TaiK ja Kauppis säilytettävä Helsingissä

Otaniemen kampusalue näyttää varmaan hienolta aurinkoisena kesäpäivänä helikopterista katsottuna.

Tunnen Otaniemessä pitkään työskennelleitä ja myös siellä opiskelleita. Heidän mukaansa TKK:n eri alojen opiskelijat, opettajat ja tutkijat ovat keskimäärin aika vähän tekemisissä toistensa kanssa. Parin neliökilometrin alueelle ripotellut kymmenet rakennukset eivät mitenkään edistä ihmisten kohtaamista ja kanssakäymistä. Nimenomaan ihmisethän - opiskelijat, opettajat, tutkijat, kv-koordinaattorit, informaatikot jne jne - tässä pitääkin saada aktiiviseen vuorovaikutukseen keskenään. Ja jos Otaniemi olisi niin synergiaa tihkuva kampus kuin jotkut sitä markkinoivat, niin miksi siellä puuhataan kukin omissa ympyröissään?

Otaniemen elävoittäminen siirtämällä TaiK sinne on väärä ratkaisu. Jokaisella kolmella Aalto-korkeakoululla voisi sen sijaan olla "haarakonttori" kahdella muulla kampuksella. Otaniemeen sijoitettuna TaiK menettäisi nopeasti oman identiteettinsä ja samalla sen kiinnostavuuden, jonka takia se on alunperinkin ollut houkutteleva kumppani kahdelle muulle Aalto-korkeakoululle.

Jos Otaniemen kampukseen halutaan satsata rahaa, olisi uudisrakentamisen asemesta paljon tärkeämpää ryhtyä peruskorjaamaan Alvar Aallon suunnittelemaa rakennuskantaa, joka on paikoin hälyttävän huonossa kunnossa. Teekkaritkin ansaitsevat kunnolliset tilat opiskelulle ja tutkimuksen tekemiselle.

TaiK Kalasatamaan ja arkkitehtiopetus mielellään mukaan! :-)

#18: -  

Keskustelu Taikin tulevaisuudesta järjestettiin Designmuseossa, koska siellä on parhaillaan TaiKin 140-vuotisesta historiasta kertova näyttely.

#18: -  

Olen täydellisen samaa mieltä.

#26: Antti Ikonen - Otaniemessä ei ole synergiaa nytkään - mistä sitä yhtäkkiä loihdittaisiin?

Otaniemen rakennuskannan peruskorjaaminen alkaa jokatapauksessa, Aallon kampusratkaisuilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Peruskorjaaminen on osa täysin normaalia rakennusten kunnossapitoa, ei sillä ole mitään yhteyttä investointeihin, eli "rahan satsaamiseen".

Arkkitehtiopetus ei siirry Otaniemestä minnekään, rehtori Teeri pelkää arkkitehtuurin ja tekniikan yhteistyön puolesta jo siinäkin tapauksessa, että AAD sijoitetaan Otaniemeen. Tämä on yksi syy sille, miksi AAD-hanketta lykättiin puolella vuodella eteenpäin.

Ja tosiaan synergiaa voisi Otaniemessä olla enemmänkin, siinä olet oikeassa. Toisaalta synergiat TKK:n sisällä ovat monessa kohtaa varsin ohuita aivan perusmatematiikan, fysiikan ja kemian ulkopuolella.

Synergiat syntyvät usein konseptitasolla, kun taas insinööritieteet toimivat konseptitason alapuolella omilla kapeilla erikoisaloillaan. Nokia käyttää massiivisia määriä rahaa insinööritutkimukseen, mutta tulokseksi ei saada tajunnan räjäyttävää hyvin myyvää tuotetta; synergiaa ei synny. TaiK ja HSE pystyisivät tuomaan insinööritieteiden yläpuolelle sen konseptitason, jolla synergiat sitten syntyisivät. Yksi esimerkki konseptitasosta on Luukku-talo: arkkitehtuurin laitoksen konseptin ympärille löytyi synergioita hyvin monelta TKK:n laitokselta (ja TaiKista ja HSE:stä), ilman konseptia samoja synergioita tuskin olisi edes keksitty etsiä.

