Me allekirjoittaneet vastustamme Etelä-Haagassa Steniuksenkentälle (Haagan urheilukentälle) suunniteltua täydennysrakentamisen tehostamista
Etelä-Haagassa Steniuksenkentälle (Haagan urheilukentälle) suunnitellaan täydennysrakentamisen tehostamista.
Helsingin kaupunki on laadittanut kaksi vaihtoehtoista suunnitteluratkaisua, joiden myötä pitkät perinteet omaavalle Steniuksenkentälle nousisi korkeita kerrostaloja. Lisäksi ehdotetaan nykyisen kentän siirtämistä Haagan puistoon.
Voit tutustua suunnitelmiin alla:
Suunnitteluvaihtoehto: MUUAN + Nomaji
Suunnitteluvaihtoehto: ARK-house + Aino Landscaping
Tämän adressin allekirjoittaja
- vastustaa Steniuksenkentälle suunniteltua täydennysrakentamisen tehostamista
- kannattaa Steniuksenkentän säilyttämistä liikuntapaikkana ja vastustaa sen suunniteltua siirtohanketta Haagan puistoon
alla olevin perustein.
Tavoite
Adressin ensisijaisena tarkoituksena on jakaa tietoa Steniuksenkenttää koskevien kysymysten taustoista. Laatijan hartaana toiveena on, että mahdollisimman moni jakaa tekstissä esiin tuodut ajatukset ja on samaa mieltä siinä tehtyjen johtopäätösten kanssa.
Adressi on laadittu täysin tietoisena siitä, että Helsingin yleiskaava on juridisesti kaiken altaan jyräävä valttikortti, joka todennäköisesti missä tahansa oikeusasteessa päihittäisi tekstissä esiintyvät mahdolliset hyvätkin oivallukset.
Se ei silti muuta väärää oikeaksi ja laatijalle riittää, että ihmiset ovat tietoisia asioiden todellisesta kulusta.
Adressin tavoitteena onkin sen kannattajamäärän kautta osoittaa, ettei nykyisellä kehityssuunnalla ole kannatusta niiden ihmisten parissa, joita adressin käsittelemät kysymykset eniten koskettavat, ja toisaalta osoittaa, että ajatus Steniuksenkentän säilyttämisestä liikuntapaikkana olisi vallitsevien poikkeusolosuhteiden keskellä harkitsemisen arvoinen.
Aiheen laajuus ja pitkä historia tuli adressin laatijallekin lopulta yllätyksenä. Tästä syystä adressi on jaettu kahteen osaan. Tiivistelmä on suunnattu satunnaiselle lukijalle ja toimii hyvänä perustana kannattamiselle.
Tiukasta aikarajoituksesta johtuen adressi on laadittu kovalla kiireellä, pääosin keskellä omaa 40-vuotissyntymäpäiväviikkoa, vastasyntynyt esikoispoika kainalossa, rättiväsyneenä ja heikommalla kotimaisella kielellä :)
* * *
EDIT 27.1.2021
Käsittelen uutta kaavaluonnosta sekä muita mahdollisesti mielenkiintoisia aiheita Tiedotteet -osiossa (<--- Linkki / pääset tiedotteisiin myös tämän sivun ylälaidasta).
* * *
EDIT 21.6.2020
Kaupungin mielipidekyselyyn jätettiin määräaikaan 31.5. mennessä yhteensä 401 kommenttia. Näistä murskaavan ylivoimainen enemmistö suhtautui hyvin kriittisesti esitettyihin suunnitelmiin. Etenkin Haagan puiston suunnitelman vastustus oli erityisen kärkästä.
Posiitiivisesti asiaan suhtautuvia kommenteja jätettiin kourallinen. Näistä valtaosa kiitteli massiivista rakennustehokkuutta ja suhtautui innolla ahtaaseen vuokra-asumiseen, joten näiden kommenttien uskottavuus on todella koetuksella. Asiallisten ja suunnitelmia kannattaneiden kommenttien osuus oli suorastaan mitättömän pieni.
Mielipiteet kootusti suunnitelmavaihtoehdon mukaan:
ARK-House
Muuan
Urheilukentän siirtohanke
Koronan takia peruuntunutta asukaskeskustelutilaisuutta ei korvattu millään tavalla, joten prosessin ei voida katsoa menneen vaatimusten mukaisesti.
Tästä erinomainen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 30.4.2020:
Kokoontumisrajoitukset eivät saa estää kaavoitukseen osallistumista
Vain päivää mielipidekyselyn sulkeutumisen jälkeen kaupunki järjesteti "Uutta koillis-Helsinkiä" - asukaskeskustelutilaisuuden, joten ilmeisesti Etelä-Haagan asukkaiden mielipidettä ei tässä asiassa koettu yhtä tärkeäksi.
