OIKEUKSIA ODOTTAVILLE - Koronarajoitukset

Suomen yliopistosairaaloiden synnytyslääkäreiden pandemiaryhmä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johdolla tehnyt koronatilanteen vuoksi linjauksia, jotka rajoittavat tukihenkilön läsnäolon synnytyssaliin. Nämä rajoitukset polkevat sekä synnyttäjän, syntyvän lapsen että tukihenkilön – suurimmassa tapauksessa lapsen toisen vanhemman – oikeuksia. Puoliso ei saa osallistua synnytyksiin olennaisena osana kuuluviin käynnistykseen, koko avautumisvaiheeseen tai sektioon eikä hoitaa tai tavata vastasyntynyttä lasta tämän ensimmäisinä päivinä synnyttäneiden osastolla tai perhehuoneessa. Tukihenkilön läsnäolo on kielletty myös ultraäänitutkimuksessa sekä useissa neuvoloissa. Kaiken lisäksi synnytys- ja perhevalmennukset on keskeytetty suuressa osassa maata. Puoliso ei näin saa osallistua täysipainoisesti syntymättömän tai syntyvän lapsen elämään.

Linjauksen oikeudellinen perusta on epäselvä ja linjaus on heikosti perusteltu

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2002:103 linjannut, että isällä on oikeus osallistua synnytykseen. Synnyttäjän oikeus valita synnyttämisen olosuhteet ja siten myös synnytyksen tukihenkilö on puolestaan taattu kansainvälisin sopimuksin. Suomi on ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen, jonka 8 artiklan yksityiselämän suoja koskee myös synnyttäjän ihmisarvon ja autonomian kunnioitusta, (ks. esim. tapaus Ternovszky vs. Hungary). World Health Organization on linjannut, että synnyttäjän autonomiaa ja oikeutta tukihenkilöön tulee kunnioittaa myös koronan aikana. Lapsen oikeuksien sopimuksen 9 artikla puolestaan edellyttää, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista. Nämä poikkeukset koskevat erityistilanteita, kuten lapsen vanhempien pahoinpidellessä tai laiminlyödessä lasta tai kun vanhemmat asuvat erillään ja on tehtävä päätös lapsen asuinpaikasta. HUS kirjoittaa sivuillaan lasten oikeuksista sairaalassa: “Lapsilla tulee olla oikeus pitää vanhemmat tai vanhempia korvaavat henkilöt luonaan koko ajan sairaalassa ollessaan.” Lisäksi Suomen laki velvoittaa neuvolatoiminnalla tukemaan samalla tavalla molempia vanhempia.

Valtioneuvoston 16.3. tekemä linjaus, jonka mukaan kielletään ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa pois lukien tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla, on perusteltu tartuntatautilain 17 §:n nojaten, mutta kuten perustuslakiblogissa huomautetaan, tällaista rajoitusta ei välttämättä kyseisen lainkohdan nojalla voida lainkaan tehdä.

Yliopistosairaaloiden tekemät rajoitukset puuttuvat synnyttäjien ja tukihenkilöiden oikeuksiin vielä hallituksen linjaustakin rajummin, eikä näiden päätösten oikeudellista perustaa ole missään vaiheessa tuotu julkisen keskustelun arvioitavaksi. Yliopistosairaalat ovat linjanneet lapsen isän vierailijaksi, eikä lapsen vanhemmaksi, jolla olisi oikeus nähdä lastaan. Hallituksen linjauksen mukaan tukihenkilö saa olla mukana synnytysosastolla. Synnytysosasto ei tarkoita pelkkää alatiesynnytyksen loppuvaiheissa käytössä olevaa synnytyssalia, vaan tukihenkilön läsnäolo kattaa koko synnytysosaston avautumisvaiheesta sektioon ja alatiesynnytykseen.

