Tesoman tiilirakennusten säilyttämisen puolesta

Muistutus kaavasuunnitelmaan - Kaava nro 8351

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ristimäki-3813-1 ja puistoaluetta sekä Tesoma, katualuetta, Tesoman valtatie 36, Tesoman terveysaseman ja kirjaston tontin ym. alueiden muuttaminen asuinkäyttöön.

Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry on selvittänyt asukkaiden mielipiteitä keräämällä adressia tiilirakennusten säilyttämisen puolesta.
Asukkaista valtaosan (90 %) mielestä hyväksyttäviä perusteita ei löydy hyväkuntoisten ja oleellisesti Tesoman kaupunkikuvaan kuuluvien terveysaseman ja kirjasto-nuorisokeskuksen punatiilitiilirakennusten purkamiselle.

Tesomalla kaivataan luento-, kokoontumis- ja kerhotiloja vanhusten iltapäiväkerhoille ym. asukastoiminnalle. Kokoontumis- ja tapaamispaikkojen luominen synnyttää yhteisöllisyyden tunnetta ja lisää asukasviihtyvyyttä. ”Tampere virtaa”-strategian mallin mukainen kylätalohanke perustetaan ainoastaan jo olemassa oleviin kiinteistöihin. Ehdotamme terveysasemalta ja kirjastolta vapautuviin tiloihin kylätalotoimintaa, koska sijainti tähän tarkoitukseen on toimintojen saavutettavuuden takia keskeinen.

Tesoman kaavoittamisen tavoitteena 1960–1970-luvuilla oli rakentaa alueesta metsälähiö.
Luonnonläheisyys, väljät piha-alueet, metsät ja järvet ovat tärkeä viihtyisyystekijä Tesomalla. Tien varsien maisemat ovat pääosin vihreät, kerrostalojen pihoissa kasvavat runsaslukuiset pensaat ja puut, pihoja reunustavat puistomaiset metsäalueet.

Tesoman liikekeskuksen uudistaminen kohentaa Tesoman yleisilmettä ja lisää palvelujen saavutettavuutta. Uudisrakentamisen tavoitteena on myös fyysisen ympäristön vetovoimatekijöiden kehittäminen yhdessä asukkaiden kanssa. Uudisrakentamisen tulee tapahtua luontoa kunnioittaen ja välttäen alkuperäisen luonnon turmelemista kallioleikkauksin ja ennen kaikkea uudisrakentamisen tulee sopeutua alueella vallitsevaan kaavaan. Asukasviihtyvyyden kannalta on erittäin tärkeää säilyttää Tesoman ydinkeskustan ulkoasu edelleenkin metsälähiönä.

Kaavasuunnitelmassa A- ja B-vaihtoehtojen kerrostalot, (3-, 4- ja 12-kerrosta 500 asukkaalle), muuttavat silmiinpistävästi Tesoman ydinkeskustan ulkonäköä, sekä lisäävät liikenteen puuroutumista ruuhkaisessa risteyksessä. Tesoman valtatien aiheuttama liikennemelu ylittää jo nyt ympäristöministeriön antamat asumiseen käytettävien alueiden yleiset ohjearvot kadunvarressa.
Tesoman valtatien ja Tesomankadun risteys on bussilinjojen 1,11,13,14,19,26,Y34 leikkauspiste, johon on suunniteltu kiertoliittymä. Tesoman liikekeskukseen on arvioitu tulevan 7 000 asiakasta/vrk, joista autolla tulee 60–80%, lisäksi vielä liikekeskuksen ja kaavasuunnitelman kerrostalojen oma huolto- ja asukasliikenne.

Tesoman vilkasliikenteisin risteys ei ole paras sijainti kerrostaloille asukkaiden viihtyvyyttä tai päivittäistä liikkumista silmällä pitäen. Onnistuuko turvallinen asiointi palveluasuntojen asukkailta –(rollaattorin ja muiden mahdollisten apuvälineiden käyttäjiltä) - kuten veikkauksen vienti kauppakeskuksessa sijaitsevalle R-kioskille tai linja-autopysäkeille siirtyminen liikenneympyrän pitkien suojateiden kautta?
Rasonhaan asukkaat, Tesoman koulu, sekä osa Kohmankaaren asukkaista käyttävät samaa Kohmankaaren tienpätkää, josta olisi sisäänajo kerrostalojen piha-alueille.
Tehostetun palveluasumisen keskukselle on turvallisempi vaihtoehto Tesoman liikekeskuksen tontin pohjoisosa, johon on tehty 8-kerroksiselle senioritalolle tilavaraus.

