Vastustamme perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen ehdotettuja uusia rajoituksia!

Kerään tänne keskustelusivulle julkista debaattia aiheen piiristä, puolesta ja vastaan. Ohessa HS 27.12.2009 ollut mielipidekirjoitus.

Olkoon tämä keskustelunavauksena.

---------------

Lääkäriharjoittelijat ovat tervetulleita kunnan palvelukseen

"Muutoksenjälkeen johtavien lääkärien ei enää tarvitse keskustella
eurolääkäriensä kanssa firmojen välikäsien kautta, kun lääkärit ovat suorassa
virkasuhteessa työnantajaansa." H. Tapio Hanhela

Sosiaali-ja terveysministeriön asetusesitys, jonka mukaan lääketieteen
opiskelijoitten on suoritettava lisäkoulutukseen liittyvä terveyskeskusosuus
julkisen työnantajan palveluksessa, on lausuntokierroksella.

Lasse Nieminen (HS Mielipide 24. 12.)vastusti esitystä. Myös Lääkäriliitto on
jälleen kerran asettunut jarruttamaan terveydenhuollon tervehdyttämistä
vastustaessaan tätä esitystä. Terveyskeskukset eivät tervehdy Lääkäriliiton
toimilla eivätkä erikoissairaanhoidon edustajien opeilla.

Eurolääkäriteli perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa oleva lääkärit ovat
opiskelijoita suorittaessaan opiskeluunsa kuuluvaa pakollista harjoittelua. He
ovat edelleen yliopiston kirjoilla palkallisen europalvelun aikana. Heillä ei
ole vielä oikeutta toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina. Eurolääkärin
toimintaa ja palvelua valvoo laillistettu lääkäri.

Koska yhteiskunta vastaa vaadittavastaharjoittelusta, on luonnollista, että
harjoittelu suoritetaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Minusta
asetusesitys on moraalisesti, eettisesti ja filosofisesti erittäin hyvin
perusteltu, ja myös lääketieteellisesti ja koulutuksellisesti tarpeellinen.

Työvoimaavälittävien firmojen toiminta välikätenä ei ole tuonut, eikä tuo,
mitään positiivista lisää terveydenhuollon kokonaisuuteen ja
lääkärikoulutukseen. Haittoja ja hankaluuksia firmojen sähläämisestä
opiskelijoitten talousorientoituneina asianajajina on sen sijaan monenlaisia.

Kuvaava esimerkki pulpahti esiin viime keväänäOulussa. Lääketieteellisen
tiedekunnan tiloissa oli pidetty tietoiskupäiviä terveyskeskuksiin ensimmäistä
kertaa lähteville lääketieteen kandidaateille. Puheenvuoro oli annettu myös
lääkäreitä vuokraavalle firmalle. Agentti oli luvannut näille "pilttivaiheen"
lääkäreille 5 000 euroa kuukaudessa, neljä työpäivää viikossa ja enintään 15
potilasta päivässä, ei lapsia eikä vanhuksia, ja lisäksi auto-, puhelin- ja
läppäriedut.

En ihmettele lainkaan, että omaapuheenvuoroaan odotellut kokenut
sisätautilääkäri oli kuunnellut huuli pyöreänä tuota rekrytointipuhetta.
Lääketieteen opiskelija, jota kaupataan terveyskeskukseen näillä ehdoilla ja
vaatimuksilla, on johtavan lääkärin painajainen.

Asetusmuutos normalisoivirkasuhteita ja tervehdyttää rekrytointia. Muutoksen
jälkeen johtavien lääkärien ei enää tarvitse keskustella eurolääkäriensä kanssa
firmojen välikäsien kautta, kun lääkärit ovat suorassa virkasuhteessa
työnantajaansa.

Vastuullinen johtava lääkäri ei heitäopiskelijaa työskentelemään yksin yhden
lääkärin terveysasemalle, vaan noudattaa annettuja ohjeita hyvien
konsultaatiomahdollisuuksien järjestämisestä.

