Merimetsot riistalinnuiksi
Ota yhteyttä adressin tekijään
Re: Re: Re:
#45: - Re: Re: saari ei ole Nuhja vaan Urpoinen eikä siellä ole mökkejä
Ehdottoman tärkeä asia on saada merimetsot pysymään rauhoitettuina ja suojeltuina. Niistä ei ole haittaa luonnollemme. Ihmiset itse paskovat ympäristönsä pilalle. Te tappamista haluavat ette ymmärrä luonnosta mitään. Merimetsot kuuluvat Suomen luontoon paremmin kuin pösilöt mökkiläiset ja kalastajat saaristossa. Kyllä kalaa riittää kateellisille kalastajille vaikka merimetsot söisivät omansa pois. Kai te luitte Turun Sanomista asiallisen artikkelin merimetsosta muutama päivä sitten. Jaa, ette lukeneet. Hakekaa lehti uudestaan käsiinne ja lukekaa ajatuksella se merimetsoja puolustava artikkeli, niin ehkä teidänkin aivoissanne saattaa pieni valonpilkahdus ja myötämielisyys tulla esiin meriemme uljasta mustaa viikinkiä kohtaan.
Ei syttynyt valo vaikka luittekin? Hakekaa sitten haulikot ja alkakaa ampua merimetsoja jos siitä ne kiksit saatte ja rauhan mieleenne. Se on kuitenkin luonnonsuojelulain vastaista.
Erittäin pieni murto-osa Suomen saarista on merimetson asuttamia, joten olkaa hiljaa ja asettakaa asia oikeaan suuruusluokkaan pienissä mielissänne.
Re:
Mielenkiintoinen vastaus, jossa käytännön tietämättömyys paistaa läpi tekstissä. Kieliasu akateemista ja selkeän fanaattista, joskin myös epäasiallista. Kirjoittajan kannattaisi jalkautua saaristoluontoon tietojensa päivittämiseksi. Kohteliaasti suosittelisin kirjoittajaa julkaisemaan adressin Merimetsokannan kasvattamiseksi.
Re: Re:
#81: Saaristossa liikkuva - Re:
Birdlife propagandaa on, josta luonnonsuojelu ja käytännön tietämys on todella kaukana. Ilmeisesti myös jotain kaunaa/kateutta kalastajia ja mökkiläisiä kohtaan on. Aikaisemmin loistavaa kiteytystä lainatakseni: Merimetson suojelu on luonnosta vieraantuneen cityvihreän ajatusmaailmaa. Mitään eläintä ei saisi tappaa, mutta tämä "hieno" musta lintu saa kyllä tappaa ja tuhota kaiken elollisen
. Liian paljon on vahinkoa ja harmia aiheuttanut jo. Tämä on maailmanlaajuinen merkittävä ongelma, mihin täytyy puuttua myös Suomessa pikaisesti.
Kiitos adressin tekijälle
Täysin käsittämätöntä, että tällaista luonnon tuholaista suojellaan. Eivätkö suojelijat välitä saarien kasvillisuudesta yhtään? Lintu tuhoaa saaren toisen jälkeen, eikä kukaan tee asialle yhtään mitään. Ensin linnut tulevat pikkuluodoille. Pian niitä on niin paljon. Että valtaavat isomman lähisaaren. Tämä on hyvin nähtävissä Uudessakaupungissa. Urpoinen on jo menetetty. Vielä isommassa naapurisaaressa Humalaisessa ensimmäisiä puita jo tuhoutunut. On vain ajan kysymys, että seknkin kasvisto menetetään.
This comment has been removed by the person who wrote it.
Re: Re: Re: Re:
#86: Saaristossa liikkuva - Re: Re: Re:
Olet asian ytimessä. Näillä fanaatikoilla on kansainvälistä kokemusta siitä, miten pystytään vähättelemään ongelmaa. Kyllä tuon tuholaisen on aika häipyä maisemista takaisin sinne ulkomerelle luodoille ja meidän tulee huolehtia muiden eläimien elintilasta sekä luonnosta saaristossa. On todella ikävää kuulla ja lukea miten paljon kurjuutta tuo lintu on jo saanut aikaan.