Linjauksella on haitallisia seurauksia

Tukihenkilön kieltäminen aiheuttaa turhaa kärsimystä äidille, sillä tukihenkilö on tutkimusten mukaan tehokkain kivunlievittäjä erityisesti avautumisvaiheessa. Suomessa synnytyssairaalaan tulee pisimmillään matkaa 495 kilometriä, ja Lapissa muutenkin synnyttäjillä sekä tukihenkilöillä matka on pitkä. Tukihenkilö tuo äidille turvaa myös kommunikoidessaan puolisoiden yhdessä sopimia synnytystapaa koskevia päätöksiä hoitohenkilökunnalle. Tukihenkilön kieltäminen lisää äidin todennäköisyyttä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että nyt synnytys- ja perhevalmennusten lakattua ensisynnyttäjät lähtevät usein sokkona sairaalaan, ja kaiken lisäksi synnytyspelkovastaanotot on muutettu etävastaanotoiksi. Valmennuksen puuttuessa synnyttäjä ei tiedä mitä tapahtuu, mikä lisää pelkoja ja haittaa synnytyksen kulkua. Tätä pelkoa synnyttäjän jääminen ilman tukihenkilöä avautumisvaiheessa, käynnistyksessä ja sektiossa vain pahentaa.

Puolison läsnäolo vähentää äitien yksinäisyyden ja turvattomuudentunteen lisäksi kätilöiden työtaakkaa sekä sairaanhoidon tulevia hoitokustannuksia ehkäisemällä erilaisia haittoja. Synnyttäjä voi olla synnytystavasta huolimatta synnytyksen jälkeen kykenemätön liikkumaan itsekseen. Hoitajapulasta on puhuttu jo pitkään. Kun Lapin sairaanhoitopiirin naistenklinikan kätilöt vastailivat hiljattain Instagramissa kysymyksiin, he kertoivat, että työssä ikävintä on se, ettei ole riittävästi aikaa perheille. Nyt kätilöiden täytyy kaiken lisäksi huolehtia jokaisen äidin sekä vauvan tarpeista, kun tukihenkilö ei ole paikalla. Tällöin vauvan tarpeet, kuten ihokontakti, äidin mahdollisuudet saada apua ja puolison oikeudet osallistua vauvan hoidon opetteluun ovat vaarassa. Imetyksen tuki ry on kiinnittänyt huomiota siihen, että myöskään imetykseen ei ole saatu tarpeeksi tukea ja opetusta. Kätilöiden kasvanut työkuorma ja kiire lisää myös riskiä hoitovirheisiin sekä äidin että lapsen kohdalla, jolloin potilasturvallisuus vaarantuu tarpeettomasti normaaliin tilanteeseen verrattuna. Valitettavasti tietoomme on tullut tapauksia, joissa synnyttäjä on jäänyt ilman puolison läsnäoloa ja tukea sellaisissakin tapauksissa, joissa lapsella on todettu vakavia terveydellisiä ongelmia tai poikkeamia.

Olemme huolissamme myös siitä, miten rajoitukset vaikuttavat synnyttäjän, puolison ja lapsen tunnesiteeseen ja kiintymyssuhteen muodostumiseen. Ymmärrettävästi puoliso voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi raskausaikana, ja rajoituksilla vahvistetaan käsitystä, jonka mukaan puolisoa ei raskaudessa tarvita. Korostammekin, että puoliso ei ole vierailija vaan lapsen täysipainoinen vanhempi.

Katsomme, että rajoitusten purkaminen on erittäin tärkeää tuleville vanhemmille, koska niillä aiheutetaan tutkimusten valossa useita kauaskantoisia ongelmia:

Imetyksen onnistumiseen:
1.) Isän lapsivuodeajan poissaolo vaikuttaa negatiivisesti imetyksen onnistumiseen (DOI: 10.1186/1471-2393-13-70) ja Imetyksen tuki ry:n viimeaikaisin julkaisu perheiden hätääntyneistä yhteydenotoista: https://imetys.fi/yhdistys/ajankohtaista/tukikanavat-tayttyvat-perheiden-epatoivoisista-yhteydenotoista/
Ks. myös https://imetys.fi/odottajan-opas/ensimmaiset-paivat/ihokontaktissa/
2) Isän ja lapsen väliseen kiintymyssuhteeseen:
Lapsen ja vanhemman välisen yhteyden luominen vaatii ihokontaktia. Isän kiintymys lapseen alkaa muodostua ensisijaisesti ihokontaktin myötä ensihetkistä lähtien (DOI: 10.1053/j.nainr.2013.04.001)
3) Äidin synnytyskokemukseen, syntyvän lapsen terveyteen ja turvallisuuteen:
Avautumisvaiheessa äidin yksin jääminen ja lisääntynyt synnytyspelko johtavat fyysisiin komplikaatioihin, kuten hätäsektioihin (DOI: 10.1111/j.1471-0528.2009.02250.x)
Äidin voimakas raskaudenaikainen psyykkinen stressi ja masennustilat vaikuttavat lapsen terveyteen, etenkin käyttäytymistä säätelevien geenien aineenvaihduntaan. Seurauksena voi olla taipumusta masennukseen ja väkivaltaisuuteen, mutta myös diabetekseen, lihomiseen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin (Huttunen, J. 2011. Terveyttä ja sairautta äidin kohdusta. Duodecim.)
4) Synnytyksen jälkeiseen masennukseen:
Isän lapsivuodeajan poissaolo altistaa äidin synnytyksen jälkeiselle masennukselle (DOI: 10.1136/jech-2014-204784)
Ks. myös https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00207 ja https://mieli.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-elämäntilanteet/äidin-mieli-myllerryksessä

Ajatus estää hoitajien, äitien ja vauvojen altistuminen virukselle on sinänsä kannatettava. Epäilemme kuitenkin näiden rajoitusten toimivuutta käytännössä. Tällä hetkellä puoliso saa olla synnytyssalissa, mutta hän ei saa jäädä vuodeosastolle. On kuitenkin mahdollista, että hän on altistanut hoitohenkilökunnan tässä vaiheessa. Samalla suojavarusteista on pulaa, eivätkä kätilöt käytä esimerkiksi kasvomaskeja kuin poikkeustapauksissa. Synnytyssairaaloihin on myös tuotu opiskelijoita tukemaan henkilökuntaa työssään, mikä ei lainkaan vähennä tartuntoja mahdollisesti lisäävien lähikontaktien määrää. On myös ollut keskustelua siitä, että kätilöt kävisivät kotikäynneillä tekemässä jälkitarkastuksia. Tällöin kätilöt tapaavat kymmeniä elleivät jopa satoja äitejä, jonka jälkeen he palaavat sairaalalle altistamaan hoitohenkilökuntaa sekä potilaita. Myös kätilöt ja hoitajat ovat tavallisia yhteiskunnan jäseniä, joiden lapset menevät kouluun ja he itse saavat vapaasti käydä rajoitusten purkautuessa kirjastossa, kaupassa, museoissa, huvipuistoissa, ravintoloissa ja muissa vapaa-ajanviettopaikoissa. Yhteiskunnan avautuessa jälleen askel kerrallaan tulee hetki hetkeltä todennäköisemmäksi, että kätilö saa tartunnan joko itse tai perheenjäsenensä kautta paljon todennäköisemmin jostain muualta kuin synnytysosastolta tukihenkilöltä.

Katsommekin, että tulee palata rajoituksia edeltävään tilanteeseen, jossa tukihenkilö, äiti ja vauva olivat synnytyksen jälkeen perhehuoneessa, josta ei saanut poistua. Tukihenkilöiden, hoitohenkilökunnan ja synnyttäjien nykyistä laajemmalla testaamisella voidaan estää koronan leviämistä rajoituksia tehokkaammin sekä perus- ja ihmisoikeuksia vähemmän polkevalla tavalla. Vetoamme siis myös Suomen hallitukseen, että erityisesti pikatestejä hankitaan synnytyssairaaloiden käyttöön, kun testauskapasiteettia laajennetaan.

Synnyttäjien, puolisoiden ja lasten oikeudet on turvattava myös poikkeustilanteessa

Koska kyseessä on perheiden perusoikeuksiin vaikuttava päätös, on sen perusteita avattava laajemmin. Mikäli päätöksenteon taustatyö on tehty kunnolla, ei tulisi olla syytä olla julkaisematta analyysiä, johon päätös perustuu. Tällä hetkellä linjaus on puutteellisesti valmisteltu, perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta heikosti perusteltu, vaikutuksiltaan haitallinen ja koetaan suoranaisena ihmisoikeusloukkauksena. Vaadimme asianmukaista kokonaishyöty- haittasuhteen arvointia ja perusteluiden avoimuutta. Olemme olleet yhteydessä mm kansanedustajiin, ministereihin, psykologi- ja kätilöliittoon ja isoimpiin medioihin. Myös tasa-arvoministeri on ottanut kantaa kyseiseen rajoitukseen.

