Adressi Seinäjoki–Jyväskylä –välisen taajamajunaliikenteen supistamista vastaan

- eikös Seinäjoki-Jyväskylä välillä ole edelleen kiluttavat raiteet? Jos rälläköisi ja hitsaisi puskusaumoihin pari hammaspalaa "sillaksi" niin loppuisi se. Miksei niin tehty jo sata vuotta sitten.

Ja pikajunan vaunuista saisi yhä hiljaisempia siten, että (eteisen ja matkustamon välisiin) välioviin vaihtaisi harjasten tilalle kunnon tiivisteet.

Junista (malleista riippumatta) ulospäin kantautuvaa melua puolestaan saisi merkittävästi vaimennettua peittämällä vähintään telien sivustat esim polyuretaanimatoilla, olisi se kaikin puolin parempi vaihtoehto kuin meluvallit ratojen varsilla.

- pohjan kautta matkustamoihin tuleva melu vaimenisi samaten polyuretaanimatolla.

Ja entäs sitten näitten vanhojen sinisten pikajunanvaunujen päällemaalaaminen nykyisellä vaaleanvihreän teemalla? Samoin veturit voisi maalata.

Uuden kaluston hankkimista piiloviestinnällisesti perustellaan sillä että annetaan vanhan kaluston ruostua käsiin, miksi? Kyllähän vanhan kaluston saa pikkuinvestoinneilla päivitettyä eteenpäin aina sitä mukaa kun ilmenee tarvetta. No ei semmoisilla 220 km/h nopeuksiin päästä, mutta nopeuden kasvaessa myöskin junaonnettomuuksien riski ja vakavuusaste kertautuen kasvaa. Ei ole kukaan täällä Suomessa vielä unohtanut sorkkarautaa kiskoille mutta joku tenava senkin tempun vielä tekee. Sen jälkeen joko raiteet piikilanka-aidataan, asennetaan lämpökameroita tietyin välein tai sitten kehitetään joku lasersilmäinen puhdistusvaunu joka kulkee muutaman sata metriä ennen jokaista junaa - tai joku muu insinöörien taidonnäyte. Luulisin että piikkilanka-aidataan koska se voidaan markkinoida myös sillä ettei hirvet jää junan alle.

Puolestaan mitä tulee siihen että lipunhinnoilla pyrittäisiin pitämään junien täyttöasteet aisoissa, niin päivittämällä vanhaa kalustoa ei lipunhintojen pitäminen korkeina olisi enää kovinkaan perusteltua, mutta matkustajamäärien kasvun voisi pitää hallinnassa samoin kuin nykyäänkin väliaikaisratkaisuina eli suositut junat on pilkottu kahteen perätysten matkaavaan junaan. Lipunhintojen pitäminen korkeina sillä verukkeella että korkeat hinnat kompensoivat verotuloja, ei ole ympäristön kannalta perusteltua, sillä edelleen matkan taittaminen yksinajona henkilöautolla meinaa olla junalippua edullisempaa.

Junalippujen hintojen pitämistä korkealla vaativat myöskin bussikuskit bussiliikenteen kilpailukyvyn ylläpitämiseen vedoten. Mutta hetkinen, eihän edelleenkään bussilinjat olisi kannattavia ilman valtion tukea. Toisilla bussireiteistä syynä tähän harva asutus, toisilla taas se, että ajavat samoja reittejä kuin junat - hyvä ettei rinnakkain junan kanssa. Ja tästä valtion tuesta kaiketi johtuu sekin, että kannattaa omakotitalon kokoisella bussilla kuljettaa keskimäärin viittä maksavaa matkustajaa (sekä matkahuollon pakettilähetyksiä). Kun puolestaan ilman valtion tukea bussiliikenteelle, bussireitit - aivan kannattamattomimmatkin, sanoisin - ajettaisiin tilatakseilla kannattavuuden huidellessa kirkkaasti plussalla vaikka suositumpia välejä ajettaisiin useammalla perättäisellä tilataksilla: Bussien keskimääräinen polttoaineenkulutus on luokkaa 40 ltr/100km, tilatakseissa ja minibusseissa puhutaan 10-15 litrasta/100km.