Nuorisokeskuksen siirtoa kauppakeskuksen tiloihin ei pidetä järkevänä ratkaisuna. Nuorisolle on varta vasten rakennettu omat tilat harrastetoiminnoille, kuten bändien treenikämpät, elokuva-, biljardi- ja discosali. Nuorisokeskuksessa toimii myös alakoululaisten iltapäiväkerhot. Paras vaihtoehto toimintojen jatkumisen kannalta tulevaisuudessakin on se, että nuorisokeskus on omassa rakennuksessaan toisella puolella katua, jolloin discosta seinien ja ikkunoiden läpi kantautuva musiikki, tai yli sadan nuoren kokoontuminen pihaan tuntia ennen discon alkua ei häiritse ketään. Kauppakeskuksen käytävillä parveilevat lapset ja nuoret olisivat vain asiakkaiden tien tukkona. Kritiikkiä saa myös nuorisokeskuksen mahdollinen sijoituspaikka liikekeskuksen toisessa kerroksessa. Ikkunat tulisivat sijaitsemaan vastapäätä paikallisen ravintolan ikkunoita ja kattoterassia.

Tohlopin harjualue, Rasonhaka, on EU:n perintömetsä ja tunnettu, maakunnallisesti merkittävä geologinen kohde. Konglomeraattikalliota esiintyy Tesoman koulun itäpuolella avokallioilla ja konglomeraattialue jatkuu Tesoman valtatien toiselle puolelle, vesitorninmäen juurelle, Tesomajärven ala-asteelle saakka.
Onko vuodelta 2004 peräisin oleva Geologipalvelu K. Uusikartanon laatima konglomeraattikartoitus tehty juuri Tesoman kirjaston kalliosta? Miten kartoitus on osattu jo tuolloin tehdä, vaikka Tesoman kauppakeskuksesta ei ole ollut esillä vielä yhtäkään suunnitelmaa? Tesomalaisille on kerrottu, että Tesoman kirjasto on rakennettu luontoa säästävästi kallion sisään juuri kirjaston kallioperän konglomeraattiesiintymän vuoksi.

Tesoman jäähallin kahvion asukastilaisuudessa 1.11.2010 kaavoitussuunnitelmalle ja kerrostalojen rakentamiselle terveysaseman ja kirjaston tontille ei löytynyt ainoatakaan puoltavaa asukasmielipidettä. Vastustavia palautteita ja kysymyksiä tuli runsaasti, sekä kehotuksia jättää rakennukset paikoilleen, tai laajentaa terveysasema niille sijoilleen, kuten 11.3.2009 päivätyssä Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa sivulla 66 on ehdotettu;
”Sosiaali- ja terveyspalveluiden pitkänaikavälin tilasuunnitelmassa esitettiin Tesoman terveysaseman laajennusta toteutettavaksi nykyiselle paikalle. Laajennus on ajoitettu alustavasti vuosille 2012–2013. Terveysaseman laajentaminen on todettu mahdolliseksi, mutta ei kuitenkaan toiminnallisesti ja teknisesti kovin hyväksi vaihtoehdoksi. Samalla tontilla sijaitsee myös Tesoman kirjasto ja nuorisotilat. Näillä ei ole tiedossa merkittävää laajentamistarvetta.”

Kaavoittajien edustajien ja asukkaiden välille ei syntynyt yhteisymmärrystä. Sen seurauksena asukastilaisuus katkesi kuin veitsellä leikaten klo 19. Asukkaat, joita oli yli 100 henkilöä, kävelivät ulos tilaisuudesta. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kaavoitustilaisuuden piti kestää kello 20 asti.

Tampereella 19.11.2010
Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry

Riitta Lyytikäinen, sihteeri
___________________________________________________________________________

JAKELU: Kirjaamo, valtuustoryhmien puheenjohtajat - Riitta Koskinen, Olli-Poika Parviainen, Mikko Aaltonen, Pekka Salmi, Mikko Kriikku, Lasse Oksanen, Leena Rauhala

19.11.2010 kirjaamoon ja valtuustoryhmien puheenjohtajille jätetyssä adressissa oli
1 999 nimeä.

