Tesoman tiilirakennusten säilyttämisen puolesta

Riitta Lyytikäinen/ Tesoma-seuran sihteeri

/ #26 Muistutus kaavasuunnitelmaan - Kaava nro 8351 Diaarinro: TRE: 5858/10.02.01/2009

23.11.2010 11:44

Muistutus kaavasuunnitelmaan - Kaava nro 8351

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ristimäki-3813-1 ja puistoaluetta sekä Tesoma, katualuetta, Tesoman valtatie 36, Tesoman terveysaseman ja kirjaston tontin ym. alueiden muuttaminen asuinkäyttöön.

Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry on selvittänyt asukkaiden mielipiteitä keräämällä adressia tiilirakennusten säilyttämisen puolesta.
Asukkaista valtaosan (90 %) mielestä hyväksyttäviä perusteita ei löydy hyväkuntoisten ja oleellisesti Tesoman kaupunkikuvaan kuuluvien terveysaseman ja kirjasto-nuorisokeskuksen punatiilitiilirakennusten purkamiselle.

Tesomalla kaivataan luento-, kokoontumis- ja kerhotiloja vanhusten iltapäiväkerhoille ym. asukastoiminnalle. Kokoontumis- ja tapaamispaikkojen luominen synnyttää yhteisöllisyyden tunnetta ja lisää asukasviihtyvyyttä. ”Tampere virtaa”-strategian mallin mukainen kylätalohanke perustetaan ainoastaan jo olemassa oleviin kiinteistöihin. Ehdotamme terveysasemalta ja kirjastolta vapautuviin tiloihin kylätalotoimintaa, koska sijainti tähän tarkoitukseen on toimintojen saavutettavuuden takia keskeinen.

Tesoman kaavoittamisen tavoitteena 1960–1970-luvuilla oli rakentaa alueesta metsälähiö.
Luonnonläheisyys, väljät piha-alueet, metsät ja järvet ovat tärkeä viihtyisyystekijä Tesomalla. Tien varsien maisemat ovat pääosin vihreät, kerrostalojen pihoissa kasvavat runsaslukuiset pensaat ja puut, pihoja reunustavat puistomaiset metsäalueet.


Tesoman liikekeskuksen uudistaminen kohentaa Tesoman yleisilmettä ja lisää palvelujen saavutettavuutta. Uudisrakentamisen tavoitteena on myös fyysisen ympäristön vetovoimatekijöiden kehittäminen yhdessä asukkaiden kanssa. Uudisrakentamisen tulee tapahtua luontoa kunnioittaen ja välttäen alkuperäisen luonnon turmelemista kallioleikkauksin ja ennen kaikkea uudisrakentamisen tulee sopeutua alueella vallitsevaan kaavaan. Asukasviihtyvyyden kannalta on erittäin tärkeää säilyttää Tesoman ydinkeskustan ulkoasu edelleenkin metsälähiönä.

Kaavasuunnitelmassa A- ja B-vaihtoehtojen kerrostalot, (3-, 4- ja 12-kerrosta 500 asukkaalle), muuttavat silmiinpistävästi Tesoman ydinkeskustan ulkonäköä, sekä lisäävät liikenteen puuroutumista ruuhkaisessa risteyksessä. Tesoman valtatien aiheuttama liikennemelu ylittää jo nyt ympäristöministeriön antamat asumiseen käytettävien alueiden yleiset ohjearvot kadunvarressa.
Tesoman valtatien ja Tesomankadun risteys on bussilinjojen 1,11,13,14,19,26,Y34 leikkauspiste, johon on suunniteltu kiertoliittymä. Tesoman liikekeskukseen on arvioitu tulevan 7 000 asiakasta/vrk, joista autolla tulee 60–80%, lisäksi vielä liikekeskuksen ja kaavasuunnitelman kerrostalojen oma huolto- ja asukasliikenne.

Tesoman vilkasliikenteisin risteys ei ole paras sijainti kerrostaloille asukkaiden viihtyvyyttä tai päivittäistä liikkumista silmällä pitäen. Onnistuuko turvallinen asiointi palveluasuntojen asukkailta –(rollaattorin ja muiden mahdollisten apuvälineiden käyttäjiltä) - kuten veikkauksen vienti kauppakeskuksessa sijaitsevalle R-kioskille tai linja-autopysäkeille siirtyminen liikenneympyrän pitkien suojateiden kautta?
Rasonhaan asukkaat, Tesoman koulu, sekä osa Kohmankaaren asukkaista käyttävät samaa Kohmankaaren tienpätkää, josta olisi sisäänajo kerrostalojen piha-alueille.
Tehostetun palveluasumisen keskukselle on turvallisempi vaihtoehto Tesoman liikekeskuksen tontin pohjoisosa, johon on tehty 8-kerroksiselle senioritalolle tilavaraus.

