan kylät...

Ulvilalaisten pitäisi vetää YHTÄ KÖYTTÄÄ
eikä toinen toisessa päässä ja toinen toisessa.

E. MIETITÄÄNPÄ Onko kysymys nyt säästöistä 64 000€, vai onko kyse politiikasta?

Kenen valtuuttamina toimitte salaseurana ajamassa leineperin kyläkoulua johonkin suuntaan,teidän lapsenne ei pidä koulua pystyssä,toimitteko avoimesti,olette ilmeisesti poliittinen ryhmittymä ,näinkö sitä kylänne yhteenkuuluvaisuutta lisätään.
Muissa kunnissa perustetaan toimikunta ajamaan kuoluasiaa ,jonka valitseen koulun vaikutusalueeseen kuuluvat asukkaat,näin myös selusta on turvattu.

#62: Naapurikuntalainen - Valtuutus 

 Ookkona oulusta ?

Kylässä on toimikunta, johon kuuluu edustaja koulun henkilökunnasta, vanhempainyhdistyksestä ja kyläyhdistyksestä sekä kyläläisten edustus.

Kylän oman koulun säilyttäminen on lasten, vanhempien ja kyläläisten asia, johon pitää voida vaikuttaa.

Jos ei tiedä asiasta, voi kysyä lisätietoja suoraan koulun rehtorilta.

Ulvilan kouluverkon kohtalo uudelleen esille ensi vuonna

Kouluverkko säilyy Ulvilassa ainakin vielä ensi vuonna nykyisellään, sillä kaupungin ensi vuoden budjettiesitys sisältää myös pienten kyläkoulujen määrärahat. Näin lopetusuhan alla ollut Leinperin koulukin jatkaa toimintaansa. Kaupungin sivistysjohtaja Päivi Helin uskoo kuitenkin, että sama keskustelu on jälleen edessä vuoden kuluttua.
Ruukkikylän laitamilla sijaitsevaa 27 oppilaan Leinperin koulua uhkasi ensi syksystä lähtien lopettaminen. Sivistysjohtaja esitti lautakunnalleen koulun lopettamista, mutta Raimo Härmän (sd) johtama koulutuslautakunta kaatoi esityksen, eikä sille ole lämmennyt myöskään kaupunginhallitus omassa budjettiehdotuksessaan.
- Leineperin koulun määrärahat kuten muidenkin kyläkoulujen rahat sisältyvät ensi vuoden budjettiin, sanoo Päivi Helin.


Vaikka lakkautusesitys ei mennytkään läpi luottamuselimissä, ei Helin katso kärsineensä tappiota.
- Virkamiehen pitää tehdä esityksiä. Joskus ne hyväksytään, joskus ei. Nyt saatiin kuitenkin aikaan keskustelua kyläkoulujen tulevaisuudesta, ja se on hyvä asia. Kaupunkilaiset ja päättäjät olivat nyt tätä mieltä.
Hän ymmärtää, että kyläkoulujen lakkauttamiseen tai säilyttämiseen liittyy muutakin kuin koulupolitiikkaa. Se on myös kyläpolitiikkaa. Nyt kyläpolitiikkaa vei voiton.

Vakuuttunut Helin on kuitenkin siitä, että ennemmin tai myöhemmin Ulvilan kouluverkolle on tehtävä jotakin.
Hänen mukaansa uhattuna on kolmen kyläkoulun tulevaisuus.
- Leinperin koulun lisäksi näihin uhattuihin kouluihin kuuluvat Kaasmarkun ja Suosmeren koulut. Niissä oppilasennusteet ovat sellaiset, ettei koulujen ylläpito ole pitkässä juoksussa järkevää. Ainoa mahdollisuus turvata laadukas opetus on yhdistää pieniä kouluja.
Kaasmarkun koulun tulevaisuus voitaisiin turvata Helinin mukaan siirtämällä sinne Leineperin koulun oppilaat. Suosmeren koulun tilanne ei ole yhtä hälyttävä kuin kahden muun kyläkoulun, mutta senkin yhdistäminen Harjunpään kouluun tullee aikanaan pohdittavaksi. Sekin on vaarassa supistua 2-opettajaiseksi kouluksi, kuten Leinperin ja Kaasmarkun koulut ovat jo nyt.

Jukka Vilponiemi


30.11.2010 09:15

#62: Naapurikuntalainen - Valtuutus 

Olisikohan sinunkin pitänyt opiskella kyläkoulussa, niin olisit (ehkä?) oppinut kirjoittamaan edes "kuoluasiaa" -sanan ym. ym. virheesi oikein...