En käsitä, miksi Lääkäriliitto vastustuksellaanvieläkin tuhlaa ruutia väärään
asiaan. Nuori lääkäri ehtii kyllä oman mahdollisen bisnespainotteisen uransa
luontiin pari vuotta myöhemminkin, kun on sitä ennen saanut oikeuden toimia
itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Lääkäriliitto voisi vastustamisen sijaanpanostaa ihan oikeasti nuorten lääkärien
uran saranakohdan eli eurovaiheen harjoitteluajan palkkauksen kohentamiseen.
Lääkärisopimuksen suosittelema eurolääkärien palkka, jonka alaraja noin 2 600
euroa, on todella matala kuusi vuotta opiskelleelle nuorelle lääkärille. Niin
matala, ettei sillä kehtaa edes yrittää rekrytointia.

Lääkäriliitonvastustus lienee merkkinä näkö- ja harkintakyvyn menetyksestä, joka
on kohdannut liiton virkamiehiä ja erikoissairaanhoidosta tulevia
luottamuselinten kellokkaita.

Toivottavasti demokraattisestivalituista valtuutetuista riittävän monet ovat
hereillä ja paimentavat ammattijärjestöni asialliseen toimintaan. Lääkäriliiton
pitäisi panostaa mainitun palkka-asian lisäksi esimerkiksi haasteelliseksi
koettuun hoitajareseptiin. Näiden asioiden saattaminen hyvälle tolalle
tervehdyttää terveyskeskuksia todella.

lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri
terveyspalvelujohtaja
Oulunkaaren kuntayhtymä

Mielipidekirjoitus, HS 24.12.2009


-----------------
Lääkäreistä ei pidä tehdä syrjäseutujen pelastajia pakolla

"Ei diplomi-insinööriäkään pakoteta metsien taakse teknisen toimen insinööriksi
opintojensa jälkeen."

Vastavalmistuneen lääkärin on osallistuttava kahden vuoden pakolliseen
perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen (PTL), johon kuuluu sairaalapalvelua,
muuta palvelua (joka voi olla vaikkapa tutkijan työtä) sekä yhdeksän kuukauden
mittainen terveyskeskuspalvelu.

Tämä jakso toimii myös työvoimapoliittisena työkaluna: koska pienet kunnat eivät
vedä asuinpaikkoina ja koska työntekijöitä on vaikea saada, pakollinen
PTL-koulutus tuo lääkäreitä myös näille paikkakunnille.

Kuntien harmiksi nuoret lääkärit eivät kuitenkaan ole viihtyneet
terveyskeskuksissa ylipitkiksi venyneiden päivätöiden, pakkopäivystysten ja
ajastaan jälkeen jääneen palkkauksen parissa, vaan ovat alkaneet siirtyä
vuokralääkäriyritysten palkkalistoille jo opiskelujen jälkeen.

Ratkaistakseen tätä ongelmaa sosiaali- ja terveysministeriö on kaikessa
hiljaisuudessa vienyt eteenpäin lakiasetusta, joka kieltäisi PTL-koulutuksen
suorittamisen muussa kuin kunnallisessa palkkasuhteessa; vuokrafirmat kun eivät
järjestä lääkäreille uran kannalta riittävän hyvää koulutusta.

Itse olen työskennellyt sekä suoralla kuntasopimuksella että vuokrayrityksen
leivissä, ja koulutukseen vedoten en asiaa niele. Kouluttautuminen on ollut
yrityksen palkkalistoilla vähintäänkin samaa tasoa kuin kunnallisessa
työsuhteessa. Jos työpaikalla on seniorikollegoja apuna yksi, kaksi tai viisi,
niin konsultaatiomahdollisuudet ovat tällöinkin samat palkan maksajasta
riippumatta.

Suunniteltu, puhtaasti työvoimapoliittinen lakiesitys on vahvasti Suomen
perustuslain ja myös EU:n työmarkkinalakien vastainen, sillä se estää työvoiman
vapaan liikkuvuuden.

Tämän lisäksi se olisi vääryyttä ammattikuntaa kohtaan, joka jo nyt on
valmistumisen jälkeen sitoutettu osittain tiettyihin työtehtäviin. Muidenkin
ammattikuntien koulutus on rahallisesti arvokasta, mutta ei
diplomi-insinööriäkään pakoteta metsien taakse teknisen toimen insinööriksi
opintojensa jälkeen.