Palautetta voi edelleen lähettää vastaaville suunnittelijoille:
* * *
Tiivistelmä
OSA I: Täydennysrakentamisen tehostamiselle ei ole perusteita
- Asemakaavan muutosehdotus on ristiriidassa nykyiseen asemakaavaan kirjattujen erityisten tavoitteiden kanssa
- Täydennysrakentamisen tehostaminen poikkeaa perustavanlaatuisesti alueen asukkaiden kanssa sovitusta linjasta
- Asemakaavan muutosehdotus ei noudata Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteita
- Ehdotetulle asemakaavamuutokselle ei ole perusteita
OSA II: Kenttä tulisi säilyttää liikuntapaikkana ja siirtohankkeesta tulisi luopua
- Alueen asukkaille lahjoitettu Steniuksenkenttä on toiminut urheilukenttänä yli 100 vuoden ajan
- Kenttä on Etelä-Haagan kaupunginosan maamerkki ja luo ratkaisevalla tavalla tilan tuntua kapeiden ja mutkittelevien katujen keskelle
- Ehdotettu urheilukentän siirtotoimenpide lohkaisisi toteutuessaan jälleen merkittävän osan Haagan puistosta
- Kentän siirtäminen ei ole kestävä ja kustannustehokas ratkaisu, eikä toimenpide ole nykyisen tiedon valossa perusteltavissa
- Kaupunki on osoittautunut epäluotettavaksi sopimuskumppaniksi, eikä epäily siirtohankeen hämäristä tarkoitusperistä ole mitenkään tuulesta temmattu
* * *
OSA I: Täydennysrakentamisen tehostamiselle ei ole perusteita
(HUOM: Urheilukentän nimi muutettu 2000-luvulla Steniuksenkentäksi, entinen Haagan urheilukenttä!)
Voimassa oleva asemakaava
Steniuksenkentän kannalta ajankohtainen Isonnevan alueen asemakaava pantiin vireille vuonna 2007 ja se astui voimaan vuonna 2013.
Isonnevan alue, asemakaavan muuttaminen
Asemakaavan muutosehdotuksen kartta
Asemakaavan muutoksen selostus
Havainnekuva
Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuksien muistiot
Päätöshistoria
Kaavan vireillepanoa edelsi kuitenkin huolellinen selvitystyö, jonka myötä työstettiin linjoja Etelä- Haagan kaavoitukselle. Alue oli jopa rakennuskiellossa usean vuoden ajan, kunnes Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.4.1998 hyväksyi seuraavat selvitykset
"//..ohjeellisina noudatettaviksi alueen asemakaavan muutosehdotuksia laadittaessa":
Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet
Haagan viheralueet – kaupunkirakenteen tiivistämisen reunaehdot
Haagan rakennukset ja arvotus
Selvitysten muodostamat kaavoitusperiaatteet ovat perusluonteeltaan pitkäikäisiä ja ne on laadittu kestämään aikaa sekä ohimenevien trendien ja vaihtuvien päättäjien oikkuja.
Perusteellinen selvitystyö takaa myös osaltaan sen, että kaavoitus on pitkäjänteistä, ennustettavaa, avointa, tasapuolista ja luotettavaa. Selvityksiä ei kirjoitushetkellä ole päivitetty tai päätöksellä kumottu ja niiden pohjalta on laadittu myös uudempia asemakaavoja lähialueella, mm. Huopalahden asema-alue ja ympäristö 2014. Selvitysten perusteellisuus ja yleisluonne huomioiden on perusteltua olettaa, että selvitykset ovat edelleen – elleivät kaikilta osiltaan voimassaolevia, niin vähintäänkin pääpirteiltään huomioitavia asiakirjoja, joihin kaavoitustyön on hyvä tukeutua.
Vuoden 2013 Isonnevan kaavanmuutokseen johtanut prosessi on myös kattavasti dokumentoitu mm. ympäristöministeriön rahoittamassa ja Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen – YTK:n toteuttamassa tutkimusprojektissa Maankäytön ristiriitojen käsittely – uudet työtavat ja menetelmät.
Viimeistään tämän julkaisun myötä käy selväksi, miten suuri määrä henkilötyövuosia ja muita resursseja yllämainittujen selvitysten ja kaavamuutoksen valmisteluun on ollut kiinnitettynä ja miten perusteellista vuorovaikutus asianomaisten välillä on ollut prosessin jokaisessa vaiheessa.
Täten ei ole lainkaan liioiteltua lähteä liikkeelle toteamuksella, ettei poikkeuksellisen huolellisesti, taustatöineen yli 15 vuoden ajan valmisteltua ja vain muutaman vuoden ikäistä asemakaavaa soisi muutettavan kovinkaan kevyin perustein.
Tuolloisessa kaavoitusprosessissa urheilukentän (Steniuksenkentän) kaavoittamista asuinrakennuskäyttöön vastustettiin hyvin voimakkaasti kautta linjan. Selvästi terävin ja oikeastaan ainoa kestävä argumentti urheilukentälle rakentamisen puolesta oli, että lähialueella on hyvin vähän perheille soveltuvia asuntoja.
Tälle löytyi asianomaisten piirissä ymmärrystä, sillä alueen tuolloin olemassa olevasta asuntokannasta 60 % oli pieniä, alle 50 m²:n asuntoja ja vain alle prosentti suuria, yli 80 m²:n asuntoja.
Onkin hämmästyttävää, että vaikka alueelle on eri täydennysrakentamisprojektien myötä valmistunut kymmeniä uusia asuinrakennuksia, on edellä mainittu tilasto pysynyt oleellisilta osiltaan muuttumattomana.
Väsyttävien ja varsin raastaviksi koettujen neuvottelujen seurauksena ja yllä mainittua argumenttia keihäänkärkenä käyttäen asianomaiset taivuteltiin lopulta kompromissiin: urheilukentälle rakennettaisiin maisemahaitoiltaan mahdollisimman maltillisia, ympäristöönsä sopivan kokoisia ja kerroslukumäärältään enintään 2-3 kerroksisia tilavia perheasuntoja.
Tämä erityistavoite on myös kirjattu asemakaavaan:
”Erityisesti lapsiperheiden houkutteleminen alueelle vaatii perinteisestä kerrostalorakentamisesta poikkeavia asuntoratkaisuja ja isompia asuntoja.”