#18: -  Kuvaavaa oli esimerkiksi TaiKin tulevaisuutta (muun muassa kampuskysymystä) käsittelevän keskustelupaneelin järjestäminen ydinkeskustan Designmuseossa, vaikka varmasti paremmin toimivat (ja vapaammalla aikataululla olevat) tilat olisi löytynyt koululta Arabiasta.

Itse asiassa keskustelutilaisuus järjestettiin Designmuseossa juuri siksi, että TaiKista ei löytynyt sopivaa tilaa. Tilanpuute vaivaa koko koulua.

#29: #18 - Re: Otaniemessä ei ole synergiaa nytkään - mistä sitä yhtäkkiä loihdittaisiin? 

Kuten yllä (viesti #29) todetaan, "TaiK ja HSE pystyisivät tuomaan insinööritieteiden yläpuolelle sen konseptitason, jolla synergiat sitten syntyisivät." Juuri niin. Tähän ei kuitenkaan tarvita yhteistä kampusta, johon väkisin siirrettyinä TaiK ja HSE menettävät oman identiteettinsä ja kiinnostavuutensa. Ongelma ei loppujen lopuksi mielestäni edes ole se, montako kampusta Aallolla on, vaan tämä utopistinen synergiapuhe, jolla yhteistä kampusta perustellaan. 

Ymmärrän hyvin, jos esim. Nokia ja KONE katsovat saavansa jonkinlaista helikopteriperspektiivin imagohyötyä siitä että kaikki Aallon toiminnot ovat niiden pääkonttorien "vieressä" Otaniemiessä. Varmaan Espoon päättäjätkin lobbaavat raivokkaasti yhden kampuksen puolesta. 

Paljon parempaa synergiaa - ja virkistävää vaihtelua opiskelijoille - saataisiin kuitenkin perustamalla kaikille kampuksille muiden korkeakoulujen sivutoimipisteet, kuten ylempänä jo ehdotinkin. 

#32: Antti Ikonen - Re: Re: Otaniemessä ei ole synergiaa nytkään - mistä sitä yhtäkkiä loihdittaisiin?

Mitä tällainen "sivutoimipiste" sitten pitäisi sisällään? Kuka siellä toimisi? Tutkijat? Opiskelijat? Minkälaisia tiloja sivutoimipisteellä olisi? Pieni elokuvastudio Otaniemeen? Pieni laivalaboratorio Töölöön? Vai pitäiskö samantien tilat ja henkilökunta kolminkertaistaa, että opiskelijat voisivat "vaihtelun vuoksi" käydä välillä Arabiassa luennolla?

Yksittäisen alan sisällä parhaat synergiat ja toimintaympäristöt löytyvät aina kunkin alan omasta keskittymästä.  Sivutoimipisteen tulisi olla vähintään kokonaisen laitoksen kokoinen, mutta silloinkaan mitään uutta synergiaa ei syntyisi, vaan vanhat synergiat korvattaisiin uusilla.

Kampuskeskustelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sisältöön, eli mitä kampukselta ja tiloilta oikeasti halutaan. Nyt se on juuttunut väittelyyn sijainnista, ja asemat ovat lukkiutuneet siilipuolustukseen Töölön ja Arabian ympärille. Teekkareillahan ei sinänsä olisi mitään sitä vastaan, että kampus sijaitsisi kokonaisuudessaan vaikka sitten Kalasatamassa tai Töölönlahdella. Teekkarit vain tiedostavat, että Otaniemen tutkimuslaitokset on pultattu sen verran tiukasti peruskallioon, että muutto ei olisi käytännössä mahdollista.

Nokia ja Kone tuskin ovat mitenkään erityisen kiinnostuneita kampuksen sijainnista, kiinnostus kohdistunee lähinnä tiiviiseen yhteistyöhön ja mahdollisimman hyviin synergioihin. Espoo toki lobbaa rajusti Otaniemen puolesta (kuten Helsinki hajautuksen), mutta minun mielestäni Espoolla ei ole mitään syytä olla olemassa, eikä siihen tulisikaan kiinnittää huomiota. Tietenkin kaikki rahat pitää ottaa pois, jos sitä lahjuksina tarjotaan.