Adressin nimien keruu jatkuu verkossa ja paperiversioina.

Kutsu kaavan nro 8351 yleisötilaisuuteen

RISTIMÄKI-8313-1 JA PUISTOALUETTA SEKÄ TESOMA, KATUALUETTA, TESOMAN
VALTATIE 36, TESOMAN TERVEYSASEMAN JA KIRJASTON TONTIN YM ALUEIDEN
MUUTTAMINEN ASUINKÄYTTÖÖN. KAAVA NRO 8351

torstaina 9.12.2010 klo 18.00-20.00 Tesoman koulun päärakennuksessa,
os. Kohmankaari 11. Kahvitarjoilu alkaen klo 17.30.

Yleisötilaisuudessa esitellään yhteenveto kaavaluonnoksesta nähtävilläoloaikana saadusta palautteesta sekä suunnittelualueen ja Tesoman liikekeskuksen kehittämisen vaikutuksia mm. julkisten palvelujen
näkökulmasta.

TERVETULOA!
Terveisin
Sakari Leinonen
Asemakaava-arkkitehti

=============================================================================

Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry toivoo runsasta osanottoa alueen asukkailta.

#8: Erja Helenius - Onko Tampere mafiakaupunki? 

 Tosi hyvä!! Mustavuori on viety ja Tohlopin pellot - kohta suokin. Nyt on kyllä ponnekkaasti käytävä vastaan!!!!

Palaute asukastilaisuudessa 9.12.2010 esiteltyyn uusittuun kaavasuunnitelmaan

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ristimäki-3813-1 ja puistoaluetta sekä Tesoma, katualuetta, Tesoman valtatie 36, Tesoman terveysaseman ja kirjaston tontin ym. alueiden muuttaminen asuinkäyttöön. Kaava nro 8351.


Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry tuo tällä palautteella esille asukkaiden tuoreen näkökulman Tesoman liikekeskuksen ja kirjasto-terveysaseman tontin uusittuun kaavasuunnitelmaan. Etenkin kun kyse on pitkän tähtäimen suunnitelmasta, joka vaikuttaa alueen asukkaiden asumisviihtyisyyteen, turvallisuuteen ja palvelujen saavutettavuuteen.

Tesoma-seura on selvittänyt asukkaiden mielipiteitä keräämällä adressia tiilirakennusten säilyttämisen puolesta. Tesoman ja sen lähialueen asukkaista valtaosan (90 %) mielestä edelleenkään hyväksyttäviä perusteita ei löydy hyväkuntoisten ja oleellisesti Tesoman ydinkeskustan kaupunkikuvaan kuuluvien terveysaseman ja kirjasto-nuorisokeskuksen punatiilitiilirakennusten purkamiselle.

Uuden liikekeskuksen palveluja ja senioritaloja palveluasuntoineen kaivataan Tesomalla, mutta niiden saavuttamisen hinta on liian korkea, jos se edellyttää viihtyisän metsälähiön yleisilmeen raiskaamista kaksoistorneilla(12-krs), jollaisia ei Tampereen kaupungin keskustassakaan ole muita kuin hotelli Ilves.
Jos hanke toteutetaan, on kävelty asukkaiden mielipiteiden yli ja 12-kerroksista torneista tulee jälkipolville varoittava esimerkki kaavoittajan tulospalkkauksesta, joka onkin kuulemma ”päättäjien keksintöä” (asukastilaisuus 1.11.2010).

Tesoma-seura ei vastusta kaikkien toimintojen - ainoastaan nuorisokeskuksen - siirtoa Tesoman liikekeskuksen tiloihin. Tesoma-seura ehdottaa terveysasemalta ja kirjastolta vapautuviin tiloihin sijoitettavaksi julkisia palveluja, joita Tesoman keskustassa entuudestaan ei vielä ole. Ehdotamme punatiilirakennuksiin myös kylätalotoimintaa, koska ”Tampere virtaa”-strategian mallin mukainen kylätalohanke perustetaan ainoastaan olemassa oleviin kiinteistöihin. Tesomalla kaivataan luento-, kokoontumis- ja kerhotiloja vanhusten iltapäiväkerhoille ym. asukastoiminnalle. Toimintojen saavutettavuuden takia sijainti kylätalolle on erinomainen.