Alleviivattakoon vielä, ettei urheilukentän uudelleenkaavoitus asuinrakentamiselle todennäköisesti olisi jyrkästä vastarinnasta johtuen ollut mahdollista ilman kyseistä lupausta. Edellytys tämän lupauksen pitävyydestä elää ja voi hyvin alueen asukkaiden sekä asianomaisten joukossa.
Asianomaisten lisäksi Opetusvirasto lukuisine alueen kouluineen sekä mm. Liikuntavirasto eivät suostuneet siihen, että alueen liikuntamahdollisuudet heikentyisivät oleellisesti. Päädyttiin jälleen kompromissiin, jonka myötä nykyinen urheilukenttä (Steniuksenkenttä) on tarkoitus ”siirtää” läheiseen Haagan puistoon rakentamalla korvaava kenttä jo olemassa olevan hiekkakentän viereen. Pelkona oli myös, että kaupunki saattaisi innostuksissaan upottaa lapion nykyisen urheilukentän maahan ja päätös kentän korvaamisesta painuisi ajan myötä unholaan.
Vuoden 2013 asemakaavaan onkin sisällytetty tiukkasanainen ja varsin vaikeasti väärintulkittavissa oleva määräys:
"Haagan puistoon rakennettavan liikuntapuiston tulee olla valmis ennen korttelin 29004 (Steniuksenkentän) rakennuslupien myöntämistä."
Steniuksenkentän yli 100-vuotinen historia on peräisin 1900-luvun alkupuolelta, jolloin hyväntekijänä tunnettu Haagan huvilakaupungin perustaja ja kauppapuutarhuri M.G. Stenius lahjoitti (kauppahinta = 1 markka) maan Haagan kauppalalle urheilukenttää varten.
Valitettavasti alueen rikas historia on muuten vaipumassa unholaan, mutta urheilukentän tarina on pyyteettömyydessään ja vuosien juurruttamana pysynyt lähialueiden asukkaiden laajassa tiedossa ja siten iskostunut pysyväksi osaksi vahvaa paikallista identiteettiä.
Onkin tärkeä huomata, että Steniuksenkentän pohjoinen pääty on asemakaavassa merkitty viheralueeksi, jossa suunnitelmana on ”nappulakentän” toteuttaminen esimerkiksi asukkaiden pihapelejä varten sekä mm. läheisen päiväkodin käyttöön.
Huomattavan historiallisen, symbolisen ja identiteetillisen arvon lisäksi tällä on myös selkeä konkreettinen merkitys, sillä mitäpä olisi ’Haagan urheilutie’ ilman pienintäkään havaittavissa olevaa viittausta urheilun mahdollisuuteen?
Asemakaavan muutokselle annetut perusteet
Toimivassa demokratiassa päätökset ja määräykset eivät synny mielivaltaisesti, vaan yhteisien prosessien kautta ja -pelisääntöjen puitteissa. Myös Helsingin kaupungin edellytetään noudatettavan tätä periaatetta ja sen on pystyttävä perustelemaan maankäytön muutoksen tarpeita uskottavalla tavalla.
Näinkin tuoreen asemakaavan muuttaminen voidaan lisäksi katsoa edellyttävän erityisen painavia perusteita.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kaupunki perustelee asemakaavamuutoksen tarvetta seuraavasti:
”Alue on kaavoitettu asuinkäyttöön ja Helsingin kaupungin asuntotuotannon (ATT) on ollut tarkoitus toteuttaa alueelle asuinrakennuksia. Toteutus tiiviinä ja matalana asuinalueena ei kuitenkaan ollut mahdollista mm. haastavan maaperän ja puistoalueen alle sijoitetun pysäköintiratkaisun takia.”
”Uuden kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella alueelle Etelä-Haagaan sopiva kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitteluratkaisu. Suunnittelun lähtökohtana on nykyistä asemakaavaa hieman tehokkaampi kerrostalovaltainen rakentaminen. Kaavamuutoksen pohjaksi valmistellaan suunnitelmia kevättalvella 2020.”
Isonnevan alueella on täydennysrakentamisen kannalta selkeät hyvät ja huonot puolensa. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, mutta entisenä suoalueena (Isonneva = Iso_suo) sen maaperä on rakentamiselle epäsuotuisaa heikon kantavuuteensa takia. Tämä tiettävästi nostaa rakentamisen kustannuksia, heikentää ennakoitavuutta, lisää riskiä ja laskee erilaisten hankkeiden kokonaiskannattavuutta.
Selvennettynä laatija ymmärtää saatekirjeessä esitetyt ongelmat ja niihin esitetyt ratkaisut seuraavanlaisina:
a) Steniuksenkentän tontille rakentaminen on sen suoperäisestä maa-aineksesta johtuen kallista, sillä rakentaminen edellyttää huolellista (teräs)paaluperustusta ja muita pohjavahvistuksia. Jotta rakentaminen urheilukentälle olisi kannattavampaa, on käytettävissä oleva pinta-ala hyödynnettävä tehokkaammin.
Suunnitelmissa ongelman ratkaisuksi esitetään rakennusalan tehostamista kerrosluvun korottamisella nykyisen asemakaavan 2-3 kerroksesta 5 kerrokseen sekä kerrosalan korottamisella nykyisen kaavan 8400 neliömetristä joko 15040 neliömetriin (ARK-house) tai 15330 neliömetriin (MUUAN).