#33: #18 - Re: Re: Re: Otaniemessä ei ole synergiaa nytkään - mistä sitä yhtäkkiä loihdittaisiin? 

Sivutoimipisteet pitäisivät sisällään juuri niitä uusia juttuja, joita Aallolta odottavat sekä aaltolaiset itse, sen yhteistyökumppanit ja rahoittajat sekä ympäröivä yhteiskunta. Kylmälaboratoriot, elokuvastudiot ja massaluentoaudiotoriot ovat asia erikseen, siitä ei ole kysymys.

Toisekseenkin TaiK:ille on jo luvattu uudisrakennus, joka saa toki olla Arabiassakin, mutta mieluummin Kalasatamassa (ml. Suvilahden alue) tai vaikka Kaapelitehtaan ja HIIT:in naapurissa Ruoholahdessa.  [edit: tai Töölönlahdella]

Kauppakorkea on kampuksen kannalta sikäli omanlaisensa tapaus, että sillä on loistavalla paikalla sijaitseva, hieno ja hiljattain alkuperäiseen asuun peruskorjattu kiinteistö. Tuskinpa hekään haluavat sieltä minnekään muuttaa.

Aikas lailla lavea heitto oli tuo sivutoimipisteiden sisältö. Vähän enemmän konkretiaa, kiitos. Edes yksi järkevä esimerkki.

Taikille (tai AAD:lle) tullaan tosiaan rakentamaan uusi rakennus, se on jokseenkin selvää. Arabian tilat ovat heikossa kunnossa ja muutenkin puutteelliset, ja vuokranantaja haluaa parempaa tuottoa investoinnilleen. Uuden rakennuksen sijainti ja sisältö sen sijaan on auki.

Kauppiksen päärakennus kieltämättä on komea ja hyvällä paikalla. Kauppakorkeakoulun päärakennuksen tilat voisivatkin helposti toimia Aallon yhteisenä keskustakampuksena, jossa järjestettäisiin tutkimuksen ja perustutkintokoulutuksen ulkopuolista toimintaa, jatkokoulutusta (esimerkiksi AEE) tai julkisempia, yleismielenkiintoisempia vierailuluentoja. Tällä tavalla saataisiin sitä "yhteiskunnallista läsnäoloa" myös insinööritieteille. Kauppakorkeakoulun muut rakennukset ovat varsin geneerisiä, ja ne on helppo joko myydä tai vuokrata ulos hyvään hintaan.

Kauppakorkeakoulun nykyinen sijainti tarjoaa kyllä mahdollisuudet hyvään yhteistyöhön Hankenin kanssa, mutta en tiedä tarpeeksi kauppiksen toiminnasta voidakseni kommentoida sen tärkeyttä sen enempää.

Ruoholahteen TaiKkia et kyllä mitenkään saa mahdutettua, ja toisaalta HIIT:n Ruoholahden toimipiste on muuttanut Otaniemeen jo vuosia sitten.

  Katsotaan nyt, minkälaisen tajunnanräjäyttävän uuden esityksen Pajunen saa aikaiseksi. Ainakin se varmasti ylittää objektiivisuudessaan ja sisällöllisessä ymmärryksessään Aallon oman työryhmän työn tulokset...

#37: #18 -  "Aikas lailla lavea heitto oli tuo sivutoimipisteiden sisältö. Vähän enemmän konkretiaa, kiitos. Edes yksi järkevä esimerkki."

Terveisiä eilisestä Aallon strategiatyöpajasta, jossa harrastettiin niin laveita heittoja kuin konkreettisia ehdotuksiakin. Molempia tarvitaan - eikä ajatusta sivutoimipisteistä muuten pidetty mitenkään outona. Onneksi meillä on hyvä ja innostunut porukka kehittämässä uutta yliopistoa.