Nuorisokeskuksen siirtoa kauppakeskuksen tiloihin ei pidetä järkevänä ratkaisuna. Nuorisolle on varta vasten rakennettu omat tilat harrastetoiminnoille, kuten bändien treenikämpät, elokuva-, biljardi- ja discosali. Nuorisokeskuksessa toimii myös alakoululaisten iltapäiväkerhot. Paras vaihtoehto toimintojen jatkumisen kannalta tulevaisuudessakin on se, että nuorisokeskus on omassa rakennuksessaan toisella puolella katua, jolloin discosta seinien ja ikkunoiden läpi kantautuva musiikki, tai yli sadan nuoren kokoontuminen pihaan tuntia ennen discon alkua ei häiritse ketään. Kauppakeskuksen käytävillä parveilevat lapset ja nuoret olisivat vain asiakkaiden tien tukkona. Kritiikkiä saa myös nuorisokeskuksen mahdollinen sijoituspaikka liikekeskuksen toisessa kerroksessa. Ikkunat tulisivat sijaitsemaan vastapäätä paikallisen ravintolan ikkunoita ja kattoterassia.

Tohlopin harjualue, Rasonhaka, on EU:n perintömetsä ja tunnettu, maakunnallisesti merkittävä geologinen kohde. Konglomeraattikalliota esiintyy Tesoman koulun itäpuolella avokallioilla ja konglomeraattialue jatkuu Tesoman valtatien toiselle puolelle, vesitorninmäen juurelle, Tesomajärven ala-asteelle saakka.
Onko vuodelta 2004 peräisin oleva Geologipalvelu K. Uusikartanon laatima konglomeraattikartoitus tehty juuri Tesoman kirjaston kalliosta? Miten kartoitus on osattu jo tuolloin tehdä, vaikka Tesoman kauppakeskuksesta ei ole ollut esillä vielä yhtäkään suunnitelmaa? Tesomalaisille on kerrottu, että Tesoman kirjasto on rakennettu luontoa säästävästi kallion sisään juuri kirjaston kallioperän konglomeraattiesiintymän vuoksi.


Tesoman jäähallin kahvion asukastilaisuudessa 1.11.2010 kaavoitussuunnitelmalle ja kerrostalojen rakentamiselle terveysaseman ja kirjaston tontille ei löytynyt ainoatakaan puoltavaa asukasmielipidettä. Vastustavia palautteita ja kysymyksiä tuli runsaasti, sekä kehotuksia jättää rakennukset paikoilleen, tai laajentaa terveysasema niille sijoilleen, kuten 11.3.2009 päivätyssä Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa sivulla 66 on ehdotettu;
”Sosiaali- ja terveyspalveluiden pitkänaikavälin tilasuunnitelmassa esitettiin Tesoman terveysaseman laajennusta toteutettavaksi nykyiselle paikalle. Laajennus on ajoitettu alustavasti vuosille 2012–2013. Terveysaseman laajentaminen on todettu mahdolliseksi, mutta ei kuitenkaan toiminnallisesti ja teknisesti kovin hyväksi vaihtoehdoksi. Samalla tontilla sijaitsee myös Tesoman kirjasto ja nuorisotilat. Näillä ei ole tiedossa merkittävää laajentamistarvetta.”


Kaavoittajien edustajien ja asukkaiden välille ei syntynyt yhteisymmärrystä. Sen seurauksena asukastilaisuus katkesi kuin veitsellä leikaten klo 19. Asukkaat, joita oli yli 100 henkilöä, kävelivät ulos tilaisuudesta. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kaavoitustilaisuuden piti kestää kello 20 asti.

Tampereella 19.11.2010
Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry

Riitta Lyytikäinen, sihteeri
___________________________________________________________________________

JAKELU: Kirjaamo, valtuustoryhmien puheenjohtajat - Riitta Koskinen, Olli-Poika Parviainen, Mikko Aaltonen, Pekka Salmi, Mikko Kriikku, Lasse Oksanen, Leena Rauhala