Kun suunnitelmien kerrosalaan lisätään vielä laskuista unohtuneet pysäköintiratkaisun, teknisten tilojen, hormien yms. vaatima tila, voidaankin tosiasiallisesti puhua rakennusalan kaksinkertaistamisesta.
b) Maanalaisen pysäköintiratkaisun ongelmat ovat samaa perua – on oletettavasti vieläkin kalliimpaa rakentaa huonon maaperän sisään, jolloin esimerkiksi katto- ja periaatteessa kaikki muutkin pinnat on tuettava raskaasti (itseasiassa laatijan tulkinnan mukaan molemmissa kohdissa kyseessä on yksi ja sama ongelma, eli maaperä).
Ongelman ratkaisuksi esitetään monikerroksisen maanpäällisen pysäköintiratkaisun toteuttamista.
Kaupungin esittämät suunnitelmat ratkaisuineen eivät kestä kovinkaan kriittistä tarkastelua. Ensinnäkin, OAS:ssa perusteiden lähtökohdaksi asetettu ”asemakaavaa hieman tehokkaampi rakentaminen” on heti kättelyssä ajettu karille, sillä suunnitelmissa ehdotetaan suoraan niin kerrosluku- kuin kerrosneliömetrimääränkin kaksinkertaistamista.
Näinkin merkittävän asian vääristely heti asian liikkeellepanovaiheessa saa kenet tahansa nousemaan välittömästi takajaloilleen, eikä se ole omiaan edistämään sen syvemmän luottamuksen syntyä kaupunkia kohtaan.
Lisäksi molemmissa suunnitelmissa huomiota herättää asemakaavassa Steniuksenkentän pohjoispäätyyn jätetyn viheralueen poistuminen. Saatekirjeessä esitetty virke ”Alue on kaavoitettu asuinkäyttöön” ei siten kaikilta osin vastaa todellisuutta.
Tässä kohden laatijan onkin pakko esittää paheksuntansa kaupungin viestinnässä toistuvasti esiintyvistä harhaanjohtavista epätarkkuuksista, vähättelyistä sekä suoranaisista totuuden muunteluista.
Tämä on erityisen paheksuttavaa, sillä vaikka laatija periaatteessa ymmärtää suunnitelmiin liittyvän asukaskeskustelutilaisuuden peruuntumisen poikkeuksellisiin olosuhteisiin vedoten, on sen korvaamatta jättämisen myötä hyvin perusteltua olettaa, että kaupungin asiaa koskevaan muuhun viestintään panostettaisiin tavanomaista enemmän ja että siinä noudatettaisiin erityistä huolellisuutta.
Toisekseen, kerrosluvun korottaminen viiteen (5) on ristiriidassa edellisen otsikon alla mainittujen Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteiden kanssa:
”Kaiken rakentamisen Haagassa tulee noudattaa Etelä-Haagan olemassaolevan kaupunkirakentamisen mittakaavaa ja rakentamistapaa (rakennusten sijoituksessa, volyymissa, kerrosluvuissa, materiaaleissa).”
Lähinnä subjektiivisena sivulauseena todettakoon myös, että alueen asukkaiden joukossa ylivoimaisen vallitsevana mielikuvana on, etteivät viisikerroksiset ja sitä korkeammat rakennukset istu sujuvasti Etelä-Haagan muuten luonnollisilta korkeuseroiltaan viehättävään ympäristöön. Esimerkiksi hiljattain Isonnevantien varteen täydennysrakentamisen myötä noussut pimeähkö korttelimuuri on korkeampien ”vahtitorniensa” myötä jo ennen valmistumistaankin saanut vähemmän mairittelevan lempinimen ”Haagan Kakola”.
(Olisikin mielenkiintoista tietää, minkä kaavatilanteen mukaan näitä Isonnevantielle pian valmistuvia asuntoja on markkinoitu…)
Suunnitelmien Steniuksenkentälle kaavailemat rakennukset aiheuttaisivat myös kiistatta merkittäviä maisemallisia haittoja kaikille kenttää ympäröiville rakennuksille I-tasossa, mukaan lukien yllämainitut uudet, Isonnevantien varteen valmistuvat rakennukset, sekä paikoin myös II-tasossa.
Myös tämä on ristiriidassa Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteiden kanssa:
”Kaiken täydennysrakentamisen Haagassa tulee lähteä luonnon ja maiseman perusrakenteen huomioon ottamisesta.”
Näiden periaatteiden noudattaminen on lukuisissa alueen muissa täydennysrakentamisprojekteissa onnistunut lähes kiitettävällä tavalla, eikä ole selvää, miksi tästä linjasta halutaan nyt poiketa Steniuksenkentän suunnittelussa.
Myös ehdotettu maanpäällinen pysäköintiratkaisu on ristiriidassa Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteiden kanssa ja sen toteuttaminen olisi myös alueella täysin poikkeuksellista ja syvässä ristiriidassa muutosehdotuksen tavoitteleman maankäytön tehokkuuden kanssa. Tulisi myös huomioida, etteivät tämän suuntaiset ratkaisut ole kovinkaan sulavassa soinnussa alueen täydennysrakentamiselle yleisesti annettujen, hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuvien argumenttien kanssa.
Tämän lisäksi voimassa olevan asemakaavan erityistavoite huomioiden, urheilukentälle tulisi toteuttaa perinteisestä kerrostalorakentamisesta poikkeavia asuntoratkaisuja ja isompia asuntoja. Kuitenkin suunnitelmissa esitellään kauttaaltaan hyvinkin tavanomaisia kerrostaloja, joiden asunnot ovat pääasiassa hyvin pieniä ja jollaisista ei alueella sen paremmin kuin kaupunginosassa tai edes koko kaupungin läntisellä talousalueellakaan ole pulaa.