No, ehkä tämä keskustelupalsta ei ole paras paikka Aallon sisäisten asioiden puimiseen. Koska olet (siis nimimerkki "#18 Vieras") ilmeisesti aaltolainen itsekin, niin voit osallistua näihin keskusteluihin oman viiteryhmäsi tarjoamia kanavia pitkin (esim. opiskelijoiden kohdalla opiskelijayhdistykset AYY, TOKYO jne).

Hyvää viikonloppua kaikille :-)

#38: Antti Ikonen - Dynaamisuutta monen kampuksen ratkaisulla 

 Suorastaan huvittavaa tämä heitto "No, ehkä tämä keskustelupalsta ei ole paras paikka Aallon sisäisten asioiden puimiseen."

Miksi yliopiston asioita ei voisi käsitellä julkisesti vaan sisällä ettei vaan kukaan näksi että keskustelua käydään.

Tuula Teerin ilmoitustakaan ei muuten toimitettu Aallon lehdistötiedotteena mediaan taikka julkaistu Aallon nettisivuilla. Onkohan Tuula Teerinkin linja se, että ei haluta avoimesti keskustella suomalaiseen yhteiskuntaan pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavista ratkaisuista=

#39: Avoimuus first - Re: Dynaamisuutta monen kampuksen ratkaisulla 

En vastusta avoimuutta, päin vastoin, mm. siksi esiinnyn täälläkin omalla nimelläni. Yliopistojen asiat ylipäänsä kytkeytyvät yhteiskuntaamme niin monin tavoin, että niistä nimenomaan tulee keskustella julkisesti ja avoimesti. Jokaisessa yhteisössä on kuitenkin asioita, joita ei syystä tai toisesta ole mahdollista jakaa ulkopuolisten kanssa - ainakaan siten että niistä voisi keskustella järkevästi. Jos itse esim. istun kokouksessa, jossa joukko henkilöitä esittää mielipiteitään käsiteltävästä asiasta, ovat näiden ihmisten henkilöllisyydet ja heidän mielipiteensä mielestäni sellaisia "sisäisiä asioita" joita minun ei kannata eikä tulekaan levitellä julkisuudessa. Puhunkin täällä vain omasta puolestani. 

Sitä paitsi: julkista keskusteluahan nimenomaan käydään. Ne argumentit joita on esitetty Otaneimeen muuton puolesta (Aallon johto Tuula Teerin nimellä) ja Helsingissä pysymisen puolesta (mm. TOKYO Ilmari Arnkilin nimellä) on julkaistu HS:n mielipidesivuilla, kuten muutama muukin kirjoitus aiheesta. Institutionaalisilla sidosryhmillä (mm. vaaleilla valitut poliitikot) on tietysti kanavansa saada mielipiteensä julki, kuten tässäkin asiassa on jo tapahtunut.

Mielipiteitä saa toki jokainen esittää, mutta millaista keskustelua siitä syntyy on asia erikseen. Keskustelu on toki arvo sinänsä, mutta itselleni on vielä tärkeämpää päästä vaikuttamaan minulle tärkeisiin asioihin. Tämä keskusteluketju käsittelee ymmärtääkseni Aallon kampuskysymystä, ja osallistun aihetta koskevaan keskusteluun edelleen mikäli koen että minulla on siihen vielä jotain annettavaa.

ystävällisin terveisin,

#32: Antti Ikonen - Re: Re: Otaniemessä ei ole synergiaa nytkään - mistä sitä yhtäkkiä loihdittaisiin?

Lisäksi: Taikissa ja Kauppiksessa puhutaan "meistä" ja "Aallosta" erikseen. "Me" emme siis ole "Aalto", vaan "Aalto" on se, joka käskyttää ja sanelee Otaniemestä käsin. Hyvin, HYVIN oireellista ja HYVIN kuvaavaa. Kannattaakohan nyt oikeasti panna väkisin, jos ei ne suosiolla antaudu?

#23: Teeri kai sinä ymmärrät että Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos kuuluu Taideyliopistoon - ELO Taideyliopistoon!

#4: Laura Euro - Taideopiskelijoiden paikka on kaupungissa, kulttuurin keskellä