Koulukiusaaminen seis!

Hei! Olen 16-vuotias lukiolainen. Entinen koulukiusattu. Kiusaaminen on asia, jota en pysty katsomaan vierestä, sillä en hyväksy sitä ollenkaan. Puutun aina kiusaamistilanteisiin, tavalla tai toisella. Viimeksi tänään sain tarpeekseni! Olen havainnut koulussani tietyiltä oppilailta kiusaamista erästä oppilasta kohtaan. Tiedän opettajien ja oppilaiden nähneen/kuulleen kiusaamistilanteita, mutta he ovat halunneet sulkea silmänsä/korvansa siltä kaikelta pahalta. Miksi? Sehän luokitellaan jo, että on mukana kiusaamisessa. Hyväksyy tilanteen, ja pahimmimmassa tapauksissa nuoret jopa kuvaavat tilannetta älypuhelimillaan ja naureskelevat. Se on jo itsessään rikos. Miksi asioista ei voitaisi puhua, ennen kuin ongelmat paisuvat liian suuriksi? Onko se liikaa vaadittu, että pidettäisiin kiusaamisen vastaisia teemapäiviä ja parannettaisiin ryhmähenkeä ja edistettäisiin suvaitsevaisuutta. Tarvitaan tehokkaampia keinoja ja sitä että toimitaan ajoissa. Eikä ainakaan katsota hiljaa vierestä. Mikään asia, ei sukupuoli, ei seksuaalinen suuntautuminen, ei kehitysvamma, ei terveydentila, ei varakkuus, ei sitten kertakaikkiaan mikään asia, ole syy kiusata. Kiusaaminen on rikos, josta yli 15-vuotiaat ovat lain mukaan rikosoikeudellisessa vastuussa. Kiusaaminen voi jättää ihmiseen syvät arvet, jopa loppuelämäksi. Siksi tämä aihe on minulle sydäntä lähellä ja olen valmis tekemään kaikkeni kiusaamisen vastaisessa työssä. Tarvitaan enemmän nuoria, nuorten vanhempia, sekä muita vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita tukemaan kiusaamisen vastaista toimintaa. Siksi pyydän, jos yhtään välität ja sinulla on voimia, auta! Se ei todellakaan vaadi paljoa. Minä haluan vaikuttaa, ja siksi teen sen minkä pystyn ja mihin omat resurssini riittävät. Kiitos!

Katariina Kuronen    Ota yhteyttä adressin tekijään