5-viikkoiset koiranpennut ovat liian nuoria erotettavaksi emostaan

Mutku, mutku.... :-/

Kun sinulla on Merja noin paljon argumentteja tätä viisiviikkoisena vieroittamisen puolesta, niin mitä jos perustat vaikka ihan oman vasta-adressin reippaasti.

Jos emällä tulee ylisuuri pentue, niin siirretäänkö ne pennut tai oikeastaan osa niistä tänä päivänä viisiviikkoisena toiselle nartulle? Höpöhöpö, kyllä ne jaetaan jo alussa, eikä niihin ole kukaan puuttunut tähänkään asti. Tässähän puhutaan SIJOITUSSOPIMUKSEN yhden pykälän muuttamisesta. Ei siitä, mitä teet tai olet tekemättä omien pentujesi kanssa.

Tarkoittaako se, että joku ei ole sinun kanssasi samaa mieltä, sitä että he ovat väärässä? Siksikö sinun täytyy niin kovasti tinkuttaa täällä asiaasi? Ajatteletko, että me emme osaa ajatella omilla aivoillamme? Luuletko ettei tästä asiasta ole keskustelu tai tätä ole pohdittu?

Ja jonkinlainen kokemus meilläkin, jotka tämän adressin ovat aloittaneet, on jo jostain. Minäkin pian viisikymppinen nainen.

Se, että jollain on sata pentuetta tms vastaavaa, ei tarkoita sitä, että menetelmät ovat juuri oikeat ja siellä paras kokemus.Siellä on vaan käytössä paljon jalostusnarttuja.

Minä ainakin tutkin ja luen runsaasti ja jatkuvasti uusia tutkimuksia, joita koirien hyvinvointiin ja käyttäytymiseen liittyen tehdään. Näin olen toiminut koko koiraharrastusaikani. Käyn myös ihan omalla kustannuksella erilaisissa tilaisuuksissa, jossa monet kokeneet ihmiset jakavat tietoja. Sitä vaan opiskellessa silmät aukeavat moniin asioihin. (Minäkin luulin 80-luvulla että palveluskoirat voidaan kouluttaa vain pakotteilla jne. En luule enää.)

Olen tuosta 80-luvusta asti pyörinyt koirapiireissä ja omistanut koiria. Vielä tähän päivään mennessä en ole tavannut YHTÄÄN narttua, joka ei olis pentujensa kanssakäymisissä tuon maagisen 5 viikon jälkeen. Ja tälläkin hetkellä tuttavapiiriini kuuluu monia palveluskoira- ja laumanvartijakasvattajia, muista roduista puhumattakaan.Itsellä ollut myös pentue, jossa yksi pentu. Itse asiassa kahteen kertaan. Ei niitäkään ole tarvinnut mihinkään siirtää ja hyvin on mennyt. Molemmat pennut ovat tätä nykyä reippaita ja avoimia aikuisia koiria.

En myöskään 8 vuotta eläinsuojeluvalvojana toimimisen aikan ole törmännyt moiseen narttuun, joka hylkää pentunsa 5 viikon iässä, vaikka kaikenlaista kyseenalaista koirien pitoa olen tuona aikana nähnyt.

Viikko tai kaksi on niin lyhyt aika ihmisen elämässä, että jos sitä ei jaksa odottaa, on syytä jättää narttu astuttamatta. Kenenkään ei ole pakko niin "hankalaan tlanteeseen" koiraa astuttaa. Jos sitä on pakko astuttaa yleensäkään.

Jos on pienikin epäilys siitä, että pentueen jonkun pennun henkinen kehitys kärsii, en ymmärrä miksi se pitää tieten tahtoen tehdä.

Jos sijoituskodin kanssa on pentujen ollessa 5-viikkoisia, oltu tekemisissä jo 2-3 vuotta, niin se viikko siinä varmaan ratkaiseekin kaiken?

Tarja Peltola