Merkillisesti, tähän päivään mennessä ja toistaiseksi tuntemattomasta syystä kaupunki ei joko ole halunnut, tai ei ole pystynyt edistämään voimassa olevan kaavan erityistä tavoitetta houkutella alueelle perheitä suurien asuntojen kautta. Asemaakaavan viimeisenä merkittävänä rakentamattomana tonttimaana odotukset sille, että kaupunki vihdoin ja viimein pyrkisi kaikin sen käytettävissä olevin keinoin täyttämään kaavan sille asettamat tavoitteet ovatkin perin korkealla.
Merkillepantavaa onkin, että kun ennakkotietojen mukaan suunnitelmissa kuvatuista pienistä asunnoista leijonanosa valmistuisi suoraan vuokra-asuntomarkkinoille, herää eittämättä kysymys siitä rakennettaisiinko tässä nyt pelkästä rakentamisen ilosta, kun raha on halpaa ja katteet pienemmissä asunnoissa kohdillaan?
Monen pienen asunnon valmistuminen kuormittaisi myös alueen sokkeloista ja kapeaa katuverkkoa tarpeettoman raskaasti ja lisäisi jo nyt merkittävää läpiajoliikennettä. Lisäksi esitettyjen suunnitelmien myötä alue sokkeloituisi entuudestaan ja saattaisi pahimmillaan johtaa sosiaalisten haittojen tarpeettomaan kasaantumiseen sekä turvallisuuden tunteen heikkenemiseen, ja vieläpä alueella, joka on tunnettu lukuisista kouluistaan ja jonka vaikutuspiiriin mahtuu myös useita päiväkoteja.
Kaupungin kaavoittajien olisikin hyvä pysähtyä pohtimaan kannattaako pieniä yhden ja kahden huoneen vuokra-asuntoja vielä rakentaa lisää jo entuudestaan rauhattoman Huopalahden aseman välittömään läheisyyteen. Ei myöskään ole selvää, millä tavalla tämä edistäisi toivottujen lapsiperheiden houkuttelemista alueelle.
Esitetyt suunnitelmat eivät siis vastaa alkuunkaan edelleen tuoreen asemakaavan asettamaa eritystavoitetta, eivätkä ne siten myöskään täytä asemakaavamuutoksen edellyttämää tarvetta.
Mikä pahinta, nyt esitettyjen tavanomaisten korkeiden kerrostalojen ja pienten asuntojen rakentaminen Steniuksenkentälle sotisi aivan perustavanlaatuisesti voimassa olevan kaavan lisäksi myös sen valmistelun yhteydessä asianomaisten kanssa sovittuja reunaehtoja vastaan.
Laatija painottaakin täten kohteliaisuuden rajojen vielä sallimalla vahvimmalla mahdollisella tavalla, että vaikka tämän lupauksen pettäminen vain seitsemän vuoden jälkeen olisikin juridisteknisesti tai muilla ilvein mahdollista, se ei silti miltään osin muuttaisi väärää oikeaksi.
Laatija esittää samalla huolensa kansallisesti korkean profiilin poliitikkojen asettamisesta suuren yleisön silmissä pajunköydensyöttäjän asemaan.
Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että kaikki esitetyt perusteet kaavamuutokselle seisovat lopulta samalla huteralla pohjalla (kirjaimellisesti): Maaperän ongelmat ovat nimittäin täydellä varmuudella olleet kaupungin tiedossa ainakin puoli vuosisataa – mahdollisesti kauemminkin.
Maaperä on useaan kertaan tarkkaan tutkittu ja asian laita on myös hyvin selvästi ja moneen kertaan kirjattu esimerkiksi 10.12.2009 päivättyyn Isonnevan asemakaavan muutoksen selostukseen:
”Kortteli 29004 Haagan urheilukentän (Steniuksenkentän) kohdalla sijaitsee entisen suon reunassa. Alueella pehmeikön paksuus 0-7 m. Pehmeikkö on pintaosaltaan eloperäistä ja syvenee etelään päin. Alueen rakentaminen edellyttää suurelta osin paaluperustusta ja tiiviin rakennustavan vuoksi myös piha-alueilla käytetään yleisesti pohjavahvistuksia.”
”Korttelissa 29095 Haagan urheilukentän (Steniuksenkentän) eteläreunassa on noin 8 m paksuinen pehmeikkö, jonka pintaosa on eloperäistä ja edellyttää paaluperustamista.”
Tämän tiedon valossa ei voida pitää millään tasolla uskottavana väitettä siitä, että maaperästä johtuvat mahdolliset haasteet olisivat tulleet kaupungille tai muullekaan relevantille taholle yllätyksenä.
Tähän pohjautuva perustelu asemakaavan muutostarpeelle ei yksiselitteisesti ole validi!
Erityinen huomio kiinnittyy molemmissa suunnitelmissa myös korttelin 29095, eli kaikkein huterimmalle paikalle esitettyyn maanpäälliseen pysäköintiratkaisuun. Tästä ainoa vedettävissä oleva johtopäätös onkin, etteivät tontin maaperän olosuhteet myöskään ole muuttuneet sellaisella oleellisella tavalla, joka oikeuttaisi siihen pohjautuvan perustelun.
Suunnitelmien pysäköintiratkaisun identtinen sijainti vahvistaa vielä osaltaan edellä esitettyä käsitystä siitä, että maaperäolosuhteet ovat olleet kaupungin ja sen käyttämien konsulttien tarkassa tiedossa näitä suunnitelmia laadittaessa.
