VR:n hinnankorotusta vastaan

Jouni Jokela
Kirkkonummi

/ #4

09.01.2009 17:43

" Veronmaksajina Suomen valtiolle meidän on vaikea hyväksyä valtion omistaman VR:n hintapolitiikkaa." Tähän asti voisin allekirjoittaa.

Mutta, mutta, tieliikenteeltä kerätään n. 6500-7000 miljoonaa euroa veroina valtion kassaan, silti tienpitoon annetaan vain n. 850 miljoonaa euroa.

Raideliikenteeltä kerätään veroina 21 miljoonaa euroa, mutta sille annetaan n. 502 miljoonaa euroa radanpitoon. Laiva- ja lentoliikenne tuo valtiolle jonkin verran enemmän tuloja kuin kuluja.

Raideliikenteelle työnnettävä rahamäärä on täysin käsittämätön, jos sitä vertaa rahalla ylläpidettävän infran arvoon, rataverkon tasearvo on vain n. 3000 Miljoonaa, jolloin raideliikenteelle vuosittain syötettävä rahamäärä vastaa sitä että 300 000 Euron asuinhuoneiston vastikkeet olisivat 50 000 Euroa vuodessa tai 4150 Euroa kuukaudessa! Pelkät tiehallinnon omistamat sillat ovat tasearvoltaan koko rataverkkoa kalliimpia.

Mihin tuo RHK:n saama runsas raha sitten menee?

Mm. Juuri äsken on alkanut koko Suomen kannalta ”merkittävä” hanke jossa Tornio-Kolari rataosuutta tullaan parantamaan 86 Miljoonalla eurolla. Tällä rataosalla liikkuu huimat 65 000 matkustajaa vuodessa! Siis 32 000 ihmistä käy Kolarin-junalla Lapissa vuosittain. Tätä voi verrata vaikka Levin 20 000 vuodepaikkaan. Rahtia tuolla rataosalla liikkuu 287 000 tn, pääasiassa varmaan puutavaraa. Tuon valtavan tavaramäärän voi kuljettaa vuoden aikana vaikka investoimalla seitsemään (7) rekka-autoon.

Tiehallinnon vähistä rahoista ei kyllä löydy 82 Miljoonaa Kehä I:lle leppävaaraan, vaan Espoo joutuu lainamaan tuon rahan valtiolle, jotta Kehä-I:stä Leppävaarassa päivittäin ajavat n. 58 000 autoa ja 4000 rekkaa eivät enää kovin montaa vuotta joutuisi jonottamaan tuossa tukossa olevassa tienkohdassa.



RHK on suunnitellut käyttävänsä mm. Seinäjoki- Oulu välin ”palvelutason nostoon” n. 800 miljoonaa Euroa tulevina vuosina. Rataosalla kulkee päivittäin keskimäärin n. 2600 matkustajaa. Tiehallinto ei todennäköisesti löydä budjetistaan vieläkään rahoja VT 51:lle välille Kivenlahti-Kirkkonummi koska n. 70 Miljoonaa v. 2000 Kustannustasolla puuttuu. Tietä päivittäin käyttävät n.20 000 autoilijaa joutuvat siis jatkossakin jonottamaan. Tuskin on varaa korjata KEHÄ III:n ruuhkiakaan, koskapa rahaa tarvittaisiin niinkin paljon kuin n. 108 miljoonaa v. 2006 kustannustasolla. Täälläkin jonottaa siis jatkossakin päivittäin vain hieman yli 60 000 autoa.

Entä jos asiat olisivat toisin?

Tilastollisesti tarkasteltuna jokaisen kaukoliikenteen junan voisi matkustajamäärien perusteella korvata kahdella (2) linja-autolla ja jokaisen lähiliikenteen junan kolmella (3) linja-autolla. Tällä arvovalinnalla palvelutaso paranisi vuorotiheyden kaksin- kolminkertaistuessa ja energiaakin säästyisi keskimäärin n. 10 miljoonaa diesel-litraa vastaava määrä.

RHK:lta säästyvällä rahamäärällä voisi lähes poistaa ajoneuvoveron, jolloin useammilla olisi varaa oman auton omistamiseen ja ekologiseen matkustamiseen, -eli lyhintä tietä suoraan sinne minne itse on menossa, eikä sinne mihin ihmiset keskimäärin menevät. Rahamäärällä voisi myös kymmenkertaistaa uusiutuvien energiamuotojen tuen, silloin sähköjunaliikennekin voisi joskus tulevaisuudessa oikeasti olla ekologinen kulkumuoto. Nythän näin ei ole, koska uusiutuvaa sähköntuotantoa on vasta n. 16% kaikesta käytetystä sähköstä.

Ehkä oikeudenmukaisinta ja ekologisinta olisi kuitenkin käyttää rahat tieliikenteen ruuhkien poistoon, ainakin parin vuoden ajan ja vasta sitten alkaa tuhlata niitä muualle. Verothan eivät tässä maassa varmaan alene.

Eikä junaliikennettä silti lopettaa kannata, Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen radat voisi siirtää YTV:lle tai HKL:lle. Nykyisellä rataverkolla tapahtuvat tavarankuljetukset voivat myös jatkua. Malmin, kuitupuun, tukkien, paperin, raudan ja öljyn kuljetuksia ei varmasti tarvitse tukea, eivätkä ne edes tarvitse palvelutason tai nopeuden nostoja. Niitä voidaan kyllä viedä pidemmillä junilla vähän hitaamminkin. Myös rataverkon kunnossapito järkevöityisi, siis halpenisi, kun korjaustyöt voidaan sovittaa teollisuuden varastojen mukaan ilman henkilöliikenteen aiheuttamia aikataulupaineita. Samalla radalla voi silti kulkea ne yöjunat lappiin hiihtolomaviikoilla ja ruska-aikaan. Tosin Kolarin radankorjauksen pelkillä korkokuluilla voitaisiin ostaa lentoliput kaikille rataosan junamatkustajille välille Hki-Kittilä. Tällöin ”junalipun” hinnan voisi tuolla osuudella pudottaa nollaan! On siis kallista ylläpitää joukkoliikennettä, kun ne liikennöivät joukot puuttuvat.

Haette 500 000 allekirjoittajaa, tämä ei ole realistista koska VR:llä ei ole edes niin paljon matkustajia kaukoliikenteessä; Matkoja tehdään jotain 13 Miljoonaa vuodessa, mutta kun yksi työmatkaaja tekee n. 420 matkaa vuodessa niin eihän teitä ole edes kuin 300 000 tuhatta.

Jos välttämättä haluatte mennä junalla niin maksakaa edes itse kulunne!

Kommentoi adressia