Tesoma-seura ei vastusta liikekeskuksen kaavaa, mutta on edelleen sitä mieltä, että nykyisen raskaan huoltoliikenteen kauttakulku kaikista kapeimman väylän, Tesomankujan kautta, ei ole liikenneturvallinen ratkaisu alueen asukkaille.
Raiskionkatu 1:en talon pääty on jo nyt kiinni kapeassa jalkakäytävässä. Tesomankuja on varsinainen pullonkaula jalankulkijoille ja päiväkotiliikenteelle. Tätä kapeaa kauttakulkureittiä käyttävät päivittäin molempien koulujen oppilaat, seurakunnan ja kirkon runsaslukuisiin toimintoihin pyrkivät, esimerkiksi avoimeen päiväkerhoon suuntaavat Tohlopin, Käräjätörmän ja Haukiluoman perhepäivähoitajat hoitolapsineen, lasten päiväkotiliikenne ym. lähialueen asukkaat.
Miksi raskasliikenteelle ei ole suunniteltu omaa huoltotunnelia, jolla melu- ja liikennehaitat eliminoitaisiin? Yksikin liikenteen uhri Tesomankujalla on liikaa, rahalla ei voi korvata ihmishenkeä.

Lastaussilta tuo meluhaittaa (kylmäkuljetusautot, peruutusäänet) yöaikaan lähitalojen asukkaille ja rekkojen ulosajo kevyenliikenteen väylän läpi Tesomankadun liikennevirran sekaan aiheuttaa vaaratilanteita.
Ympäristömeluselvityksen (8.12.2009) mukaan Tesomankujan kautta kulkee päivällä 5 raskasta ajoneuvoa, yöllä 10. Asukastilaisuudessa 9.12.2010 kerrottiin muuta; 5 ajoneuvoa yöllä ja päivällä jostakin muualta lastaussillan kautta. Yhtään havainnollistavaa kuvaa ei väitteen tueksi esitetty.
Asukkaista tuntuu, että virkamiehiltä on jo mennyt puurot ja vellit sekaisin, silti hanketta ajetaan voimallisesti läpi.

On valitettavaa, että liikekeskushanke on niin salainen, että edes internet-sivustoilla ei näytetä havainnepiirroksia tulevasta liikekeskuksesta, vaikka niitä on nähty joillakin yksityishenkilöillä.
Joka viides suomalainen asuu lähiössä, heistä enemmistö kerrostaloissa. Lähiöt syntyivät osana suomalaisen yhteiskunnan suurta rakennemuutosta, väestö muutti maaseudulta taajamiin. Lähiöt toimivat lähinnä ihmisten säilytyspaikkana - lähiössä nukutaan, ulkoillaan ja asutaan, palvelut haetaan yleensä muualta.

1960- ja 1970-lukujen asuinalueet, kuten Tesoman metsälähiö, kuuluvat vaalittavan rakennusperinnön piiriin. Ennen Tesoman rakentamista suurin osa alueesta on ollut metsää. Alkuperäiset vanhat kookkaat männyt, Tesomajärvi, Rasonhaan perintömetsä ja vesitorninmäen sekä kirjaston kalliot ovat Tesoman alueen merkittävimmät maisema- ja viihtyisyystekijät. Katujen reunassa ja puistoissa kulkevat kevyenliikenteenväylät. Pihat liittyvät osittain luontevasti ympäröiviin puistoalueisiin. Pysäköintialueet on sijoitettu lähelle katualueita ja rakennusten keskelle jää väljiä suojaisia oleskelualueita. Luonnonläheisyys, väljät piha-alueet, metsät ja järvet ovat se viihtyisyystekijä, jonka vuoksi alueella lapsuutensa viettäneet palaavat aikuisena takaisin omien lastensa kanssa alueelle.