Pakko ei yleensä ole paras motivaattori sanonnasta huolimatta. Uskon, että
pakkokeinojen lisääminen ammattikuntaani kohtaan ainoastaan lisää lääkäreiden
siirtymistä yksityissektorille sekä ulkomaille, ja täten heikentää riutuvien
kuntien tilannetta entisestään.

Koska myös itselläni on vielä ajatuksissa terveyskeskusura, ehdotan kritiikkini
lisäksi myös rakentavaa ratkaisua terveyskeskusten ahdingolle:

Suuri osa kollegoista suorittaa PTL-vaiheen terveyskeskuspalvelun heti opintojen
jälkeen, ja ahdistuu työmäärästä sekä yleislääketieteen armottomasta
laajuudesta. Tämän jälkeen he siirtyvät sairaalaan suppeammille erikoisaloille,
joilla tiimityö ja seniorikollegoiden suurempi tuki usein lievittävät ahdistusta
siten, että sairaalaura jatkuu myös pakollisen koulutuksen jälkeen.

Ehdotan, että PTL-koulutukseen kuuluva terveyskeskuspalvelu tulisi suorittaa
työnantajasta riippumatta viimeisenä, jolloin sairaalatyön tuomat tiedot,
taidot ja itsevarmuus voisivat johtaa miellyttävään ensikohtaamiseen
terveyskeskustyön kanssa. Tällöin terveyskeskusjakso johtaisi useammin myös
uraan terveyskeskuksessa.


Lasse Nieminen
lääketieteen lisensiaatti
Joensuu

PTL-vaiheen lääkärin tulee oppia lääkärinä toimimista perusterveydenhuollossa.Sitä oppii vain työtä tekemällä.Jotta perusterveydenhuollon työstä jotain oppisi, vaaditaan koulutuspaikalta seuraavat ehdot:PTL-vaiheen lääkäri hoitaa koko koulutuksensa ajan samaa väestöä,jolloin hän saa palautettetta työstään itselleen palautuvien potilaiden ja heidän ongelmiensa ratkeamisen tai ratkemattomuuden kanssa.Lisäksi PTL-läärin tulee hoitaa samaa perustewrveudenhuollon väestöä riittävän pitkä aika.Minimi on reilu vuosi,oppisen kannalta paras aika olisi yhtäjaksoinen 2 vuoden jaksa saman väestön hoitamista.Näet 1 vuoden pystyy olemaan perusterveydenhuollon lääkärinä ikään kuin turistina uudessa maassa eikä asiasisältöön yleislääketieteen näkökulmasta tarvitse vielä tutustua.Toisena vuotena on jo pakko alkaa hoitaa potilaita ylesilääkräin työotteella,koska "nähtävyydet on katsottu" ja selvitäkseen työssään hyvin on pureuduttava toden teolla yleislääkärin työsarkaan.Jos myös myöhemmin sairaalaspesialiteetti olisikin kouluttautuvan tähtäimessä, tällä systeemillä hän todella oppisi,mitä yleislääkärin työ käytännössä on.Seurauksena sairaalalääkäreiden ja avosektorilla toimivien lääkärien yhteistyö alkaisi parantua, kun väärät ennakkoluulot yleislääkäri-erikoistumaton lääkäri alkaisivat karista sairaalaspesialiteettien silmiltä.Valitettavasti kokemattomuus yleislääkärin todellisesta työnluonteesta on monen väärin tai epäasianmukaisesti hoidetun potilaan taustalla.Kaiken kommenttini lähtöoletus on, että potilaat saavat oikeaa hoitoa.Kun se mielessä on rehellinen ja ennakkoluuloton oman osaamisen suhteen PTL-lääkärinä, ei voi muuta kuin yhtyä allekirjoittaneen kommenttiin.

Terveisin yleislääketieteen erikoislääkäri Airi Takakarhu,Helsinki

#3: Erikoislääkäri, Helsinki - Rajoituksien puolesta HS 24.12.2009