Varhaiskasvatuksen kriisi- Henkilöstölle paremmat työolot!

Tämän tyyppisiä vastauksia olemme saaneet useita varhaiskasvatuksen johdolta. Ikäänkuin laki määrittelisi miten paljon voidaan satsata varhaiskasvatukseen, kun kyse on minimi tasosta! Jokainen kunta saa tehdä omia päätöksiä lisätä henkilöstöä tai maksaa parempaa palkkaa. Itse 90-luvulla aloittaneena varhaiskasvatuksen työntekijänä, muistan kuinka henkilöstöä oli enemmän. Espoossa oli laitosapulaiset ja avustajien määrä oli suurempi, vaikka suurinosa tukea tarvitsevista lapsista oli pienemmissä erityisryhmissä. Erityisryhmissä oli kaksikin eltoa. Aina ei tuolloinkaan koulutettuja, mutta ainakin opettajia. Sitten alkoi talouden kasvutavoitteet puhua. Alettiin etsiä säästöjä! Isoin kulu olivat henkilöstökulut. Siis sieltä kannattaisi säästää. Ei enää palkattukaan ihan noin vain sijaisia. Vaan alettiin laskemaan käyttöasteita ja korotettiin täyttöasteita. Vähennettiin avustajia ja laitosapulaiset poistettiin. Tämä vei alan suosion äkkiä alaspäin. Muistan itse kuinka ensin sanottiin, että ei voi tilata sijaista. Sijaisen sai ehkä tilata jos samana päivänä näyttikin siltä ettei suhdeluvut täsmänneet, mutta tuolloin ehkä ei sijaista enää saatukaan. Lopulta olikin jo henkilökuntapula, johon oli mielestäni yksi suuri tekijä nämä säästöt joita henkilöstössä tehtiin. Seure henkilöstöpalvelu oli uusi palvelu eikä monet potenttiaaliset sijaiset olleet listoilla, mutta muualta ei sijaisia saanut tilata. Aluksi en meinannut uskoa, että oikeasti sijaista ei saatu, koska tätä selitystä oli käytetty vuosia hyvin heppoisesti, vaikka todellisuudessa ei oltu juuri yritettykään. Nyt se voitiin vain hyvillä mielin rehellisesti todeta. Tiedän ettei tämä ratkaise henkllöstöpulaa, mutta olisi hyvin terveellistä, että varhaiskasvatuksen kehittämis- ja johtoportaasta tultaisiin kentälle töihin edes osapäiväisesti, jotta realiteetit olisivat todellisia. Varhaiskasvatusta pystyttäisiin kehittämään pienemmälläkin henkilöstömäärällä ja realistisemmin, kun sen kehittäjillä ja olisi oikea kosketus varhaiskasvatuksen arkeen. Johtoportaassa ja kehittämisessä on yllättävän paljon henkilöstöä tällaisina aikoina, kun kentällä sitä taitoa ja osaamista kaivattaisiin. Näin ainakin pääkaupunkiseudulla.