Perussuomalaiset ei ole "The Finns"

Mut­ta ruot­sa­lai­set ovat puut­tu­neet maail­man asioi­hin jo aiem­min­kin. Jo tal­vi­so­dan ai­kaan ja 1940-­lu­vul­la oli ta­pa­na sa­noa: "Suo­men asia on mei­dän."

Ruot­sa­lai­nen kan­san­ko­ti ra­ken­net­tiin pit­käl­ti maa­han­muut­ta­jien voi­min – esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten, jot­ka työs­ken­te­li­vät teh­tais­sa 1950-­lu­vul­ta al­kaen. Vaik­ka mo­net tä­nään väit­tä­vät toi­sin, Ruot­sil­la on maa­han­muu­tos­ta pit­kät ja hy­vät ko­ke­muk­set.

En­tä sit­ten ruot­si­de­mok­raa­tit? Ruot­sis­sa, ku­ten muual­la­kin Eu­roo­pas­sa, kuu­luu yhä ko­vaää­ni­sem­pi mars­si­saap­pai­den ko­pi­na. Mut­ta siel­lä on myös kiih­keää an­ti­ra­sis­mia, jo­ka saa ih­mi­set ka­duil­le ihan eri ta­val­la kuin Suo­mes­sa.

Vuo­den 2011 edus­kun­ta­vaa­lien jäl­keen mo­net ruot­sa­lai­set ky­syi­vät mi­nul­ta, mi­ten Suo­mes­sa voi ol­la suu­ri maa­han­muut­ta­ja­vas­tai­nen puo­lue, vaik­ka maas­sa tus­kin edes on maa­han­muut­ta­jia.

Suu­ri osa Hal­la-a­hon väit­te­ly­tek­nii­kas­ta pe­rus­tuu sii­hen, et­tä hän yk­sin­ker­tai­ses­ti häi­riin­tyy eri asiois­ta: ker­jä­läi­sis­tä, ul­ko­maa­lai­sis­ta, ruot­sin ope­tuk­ses­ta, ih­mis­ten ha­lut­to­muu­des­ta suh­teel­lis­taa kan­san­mur­hia (mik­si kaik­ki pu­hu­vat juu­ta­lais­ten jouk­ko­mur­has­ta, hän ih­met­te­lee). Hän on kir­joit­ta­ja, jo­ka on yle­vöit­tä­nyt ar­ki­sen när­käs­tyk­sen­sä po­liit­ti­sek­si pro­jek­tik­si.

Hal­la-a­ho muis­tut­taa hu­vit­ta­val­la ta­val­la hal­vek­si­miaan kuk­ka­hat­tu­tä­te­jä. Myös hän toi­mii tun­tei­den va­ras­sa. Ei ole niin pik­ku­ruis­ta har­mi­nai­het­ta, et­tei Hal­la-a­ho sai­si ke­hi­tet­tyä sen ym­pä­ril­le teo­reet­tis-­ju­ri­dis­ta aja­tus­ra­ken­nel­maa.

Ai­ka has­sua, sil­lä juu­ri sa­mal­la ta­val­la it­se ajat­te­len Suo­men suh­tees­ta maa­han­muut­toon. Jos suo­ma­lai­set tie­täi­si­vät enem­män muis­sa mais­sa asu­vien ih­mis­ten ar­jes­ta, ra­sis­min ja ul­ko­maa­lais­vi­han kyn­nys nou­si­si huo­mat­ta­vas­ti.

Kir­jal­li­suu­des­sa maa­han­muut­ta­jat ja vä­hem­mis­tö­kir­jai­li­jat kuu­lu­vat tär­keim­piin ää­niin: Isaac Bashevis Singer, Doris Lessing, Herta Müller, Vladimir Nabokov, Albert Camus. Nä­mä ih­mi­set ovat usein kas­va­neet kah­den kult­tuu­rin vä­lis­sä ja ku­van­neet ih­mis­kun­nan his­to­rian kes­kei­sin­tä ko­ke­mus­ta: liik­ku­mis­ta kult­tuu­ris­ta toi­seen.

Jos osaa sa­mas­tua toi­sen ih­mi­sen aja­tuk­siin, ym­mär­tää maail­maa­kin pa­rem­min. Sik­si olen ai­na pi­tä­nyt kir­jal­li­suut­ta erään­lai­se­na em­pa­tia­har­joi­tuk­se­na.

Mis­sä täl­lai­nen kir­jal­li­suus on Suo­mes­sa? Kuin­ka kauan sen syn­ty­mä kes­tää? Pi­tää­kö tai­tei­li­joi­dem­me taas mat­kus­taa ul­ko­mail­la ke­rää­mään vai­kut­tei­ta tai­tee­seen­sa, jo­ta sit­ten kut­su­taan "kan­sal­li­sek­si"?

Suo­mes­sa elä­tel­lään eri­kois­ta myyt­tiä sii­tä, mi­ten ka­tast­ro­faa­li­set seu­rauk­set maa­han­muu­tol­la on ol­lut Ruot­sil­le. Em­me kuu­lem­ma saa teh­dä sa­mo­ja vir­hei­tä. Kat­so­kaa lä­hiöi­tä!

Mut­ta on­ko maa­han­muut­to to­siaan tuot­ta­nut Ruot­sil­le va­hin­koa?

Ruot­sin hal­li­tuk­sen ko­ti­si­vun tie­to­jen mu­kaan 77 pro­sent­tia mal­mö­läi­sis­tä pi­tää ul­ko­maa­lais­ten pa­nos­ta kau­pun­gin kan­nal­ta hy­vä­nä. Si­tä pait­si esi­mer­kik­si kuu­lui­sa Ro­sen­gård – se, jos­sa Zla­tan vart­tui – ei ole mi­kään lä­hiö, vaan kau­pun­gi­no­sa.

Ke­väi­sis­sä mel­la­kois­sa me­dian esit­te­le­mät vä­ki­val­tai­suu­det liit­tyi­vät ää­rioi­keis­to­lais­ten hyök­käyk­siin maa­han­muut­ta­jia vas­taan. Jou­lu­kuus­sa Kärr­tor­pis­sa nat­sit heit­te­li­vät pul­loil­la lap­si­per­hei­tä, jot­ka osoit­ti­vat miel­tään nah­ka­päi­tä vas­taan. Yh­teis­tä ta­pauk­sil­le on se, et­tä vä­ki­val­taan tur­vau­tui­vat oi­keis­to­lai­set.

Jos Tam­pe­reen mel­la­kat oli­si­vat ta­pah­tu­neet Tuk­hol­mas­sa, oli­sim­me var­maan­kin saa­neet lu­kea Ruot­sin on­gel­ma­lä­hiöis­tä. Mut­ta nyt au­to­jen ja park­ki­mit­ta­rien kimp­puun hyök­kä­si­vät ai­van ta­val­li­set suo­ma­lais­nuo­ret.

On taan­tu­muk­sel­lis­ta haa­veil­la kit­kat­to­mas­ta yh­teis­kun­nas­ta. Myös Suo­mes­sa on ai­na ol­lut yh­teis­kun­nal­li­sia on­gel­mia, jot­ka liit­ty­vät työt­tö­miin ja syr­jäy­ty­nei­siin mie­hiin. Ne ovat sa­mo­ja on­gel­mia, joi­ta maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jat nä­ke­vät ruot­sa­lais­lä­hiöis­sä.