Nuorisotyöttömyys nousee yli 50 prosentin vuosivauhdilla - näin ei voi jatkua!

Nuorisotyöttömyyden hoitaminen on poliittinen valinta. Työttömyysaste oli maaliskuussa 8,3 prosenttia, mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä
korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömyys nousee tällä hetkellä lähes 25 prosentin vauhtia ylöspäin. Erityisen mustilta näyttävät luvut nuorten, miesten
ja nuorten miesten osalta. Esimerkiksi 15-24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli maaliskuussa jo peräti 21,6 prosenttia, mikä oli 4,6 prosenttiyksikköä
suurempi kuin edellisen vuoden maaliskuussa.

Nuorista miehistä tällä hetkellä työttömänä on peräti joka neljäs! Kaikkiaan alle 25-vuotiaita työttömiä oli maaliskuussa 2009 noin 29 000, mikä merkitsee 10 000 nuorta ihmistä enemmän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua nuorisotyöttömyydessä.

Nuorten työttömyys johtaa helposti vaikeisiin syrjäytymiskierteisiin, joiden katkaiseminen jälkikäteen on vaikeaa ja kallista. Syrjäytymään päässyt nuori ihminen merkitsee paitsi inhimillistä hätää, myös erittäin korkeita jälkihoitokustannuksia valtiolle ja kunnille.

Matti Vanhasen hallituksen vastaus tähän tilanteeseen on leikata menoja, aivan kuten edellinenkin porvarihallitus teki 1990-luvun alussa. Vanhasen hallitus raapii nyt uudelleen kokoon määrärahoja työllisyyden hoitoon leikattuaan niitä ensin tälle vuodelle kymmenillä miljoonilla. Paniikkinappula on pohjassa, kun eri hallinnonalat pannaan leikkaamaan omia menojaan sen sijaan että valtio elvyttäisi ja lisäisi kunnolla panoksia kansantalouteen muun kysynnän
lopahtaessa.

Näin ei voi jatkua. Kun kansantalous sukeltaa ja työttömyys nousee, valtion ja kuntien on tuettava kysyntää ja työllisyyttä entistä vahvemmin. Ne hetket, jolloin vienti ei vedä, seisomme yksityisen kulutuksen ja kotimarkkinoiden varassa. Tällöin on erittäin tärkeää huolehtia palkansaajien ostovoimasta, luoda luottamusta ja tukea työllisyyttä satsaamalla merkittävästi esimerkiksi rakentamiseen ja julkisiin palveluihin.

Kun Suomi edellisen kerran syöksyi tällä vauhdilla taloudellisessa kehityksessä alaspäin, porvarihallituksen reaktio tilanteeseen olivat rajut julkisten menojen leikkaukset. Onko viime lamasta sittenkään opittu mitään? Näin ei voi jatkua.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että työllisyyden tukemiseksi ja etenkin nuorisotyöttömyyden kasvun aiheuttamien synkkien seurausten ennaltaehkäisemiseksi työllisyydenhoidon määrärahoihin ohjataan nyt ja heti vähintään 200 miljoonan euron lisäpanostukset valtiolta. Rahaa ei voi höylätä kuntien palveluista tai muilta hallinnonaloilta, vaan julkisen talouden vahvaa lähtötilannetta on hyödynnettävä talouskriisin olosuhteissa.

Vastuun kantajaksi tarvitaan myös omistajia, jotka talouden taantuman aikana eivät ole tinkineet voittovaatimuksistaan, vaan laittavat ahneuksissaan työntekijöitä joutokäynnille. Ammattiliitot ovat tehneet suosituksia nuorten harjoittelu- ja kesätyöpaikoista myös tilanteissa, joissa lomautuksiin on jouduttu. Nämä suositukset on tehty tosissaan ja niitä on hyödynnettävä. Kysymys on nuorten tulevaisuudesta – suomalaisen työn tulevaisuudesta.

Reijo Paananen, www.reijopaananen.fi    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Reijo Paananen, www.reijopaananen.fi voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Tulisiko vaalipiirit poistaa eduskuntavaaleissa?