On syytä painottaa, että kaupungin tulee toiminnassaan noudattaa hyvien hallintotapojen mukaisia periaatteita. Poikkeuksellisen laajojen selvityksien siivittämän ja vielä tuoreen kaavan kopelointi sitoo raskaasti niin kaupungin omia, sen sidosryhmien, asianomaisten kuin alueen asukkaidenkin voimavaroja kysymyksiin, joihin on olemassa olevia, useaan kertaan selvästi ja vahvaan sävyyn kirjattuja sekä yhdessä sovittuja vastauksia ei ole kestävää ja on omiaan nakertamaan lähidemokratiaperiaatteen uskottavuutta perustavanlaatuisella tavalla.
Tämä on erityisen paheksuttavaa, sillä yhdistettynä puutteelliseen viestintään kaupungin toiminnasta saattaa hyvin helposti syntyä mielikuva tahallisesta ja systemaattisesta vääristelystä, vähättelystä, venkoilusta, vitkuttelusta tai mahdollisen kolmannen osapuolen edun tavoittelusta, eikä alueen asukkaiden intressit sivuuttavista menettelytavoista saisi missään nimessä muodostua kaupungille tavanomaista tapaa hoitaa yhteisiä asioita.
Alueen asukkaille ja asianomaisille kaupungin toimesta tehtyjen lupausten pettäminen olisikin vaikea tulkita muuksi kuin räikeäksi sopimusrikkomukseksi. Tämä koskee niin ikään määräystä korvaavan kentän valmistumisesta ennen rakennuslupien myöntämistä. Tästä mahdollisesti poikkeava toiminta tulkitaan ilmiselväksi vehkeilyksi, eivätkä allekirjoittaneet tule sellaista missään oloissa sietämään.
OSA II: Kenttä tulisi säilyttää liikuntapaikkana ja siirtohankkeesta tulisi luopua
Kentän historia ja nykytila
Steniuksenkenttänä nykyään tunnettu urheilukenttä sijaitsee Etelä-Haagan sydämessä. Alueen asukkaat tunnistavat kentän yleensä nimellä ”Haagan urheilukenttä”, sillä se muutettiin vasta vuonna 2008 ja kantaa nykyään Haagan huvilakaupungin perustajan M.G. Steniuksen nimeä.
Kuten mainittua, kyseinen, hyväntekijänä tunnettu kauppapuutarhuri M.G. Stenius lahjoitti (kauppahinta = 1 markka) maan Haagan kauppalalle urheilukenttää varten jo 1900-luvun alkupuolella. Kenttä on siten toiminut virkistyskäyttöön tarkoitettuna vapaa-ajan alueena jo yli 100 vuoden ajan ja tarina onkin vuosien juurruttamana iskostunut pysyväksi osaksi vahvaa paikallista identiteettiä.
Taitojaan kentällä teroittaneiden joukosta löytyy urheiluhistoriallisesti merkittäviäkin nimiä aina usean lajin suomen mestarista ja viihdetaiteilijanakin tunnetusta Vesa-Matti Loirista vaikkapa jalkapallolegenda Atik Ismailiin – nuoremmista ikäpolvista puhumattakaan.
Steniuksenkenttä toimii kesäisin huollettuna hiekkakenttänä niin järjestäytyneen toiminnan kuin vapaa-ajan- ja koululiikunnan käytössä. Talvisin jäädytettävä kenttä on erityisesti luistelun ja muun arkiliikunnan harrastajien suosiossa ja on monelle perheelle turvallinen paikka, jossa perheen pienimmät ottavat ensimmäiset potkunsa luistimet tai pallo jalassa.
Askeettisuudestaan huolimatta – tai kenties juuri sen myötä - kenttä vetää puoleensa laajan kirjon lajeja - mainittakoon tässä jalkapallo, pesäpallo, juoksu sekä mölkky ja petanki, mutta lisäksi paikalla tavataan mm. dronen ja muiden lennokkien lennättäjiä, jonglööraajia, golfaajia, frisbeen harrastajia yms. sekä leikkiviä lapsia. Kenttä on myös vähäisessä VPK:n harjoitus- ja näytöskäytössä.
Helsingin kaupunki on vuosikymmenten saatossa antanut kentän ränsistyä, vaikka kentän potentiaali ja sijainti loistavien liikenneyhteyksien varrella sallisivat selvästi korkeamman käyttöasteen.
Kuitenkin COVID-19 pandemian aikana kentän voidaan henkilörajoituksista huolimatta katsoa olleen täysipäiväisessä käytössä, joten käyttäjäkunta on selvästi riittävä ja käyttöasteen hiipuminen normaali oloissa näyttäisi ennemminkin johtuvan kentän laiminlyödyn kunnostuksen seurauksena aiheutuneesta heikosta houkuttelevuudesta.
Viimeisin, urheilukenttääkin koskeva Isonnevan asemakaava-alueen katu- ja puistosuunnitelma on laadittu vastikään vuonna 2016. Hienoista havainnekuvista ja maisema-arkkitehdin tekemästä ansiokkaasta (mutta turhasta) työstä huolimatta kaupunki on kuitenkin katsonut parhaaksi jatkaa viitoittamallaan tiellä, eikä mainittavia olosuhdeparannuksia ollakaan nähty enää miesmuistiin.
Kentän potentiaali helposti saavutettavissa olevana lähiliikuntapaikkana on valtava ja kaupungin poikkeuksellisen pitkä piittaamattomuus kenttää kohtaan on vaikeasti selitettävissä muulla kuin sillä, että sen rakentamisfantasiat ulottuvat paljon kauemmas, kuin mitä adressin laatija pystyy näkemän.
Onkin syytä painottaa, että mikäli kaupunki on halukas muuttamaan nykyistä asemakaavaa perustuen sen toteuttamisen hankaluuteen, tulisi sen tasapuolisuuden nimissä olla valmis keskustelemaan mahdollisuudesta tontin palauttamiseen sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.