Hyvä, että joku on lähtenyt viemään asiaa eteenpäin
syötäväksi?
Ruotsissa tuholainen tunnustetaan
Forskare: ”Varje skjuten skarv är värd 2.500 kronor”
Sven-Gunnar Lunneryd, SLU. Foto: Daniel Sanchez
Det behöver skjutas fler än 7.000 sälar i våra svenska hav om stammarna ska minska. Och varje skjuten skarv är värd 2.500 kronor. Det framkom vid Jägareförbundets Kustrådsmöte.
Svensk Jakt har liverapporterat från mötet. Här kan du läsa rapporteringen i sin helhet, men nedan följer några kortfakta som framkom vid tvådagarsmötet.
Forskaren Sven-Gunnar Lunneryd uppskattar den årliga tillväxten för de olika sälarterna i våra vatten är enligt följande:
Vikare 1.000
Gråsäl 4.000
Knubbsäl 2.000
För att minska sälstammarna krävs att det skjuts fler sälar än som föds. Och att göra det i våra historiskt rekordstora sälstammar krävs att det skjuts minst 7.000 individer per år!
2.500 kronor för en skjuten skarv!
Sven-Gunnar Lunneryd tog även upp de stora problemen med skarvens predation på fisk.
– Varje skjuten skarv är värd 2.500 kronor, sa Sven-Gunnar Lunneryd och hänvisade till vad det kostar att försöka hålla ålarna vid liv i landet.
– Om inte skarven har en allvarlig inverkan på fiskbestånden så har inte människan det heller, fortsatte Sven-Gunnar Lunneryd.
En annan av talarna vid Kustrådets möte var Susanne Viker från Havs- och Vattenmyndigheten. Hon menade att ålen i det närmaste är utrotad i landet.
– Vi tror att vi mer eller mindre har utrotat ålen, sa Susanne Viker.
Däremot ville hon inte säga när sälarna kan börja förvaltas.
Vid mötet ventilerades även många andra frågor; som att en av de starkt bidragande orsakerna för ejderns tillbakagång är försämrad reproduktion.
Re:
ottaisitko asioista selvää ennen kun kommentoit? Merimetso ei kuulu Suomen luontoon, se tulee alunperin Kiinasta..
Vain hetken kysymys, kun sisäjärvien saaret pilaantuu. Mallasvedellä ollut jo muutaman vuoden ajan yli kymmenen yksilön populaatio ja lisääntyy koko ajan.
hyväpaha merimetso
Älkää nyt hyvät ihmiset luulko olevanne luontoa viisaampia tässäkään asiassa. Kyllä luonto itse tietää mitä sinne kuuluu ja mitä ei. Onhan täällä ollut dinosauruksiakin!
Ainoat todistettavissa olevat haitat ovat parin kivikasan likaantuminen, se harmittaa mökkiläistä, mitä sitten? jotakuta voi harmittaa se mökki enemmän.
Hyödyt: 1. Merkotkien ruoka-apajat; merikotkat ovat lisääntyneet ja tyhjentäneet kokonaisia saaria merimetsoista, eli kyllä luonto hoitaa itsensä. 2. Fosfori ja tina; Merimetsojen ulosteen mukana merestä poistuu fosforia ja raskasmetalleja tuhansia kiloja vuodessa. 3. Rehevöityminen: Vain rehukalan yljäämän vuoksi merimetso on voinut lisääntyä, sen vähetessä vesialueen kuormitus vähenee, ei päin vastoin niinkuin tässä addressissa väitetään. Tässä tuntemani hyödyt, enemmänkin varmaan on.
| This discussion has been closed. |