Sairaanhoitopiireistä ja hallituksen toimesta on kerrottu, että epidemia on hallinnassa ja rajoituksia voidaan alkaa vähitellen purkamaan. Hedelmöityshoitoja, jotka ovat olleet poikkeusolojen vuoksi tauolla, on päätetty jatkaa. Myös kiireettömänä ennen epidemiaa peruttuja operaatioita vähitellen jatketaan. Katsommekin, että on erittäin tärkeää huomioida tällaisessa tilanteessa lapsen sekä tämän vanhempien oikeudet, mikäli Suomi edelleenkin mielii olla tasa-arvoinen oikeus- ja hyvinvointivaltio.

Pyydämme, ettette riistäisi meiltä elämämme hienoimpia hetkiä. Siksi edellytämme, että tukihenkilön sallitaan olla mukana koko synnytyksen ajan synnytystavasta ja -vaiheesta riippumatta ja että hän saa jäädä sairaalaan tukemaan synnyttäjää ja opettelemaan vauvan hoitamista tämän ensimmäisinä päivinä.

#oikeuksiaodottaville

Me pyydämme, että saisimme aikaan kompromisseja! Rajoituksilla on hyvä tarkoitus, mutta varmasti löytyisi ratkaisu mikä miellyttäisi kaikkia. Esimerkiksi, että itse kustannetaan suojavarustus. Turvataan kaikkien terveys!

Mediassa julkaistut kannanotot:
Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n kannanotto:
http://kiintymysvanhemmuus.fi/kannanotto-vastasyntyneen-parhaasta-ei-saa-tinkia-poikkeusoloissakaan/
Imetyksen tuki ry:n kannanotot:
https://imetys.fi/yhdistys/ajankohtaista/tukikanavat-tayttyvat-perheiden-epatoivoisista-yhteydenotoista/
ja
https://imetys.fi/yhdistys/ajankohtaista/kannanotto-imetyksen-suojelua-ei-saa-laiminlyoda-poikkeusoloissakaan/
Tasa-arvoministerin kannanotto liittyen isän oikeuksiin ja tasa-arvoon:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006469923.html
Tilanne muualla maailmassa:

Muualla Euroopassa sallitaan tukihenkilöt synnytyksessä (lähteet alapuolella), vaikka koronaepidemiatilanne voi olla huomattavasti pahempi kuin Suomessa. Esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Britanniassa, Amerikassa, Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä on pyritty turvaamaan tukihenkilön läsnäolo koko synnytyksessä.

Lähteet:

https://elpais.com/sociedad/2020-04-07/valencia-permite-entrar-a-los-acompanantes-a-los-partos-tras-prohibirlo-durante-cuatro-dias.html
https://www.italiachecambia.org/2020/04/papa-fuori-dalla-sala-parto/
https://www.rcog.org.uk/en/guidelines-research-services/guidelines/coronavirus-pregnancy/covid-19-virus-infection-and-pregnancy/
https://edition.cnn.com/2020/03/29/health/new-york-hospital-childbirth-policy-overturned/index.html
https://politi.dk/en/coronavirus-in-denmark/frequently-asked-questions
https://www.expressen.se/nyheter/coronaviruset/forlossning-i-pandemin-detta-galler-i-din-region/
https://www.buergerhospital-ffm.de/medizin…/fragen-antworte
https://bethesda-spital.ch/…/geburtskl…/faq-coronavirus.html

Tämän lisäksi WHO on linjannut, että synnyttäjällä on oikeus tukihenkilöön koko synnytyksen ajan, vaikka synnyttäjällä olisi todettu koronavirustartunta:

https://www.who.int/news-room/q-a-detail/q-a-on-covid-19-pregnancy-childbirth-and-breastfeeding

Muita lähteitä

https://nobab.fi/
https://blogi.thl.fi/raskaana-korona-aikaan/

Katri Herukka    Ota yhteyttä adressin tekijään