Vähimmäisedellytys lienee se, että Helsingin kaupunki kantaa historiansa edes pienellä kunnialla ja huolehtii, että Steniuksenkentän tontilla säilytetään urheiluperinteisiin oleellisella tavalla viittaavia elementtejä, esimerkiksi asemakaavassa nykyisen kentän pohjoispäätyyn kaavaillun ”nappulakentän” kautta.
Tällöin laatijan epävirallinen ehdotus olisi, että toteutuessaan ”nappulakenttä” nimettäisiin elävän jalkapallolegendan mukaan ”Atik Ismailin” kentäksi”.
Urheilukentän siirtohankkeen mielekkyys
Etelä-Haaga tunnetaan puistomaisuudesta, pienkerrostaloista sekä kotoisasta tunnelmasta. Tämä omaleimainen tunnelma ei varsinaisesti perustu poikkeukselliseen vehreyteen tai avaruuteen, vaan ennemminkin siihen, että vaikka kadut ovat kapeita, niin rakennuksien korkeus on pääasiassa rajattu neljään kerrokseen. Myös alueen luonnollisia korkeuseroja on hyödynnetty onnistuneesti ja luonnonvalon kannalta rakennukset on sijoitettu järkevästi, jonka myötä varjoisia paikkoja on vähän suhteessa aurinkoisiin.
Steniuksenkenttä on omalla tavallaan malliesimerkki avaran vapaa-ajan alueen ansiokkaasta hyödyntämisestä osana toimivan ja viihtyisän asuinympäristön maisemointia. Mielikuva Etelä-Haagan puistomaisuudesta ja tunnelmasta onkin eittämättä suurilta osin sidottu juuri kentän tuomaan helpotukseen tiheän ja kapean katuverkoston keskellä.
Kenttä toimii myös porttina Haagan puiston ja pienen mutta viehättävän Strömstadin puiston välillä (viimeksi mainittu on myös rakentamisuhan alla mahdollisesta suojelupäätöksestä huolimatta. Mainittakoon myös, että osana Kaupunkibulevardi -hanketta läheiseen Riistavuoren puistoon suunnitellaan tiivistä kerrostalorakentamista peräti 14 000 uudelle asukkaalle.)
Steniuksenkentän alueella on myös viime vuosien aikana toteutettu mittavia täydennysrakentamishankkeita, jotka osaltaan ovat jo lohkaisseet merkittävän osan virkistyskäyttöön tarkoitetuista alueista. On piinallisen selvää, ettei täydennysrakentamiskiima tämänkään jälkeen ole hellittämässä – päinvastoin.
Nyt ajankohtaisessa suunnitelmassa kenttä on siis tarkoitus "siirtää" asuinrakentamisen tieltä Haagan puistoon, josta suunnitelman myötä lohkaistaisiinkin jälleen uusi palanen.
Asetelma on kaupungille herkullinen: Vanhalle urheilukentälle (Steniuksenkentälle) nousisi asuinrakennuksia ja puistosta saataisiin kaavoitettua taas uusi palanen muuhun käyttöön, jolloin rakentaminen myös sille tontille helpottuisi.
Kysymys: Vaikka puistoon rakennettaisiinkin uusi (hiekka)kenttä, mikä estäisi kaupunkia toimimaan täysin samalla tavalla kuin Steniuksenkentänkin kohdalla, eli kaavoittamaan paikalle asuntoja tms.?
Laatijan nähdäkseen ei mikään, eikä kaupungin sanaan tulisi tässäkään asiassa luottaa!
Juurikin tämän takia asemakaavaan on merkitty vaade siitä, että korvaavan kentän tulee olla valmis ennen kuin Steniuksenkentän rakennusluvat tulevat ajankohtaisiksi. On lievästi sanottuna hyvin epäilyttävää, että määräys Haagan puistoon rakennettavan korvaavan liikuntapuiston valmistumisesta ennen Steniuksenkentän rakennuslupien myöntämistä on nyt hukkunut kaupungin suunnitelmista.
Tässä kohtaa laatija katsoo tarpeelliseksi poistaa viimeisenkin varmistimen, sillä ehdotuksen mukaan korvaavan kentän rahoitus on siirretty Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan investointisuunnitelmassa vuosille 2026-2028, eli käytännössä hamaan tulevaisuuteen.
Kun Steniuksenkentälle kaavailtu rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo vuonna 2022, on selvää, että alueen lähiliikuntamahdollisuudet heikkenisivät oleellisesti ainakin 5-6 vuoden, eli suhteettoman pitkäksi ajaksi. On myös huomioitava, että maaperäongelmat ulottuvat myös suoperäiseen Haagan puistoon, joka lisäksi koostuu monilta osin mahdollisesti myrkyllisestä täyttömaasta ja kuoren alta mahdollisesti pahastikin pilaantuneista aineksista.
Nykytila huomioon ottaen, Steniuksenkentälle esitettyjen suunnitelmien, kaavamuutosehdotuksen perustelujen, maaperäongelmien ja viimeistään budjettiepävarmuuden myötä ei ole vaikea kuvitella tilannetta, jossa kaupunki olisi halukas luikertelemaan liikuntapuistohankkeesta kokonaan tai peräti uudelleenkaavoittamaan Haagan puistoa edelleen asuinrakennuskäyttöön mm. haastavan maaperän tai vastaavan (ontuvan) perustelun kautta.
Kaupunki ei myöskään ole esittänyt mitään perusteita sille, miksei sen tulisi noudattaa asemakaavaan merkittyä määräystä!
