uimarannantie8

Aivan oikein sanottu. Alueellamme on paljon lapsia, enemmän kuin ympäristön alueilla. Mutta meillä on liian vähän päiväkoteja, vähemmän kuin ympäristön alueilla. Lisäksi alueellamme lapsimäärä kasvaa.
Tarvitsemme päiväkodin. Emme tarvitse hoitopaikkoja muiden alueen ihmisille.

Eikö olisi, kaupungin arvojen mukaisesti, oikeudenmukaista että Tapaninvainio saisi samat lähipalvelut mitä muilla kaupunginosilla on? Haluamme tasavertaista kohtelua. Tapaninvainio on lapsimäärältään suurin pienalue verrattaessa muihin pienalueisiin. Näillä muilla alueilla on päiväkoteja monta, omat ala-asteet ja tilat nuorisolle ja vanhuksille. Tapaninvainiossa vain yksi tarha ja ala-asteen 1-2 luokkaa.

Kaupunki on kaikessa hiljaisuudessaan tehnyt, asukkaita kuulematta ja tiedottamatta, sopimuksia ko. yrityksen kanssa. Eikö tontin käyttötarkoituksen muutossuunnitelmista ole haluttu kertoa aiemmin, jotta asukkaat eivät ehtisi puolustaa palveluitaan? Asukkaat saivat lukea hankkeesta vasta kesäkuussa Vartti-lehdestä (8.6.2011), kun tontin varaus oli jo tehty. Jos menetämme tämän tontin, menetämme kenties viimeisen mahdollisuuden saada alueelle sen kipeästi kaipaamia palveluita!

Rakentakaa alueelle päiväkoti tai koulu, koska alueella on vain kaksi pientä päiväkotia. Kaikki mukaan parantamaan asuin aluetta, terv. Suski

Alueella on paljon lapsiperheitä ja tästä syystä kannatan ajatusta, että alue annetaan joko päiväkodin tai koulun käytettäväksi

Ihmetyttää, että tontti muutetaan noin vain kysymättä paikallisten asukkaiden mielipidettä.
Näyttää siltä, että mielivalta vain jatkuu. Jo 80-luvun alussa uimarannantie 8:ssa oleva päiväkoti oli niin täynnä, että kaksi lastani eivät sinne mahtuneet, vaikka asumme vajaan puolen kilometrin päässä siitä. Jouduin laittamaan lapset yksityiseen päiväkotiin, joka tosin oli erinomainen, mutta kallis.
Nyt vuonna 2011 on sama tilanne, Lapset eivät mahdu lähellä olevaan kirkonkyläntien päiväkotiin, vaan joutuvat kauas. Siksi on täysin perusteltua, että uimarannantie 8:aan puretun päiväkodin paikalle on rakennettava uusi päiväkoti.

Päiväkotitilanne on erityisen kehno Tapaninvainion länsiosassa. Tätä aluetta palvelee pelkkä Immolan väliaikainen päiväkoti, johon mahtuu vain reilut 40 lasta. Uusi päiväkoti Uimarannantie 8:n tontilla helpottaisi juuri Immolan päiväkodin ja länsipuolen asukkaiden tilannetta. Vuosittain useat lapset jäävät ilman paikkaa Immolasta, vaikka asuvat ihan vieressä. Meiltäkin n. 300 m Immolan päiväkotiin, siltikään lapset eivät mahtuneet sinne, vaan ovat Pukinmäessä usean kilometrin ja hankalan matkan päässä. Jonossa Immolaan oltu kohta 2 vuotta.

Meillä samanlainen tilanne. Lapset eivät mahtuneet Immolan päiväkotiin, vaikka asutaan lähellä tarhaa. Nyt lapset Pukinmäessä päiväkodissa. Jonossa Immolaan kuulemma tosi paljon lapisa ja joka vuosi jää 10-30 lasta ilman päiväkotipaikkaa Immolassa, vaikka sinne haettu. Aivan liian vähän lasten päivähoitopaikkoja Tapaninvainiossa!

Tänä syksynä sitten koulutilannekin näköjään riistäytyy käsistä!
Käykäähän lukemassa: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/90352-helsingissa-joutuu-jannittamaan-mahtuuko-lapsi-lahikouluun
On jo itsessään käsittämätöntä, ettei Tapaninvainiossa ole omaa koulua ja olemme joutuneet tyytymään parakkikouluun ja pelkkiin 1-2-luokkiin, mutta nyt ei näköjään koulupaikatkaan riitä alueen lapsille edes ekalle luokalle. Kaupungin on tehtävä jotain, vaikka nyt ensi hätään se parakki ja pidemmällä tähtäimellä kunnon tilat päiväkodin kanssa samaan rakennukseen Uimarannantie 8:n tontille.

Karjalainen: Yksityiset hoivayritykset keplottelevat julkisia tukia
Sijoittajaomisteiset hoiva-alan yritykset keplottelevat itselleen julkisia investointiavustuksia ja korkotukilainoja bulvaanien avulla Suomessa, kertoo sanomalehti Karjalainen.

Lain mukaan yritysten ei kuulu saada julkisia työ- ja elinkeinoministeriön avustuksia sosiaali- ja terveyspalvelualan yritystoiminnan toimitilainvestointeihin. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran lainoituksen pitäisi olla niiden ulottumattomissa.

Karjalaisen mukaan hoiva-alan suuryhtiöt kuten Esperi Care, Carema ja Attendo Medone saavat Aran investointiavustuksia ja korkotukilainoja lukuisiin kohteisiin kiertoteitä eri puolilla Suomea.

Kaava on lehden mukaan aina sama: valtakunnallinen toimija hakeutuu paikkakunnalle, jolla on kysyntää hoiva- tai terveyspalveluista. Yhteistyökumppaniksi se ottaa joko Aran hyväksymän yleishyödyllisen yhteisön tai rakennuttajayhtiön. Aran rahoitusta haetaan yhteistyökumppanin investointeihin.

Kunnat ovat lehden mukaan valmiita ostamaan palveluita, kun tuottaja pystyy painamaan hoitovuorokauden hinnan tai tuetun asumisen neliövuokrat alas julkisen tuen turvin.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/karjalainen-yksityiset-hoivayritykset-keplottelevat-julkisia-tukia/2011/12/1452713