"Tiedoksi, että tilastollisesti ns. vääriä ilmiantoja tehdään hyvin vähän."

Härski valhe. Poliisi raportoi että joko osittain tai täysin vääriä syytteitä raiskauksista on noin kolmannes kaikista ja _tämä on alakantissa oleva luku_. "Hyvin vähän" on siis suora ja härski valhe, jota yleensä feministit tarjoilevat puolustellessaan sitä että olemattomasta näytöstä pitäisi silti jakaa vuosien tuomioita, koska _feministille siitä on etua_. Siis samanlaista vallankäyttöä kuin raiskaajallakin, nyt vain toisesta suunnasta.

Tämä myös on tuomioistuimien tiedossa ja selittää usein tuomioiden olemattomuutta.

Raiskaussyyte on naiselle kaikkein helpoin tapa saada mies, josta ei pidä, vankilaan, ihan puhtaan sadun voimalla: Mitään aihetodisteita tai konkreettista todistusaineistoa ei tarvita ja itse tapauksestakin voi olla jo vuosia.

Mutta kun sattuu naistuomari ja hyvä satu niin aina tulee tuomio, oli näyttöä tai ei.

Tämä on se keskeinen ongelma jota osa kirjoittajista ei tajua ja osa vähättelee: Niistä raiskaustapauksista, joissa on tukeva näyttö, tulee myös tuhdit tuomiot.

Siellä missä näyttöä ei ole lainkaan tai se on puhtaasti yhden ihmisen kertomuksen varassa, tuomio, jos sellaista tulee, on paljon lievempi _koska lähtökohtaisesti syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan_.

Täälläkin on monta kirjoittajaa, joille pelkkä syytös raiskauksesta riittää syyllisyyden osoittamiseen ja se kertoo vain sen, että ei ole aivan tajuttu että raiskaussyyte on vallankäytön väline aivan siinä missä raiskauskin _eikä näillä ole periaatteessa mitään eroa_: Molempia käytetään täysin häikäilemättä jos siltä tuntuu, valehdellen ihan mitä tahansa.