On myös syytä huomauttaa, että kun Steniuksenkentän käyttöaste on COVID-19 -pandemian aikaan parantunut merkittävällä tavalla, on mahdollista, että kaupunki on arvioinut kentän potentiaalin väärin ja että normaalioloissa alentuneen käyttöasteen voidaan ennemminkin katsoa johtuneen kentän päivityksen ja ylläpidon laiminlyönneistä ja siten kentän houkuttelevuuden heikentämisestä, kuin ohuesta käyttäjäpohjasta.
Monet alueen asukkaista ovatkin varsin painokkaasti ilmaisseet laatijalle halukkuuttaan pohtia tontin palauttamista vapaa-ajan alueeksi liikuntakäyttöön. Tämä näkökulma on ehdottomasti huomioonottamisen arvoinen ja varsinkin, mikäli kaupunki kokee voimassaolevan asemakaavan toteutuksen juuri Steniuksenkentän osalta erityisen hankalaksi.
Niin Steniuksenkenttää kuin puistoakin tulisi vielä monen ikävä. Nykyisen tiedon valossa, jossa ihmiset (ja varsinkin lapset) liikkuvat sairaalloisen vähän, on selvää, että istumme kirjaimellisesti kansanterveydellisen aikapommin päällä. Asiaa pohtiessa herääkin väistämättä kysymys siitä, miksi olemassa olevaa ja verovaroin ylläpidettyä kenttää pitää väen vängällä lähteä siirtämään?
Kustannustehokkuuden kannalta olisikin huomattavasti kestävämpää kohdistaa investointisuunnitelmaan merkityt varat jo olemassa olevan liikuntapaikan kunnostamiseen, jolloin eurolla saisi moninkertaisesti enemmän.
Ajatus urheilukentän siirtohankkeesta on kaikin puolin hupsu, eikä sille löydy reaalimaailmaan kosketuksissa olevia perusteita. Steniuksenkentän säilyttäminen liikuntapaikkana olisi isommassa kuvassa paljon järkevämpi vaihtoehto.
Steniuksenkentälle, sen ympäristöön sekä läheisiin puistoihin suunnitellun tehostetun lisätäydennysrakentamisen toteutuminen olisi peruuttamaton isku kodikkaaksi mielletyn kaupunginosan haluttavuudelle sekä sen asukkaiden yleiselle viihtyvyydelle.
Asukkaiden käyttöön lahjoitetun kentän katsotaan yleisesti olevan osa yhteistä omaisuutta, jonka vertauskuvallinen, historiallinen, identiteetillinen ynnä konkreettinen arvo on mittaamattoman suuri. Helsingin kaupungin tulisi kantaa historiansa edes pienellä kunnialla ja huolehtia, että Steniuksenkentän tontilla säilytetään urheiluperinteisiin oleellisella tavalla viittaavia elementtejä, esimerkiksi asemakaavassa nykyisen kentän pohjoispäätyyn kaavaillun ”nappulakentän” kautta.
Toisaalta, yleiset liikunta- ja urheilupaikat ovat arvokasta yhteisomaisuutta, eikä niistä tulisi luopua heppoisin perustein, kuten esimerkiksi uusien asuinrakennusten tai ajoneuvojen pysäköintimahdollisuuksien tieltä.
Symbolisestikaan päätösvalta ainutlaatuisen lahjan käyttötarkoituksesta ei loppukädessä tulisi levätä virkamiesten, vaan sen vastaanottajan, eli alueen asukkaiden harteilla. Asiaan tulisikin saada sen vakavuuden edellyttämä varmuus ennen kuin urheilukentän – ja sen myötä koko alueen luonnetta ryhdytään peruuttamattomasti muuttamaan.
Siirtohankkeen sijaan nykyistä urheilukenttää tulisikin kehittää edelleen siten, että se toimisi mahdollisimman houkuttelevana, helposti saavutettavissa olevana sekä lähialueiden yhteisenä liikuntapaikkana myös seuraavan 100 vuoden ajan.
Loppukaneetti
Kaiken tässä adressissa mainitun jälkeen kaupungin kaavamuutosehdotuksessaan käyttämä kahden käytännössä identtisten ja yliampuvan suunnitelman ”joko/tai -asetelma” tuntuu suorastaan loukkaavalta ja kielii joko henkeäsalpaavasta piittaamattomuudesta tai vielä häkellyttävämmästä tietämättömyydestä.
Adressin laatija ei rehellisesti sanottuna osaa arvioida kumpi olisi pahempaa.
Myös urheilukentän siirtohanke hakee typeryydessään vastaavaa ja kuntalaisten tulisikin olla varuillaan kaupungin täydennysrakentamishankkeiden epämääräisten tarkoitusperien kanssa.
Minimivaatimus lienee se, että kaupunki lunastaa kaikki vuonna 2013 antamansa lupaukset ja etenee nykyisen asemakaavan viitoittamalla tiellä. Nykyoloissa olisi kuitenkin hyvin järkevää pohtia Steniuksenkentän säilyttämistä ja sen kehittämistä edelleen alueen pääasiallisena lähiliikuntapaikkana.
Kiitos mielenkiinnostasi ja mahdollisesta tuestasi!
* * *
Adressi allekirjoituksineen lähetetään suoraan ja muuttamattomana päättäville, asianomaisina oleville sekä muille asiaa edistäville tahoille.
Laatinut Etelä-Haagassa 17.5.2020,
Jan Stolt
Kolmannen polven Haagalainen
Puh. 040 158 8082
Jan Stolt Ota yhteyttä adressin tekijään