Tesoman keskusta-alueen maankäytön tiivistämisen tarpeen myötä on syntynyt suuri vaara, että kun rakennuksia muutetaan, puretaan ja maankäyttöä tehostetaan, ainutlaatuisen metsälähiön ominaispiirteet hämärtyvät ja ajankuva katoaa. Tästä jälkipolvet eivät meitä kiitä.

Tesomalaiset eivät vastusta kaupunkirakenteen tiivistämistä ja uusien asukkaiden muuttoa Tesomalle, kunhan huomioidaan alueen yleisilmeen ja ydinkeskustan säilyttäminen edelleenkin metsälähiönä.
Tesoman liikekeskuksen uudistaminen kohentaa Tesoman yleisilmettä ja lisää palvelujen saavutettavuutta. Uudisrakentamisen tavoitteena on myös fyysisen ympäristön vetovoimatekijöiden kehittäminen yhdessä asukkaiden kanssa. Uudisrakentamisen tulee tapahtua luontoa kunnioittaen ja välttäen alkuperäisen luonnon turmelemista kallioleikkauksin ja ennen kaikkea uudisrakentamisen tulee sopeutua alueella vallitsevaan kaavaan.

Tesoman kirjaston säilyttävässä kaavasuunnitelmassa kerrostalot, (5-,6- ja kaksi 12-kerroksista), muuttavat Tesoman ydinkeskustan ulkonäköä liikaa. Jos tesomalainen kaipaisi ympärilleen kaupunkimaisia olosuhteita, kuten 12-kerroksisia kerrostaloja hän ei asuisi Tesomalla, vaan muuttaisi Hervantaan.
Kaavoitustilaisuuksissa tesomalaisia syyllistetään oman asuinalueensa varjelemiselta. Uhkaillaan että, jos kaavoitusta vielä vastustetaan, seuraavan viiden vuoden budjetissa ei löydy määrärahoja terveysaseman laajennukselle. Nykyiselläänkään Tesoman terveysaseman tilanahtaus ei ole asukkaiden suurin ongelma. Tyhjiä huoneita on, mutta ei tarpeeksi henkilökuntaa, hoitajia ja lääkäreitä. Lisätila Tesoman terveysasemalle ei poista lääkärivajetta ja vuokraneliöitä lisäämällä ongelma ei ainakaan pienene.

Kyse on ainoastaan arvovalinnoista. Uudisrakennetaanko Tesoman metsälähiötä kaupan, rakennuttajan vai asukkaiden ehdoilla?
Adressissa Tesoman tiilirakennusten säilyttämisen puolesta on jo yli 2000 nimeä ja nimienkeruu jatkuu.

Tampere 17.12.2010

Riitta Lyytikäinen
sihteeri
Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry

_____________________________________________________________________________________

JAKELU: Kirjaamo, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen, Mikko Aaltonen, Pekka Salmi, Mikko Kriikku, Lasse Oksanen, Leena Rauhala, Timo Hanhilahti, Heikki Luoto

#9: Riitta Lyytikäinen/ Tesoma-seuran sihteeri - Senioritalo on tulossa tulevan liikekeskuksen tontille - Raiskionkadun ja Tesomankujan risteykseen 

Kauppakeskukseen on tulossa myös Alko, näin olen kuullut.  Ympärillä tulee norkoilemaan sen takia(kin) monen moista väkeä. Koko kaavoitus ehdotelma on susi jo syntyessään!  Seppälä tai Vapaa  Valinta  ei houkuttele aikuisia vaateostoksille nytkään...Vanhukset  pysyvät asunnoissaan koska liikkuminen, katujen ylittäminen yms. tulisi olemaan pelottavaa ?  Pakko olisi kaupassa käynti hengissä pysyäkseen silti.

Nykyinen lääkäri asema on riittävä - vain lääkäreitä lisää. Kirjasto on kaunis ja rauhallinen. Jos kirjaston hoitaja kaipaa musiikin kuuntelun mahdollisuuteen tilaa,  niin katsokoon sinne isoon tyhjään tilaan jossa joskus on jotain harrastelijoiden taidetta seinillä,  mutta muutoin siellä on vain vanhoja aikakausilehtiä eikä ristinsielua yleensä !

#21: veronmaksaja - XL-ryhmä purkamassa Tesoman kirjasto-nuorisotalon?

OMKOMKOMKOMKOMK

#25: jenni päily - helvetti soikoon,