Nettiadressiin lisättiin Leineperin joulutorilla 12.12.2010 paperiadressiin kerättyjä nimiä. Osa allekirjoittaneista ei tahtonut nimeään julkaistavan netissä.

Ilouutinen Leineperiin!
Koulu saa jatkaa, syksyltä 2011 poistuivat uhkapilvet.

Kohu ja pelko koulun jatkamisen yltä hälveni lopullisesti budjettivaltuustossa, eikä Ulvilan opetus- ja kasvatuslautakunnan tarvitse enää etsiä sivistystoimen talousarvioon alun perin esitettyä 50 tunnin vähennystä.

Pitkään näytti siltä, ettei Leineperin koulun kohtalo ratkea vielä joulukuun budjettivaltuustossa, vaan asia siirtyy ensi vuoden puolelle. Budjettiin kirjoitettu 50 oppitunnin vähennys olisi vaatinut koulutoimelta tekoja, jotka olisivat olleet vaikeita, ehkä jopa mahdottomia kaikille seitsemälle koululle.
Mistä löytää vaadittava vähennys, joka rahassa mitattuna olisi ollut kaupunginjohtaja Arto Saarisen mukaan ollut noin 64 000 euron menoerä. Siksi virkahenkilöt olivat valmiit arvioimaan, että ratkaisu siirtyy käytännössä takaisin lautakunnan harteille, jos valtuusto hyväksyy 50 tunnin vähennysesityksen.

Farssin piirteitä

Demarien ja kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroissa ei vielä mainittu sanaakaan Leineperin koulusta, mutta asiaan alettiin päästä keskustan Juha Tenhon marssittua puhujapönttöön.
-Tapa, jolla media toi julki Leineperin koulun säästölukuja, ei anna hyvää kuvaa. Koulun lopettamisesta ei enää puhuta, ainakaan tänään, Tenho viesti ryhmän varovaisen kannan, mutta oli lopulta väärässä.

Hänen jälkeensä ja Tenhoa räväkämmin asian toi julki vihreiden Matti Lankiniemi.
-Ratkaisua ei saa jättää koulutoimen harteille. Otetaan nyt aikalisä. Esitän Leineperin koululle 70 000 euron määrärahaa ja 50 tunnin vähennyksen poistamista sivistystoimen talousarviosta.

Kun perussuomalaisten Tero Järvelä asettui heti kannattamaan Lankiniemen esitystä, valtuustosalissa alkoi tohina ja mietintä, miten yhteinen tahto pitäisi saada kirjatuksi muodollisesti oikein.

Asia sai lisää farssin piirteitä, joita pyrittiin selvittämään kahdella lyhyellä neuvottelutauolla. Välillä tuntui siltä, että muotoseikat olivat valtuutettuja vastaan ja ilmoille välittyi kuva, että jarruttiko jopa johtava virkahenkilöstö yhteisen tahdon löytymistä.

Mistä säästö?

Lehteriyleisölle välittyi kaksi ja puoli tuntia kestäneen budjettikokouksen loppuvaiheissa käsitys siitä, että sivistystoimen tarvitsema noin 64 000 euron säästö saadaan muualta.

Yhteinen ja hyvä tahto kirvoitti kristillisdemokraattien Mario Heinilän pohtimaan, kuinka paljon säästöjä olisi saatu, jos ensi vuoden suurin investointi, Friitalan koulun kattoremontti 1,1 miljoonaa euroa, olisi tehty ajallaan.
-Summalla olisi turvattu Leineperin koululle jatkoaikaa kuusi, seitsemän vuotta. Mutta en minäkään halua kuulla, että olimme se ilkeä joukko päättäjiä, joka lakkautti Leineperin koulun.

#1: - Faktaa Leineperin Antti Ahlströmin koulusta 

 haista vihtu

#1: - Faktaa Leineperin Antti Ahlströmin koulusta 

 Lahdakkaa ittenne haatana

#54: Carita Koivula-Pukkila - Leineperin kyläkoulun puolesta 

Vai että oikein "pitkäjänteisiä ratkaisuja, joilla tiedämme olevan todellisiä säästöjä tulevaisuudessa."...

Niissä lapsissa, jotka joutuvat Porin sosiaalitoimen mielivallan kanssa tekemisiin, lepää lastenpsykiatrian tulevaisuus.