Mikä kohta on väärä? Voit klikata useita lauseita adressin tekstistä ja kertoa kunkin kohdalla, mikä on totta. Tämä on vapaaehtoista.
Peräkkäiset lauseet yhdistetään yhdeksi väitteeksi. Poista lause klikkaamalla sitä uudelleen.
Ei tuulivoimaa suunnittelualueelle nro 4: Hanhisuo-Vehkamäki, Virrat
Allekirjoittamalla tämän adressin vastustat tuulivoimaa suunnittelualueelle 4.
”Energiayhtiö Ilmatar ja metsätalousyhtiö Finsilva suunnittelevat uuden tuulivoimapuiston perustamista Virroille. Vermassaloon kaavaillulle, Finsilvan omistamalle alueelle voisi nousta 20–25 tuulivoimalaa. Voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho olisi 200 megawattia. Vermassalon mahdollinen hankealue sijaitsee kymmenen kilometrin etäisyydellä Virtain keskustaajamasta, Vermasjärven länsipuolella. Alue on kooltaan noin 3 200 hehtaaria.
”Tässä on sikäli harvinainen tilanne, että ollaan yhden maanomistajan mailla”, Ilmattaren hankekehityspäällikkö Lauri Vierto taustoittaa, ”Hyvin tavallista on, että kaikkein helpoimmat alueet ovat jo kehityksessä ja siinä, mitä on enää tarjolla, voi olla satoja maanomistajia. Se tietenkin mutkistaa hankekehityksen alkuvaihetta. Pitää saada maanhallinta, että pystytään lähtemään mitään suunnittelemaan.” (Aamulehti, 10.10.2022) Suunnitteilla olevat tuulivoimalat ovat sekä kokonaiskorkeudeltaan että roottorin halkaisijaltaan huomattavasti käytössä olevia tai aikaisemmin suunniteltu ja voimaloita suurempia. Abo Wind Oy:n laatimassa ympäristövaikutusten arviointiohjelma-asiakirjassa mainitaan yleisen käsityksen mukaan vielä 5–7 km etäisyydelläkin vaikutus pelkkään maisemaankin voi olla dominoiva; tätä suuremmilla etäisyyksillä voimaloiden hallitsevuus vähitellen vähenee.
Suunnittelualue Hanhisuo-Vehkamäki nro 4 on liian lähellä vakinaista ja loma-asutusta. Vermasjärven alue on erittäin arvostettu luonnonrauhansa sekä kauniiden maisemiensa vuoksi ja se onkin siksi hyvin suosittu mökkiläisten keskuudessa. Vermasjärvi on myös saanut hyvän maineen lintujärvenä. Halutaanko tämä kokonaisuus rikkoa? Suunnittelualue nro 4 on myös melko lähellä Toisveden vasenta haaraa sekä Virtain Keiturinsalmea, mitä markkinoidaan Virtain vetovoimaisena rakennusalueena maaseudun rauhassa. Noin 10 km etäisyys Virtain keskustataajamaan ei ole riittävä. Päättäjien tulee huomioida haittavaikutukset sekä tuulivoiman negatiivinen vaikutus kiinteistöjen arvoon. Tätä asiaa avataan paremmin tämän tekstin loppuosassa.
Suunnitellut tuulivoima-alueet: Myyränkangas nro 7, Tuuranmäki nro 2 ja Hanhisuo-Vehkamäki nro 4 muodostavat toteutuessaan maantieteellisesti kehän, jonka sisään jäävät asuin- ja lomarakennukset joutuvat todella merkittävästi vaikutusalueelle. Pirkanmaan maakuntakaavakin on huomioinut asian vaikutusten arvioinnissaan seuraavasti: ”Virtain ja Kihniön laajoilla tuulivoima alueella tulee myös tarkastella yhteisvaikutuksia, jos kaikki kohteet etenevät jatkosuunnittelun; erityisesti laajoilla tuulivoima-alueilla numerot 2, 4 ja 7.”
Tämä adressi luovutetaan Virtain kaupungin päättäjille päätöksenteon tueksi.
TUULIVOIMAPUISTOJA SAKSALAISITTAIN
Saksassa uusien voimalaitosten rakentaminen on hidastunut viime vuosina haitoista johtuvan valtavan vastustuksen vuoksi (Whermann, 2019). Mitä lähempänä tuulivoimapuiston sijoitus on asuintaloja, sitä suurempi vastustus. Suurimpina esteinä hankkeille ovat koetut terveyshaitat. Saksalaiset sairaskassat ovat ottaneet jopa käyttöön oman koodin tuulivoimasta aiheutuville sairauksille. Massiivista vastustamista on myös ympäristö-, luonto- ja maisemahaittojen takia. Metsää on kaadettu ja tuulivoima-alueet ovat karuja katseltavia. Tuulivoiman ongelmat ovat johtaneet siihen, että saksalaiset tuulivoimafirmat pyrkivät saamaan harvaan asuttuun Suomeen nopealla aikataululla suuren määrän voimalaitoksia. Suomen lainsäädäntö sallii hankkeet ja yksipuolisen esilletulon vuoksi vastustusta hankkeille ei juurikaan ole. Virroille tuulivoimalaitoksia suunnitteleva yritys on saksalainen Abo Wind.
TUULIVOIMALAITOSTEN VAIKUTUKSET IHMISIIN JA YMPÄRISTÖÖN
Käyttökokemuksia tuulivoimalaitoksista on pitkältä ajalta myös mm. Ruotsista ja Tanskasta, joista tutkimuksia tuulivoimalaitosten vaikutuksista on saatavilla useita. Tuulivoimaloiden kehittyessä myös niiden koko ja ympäristövaikutukset ovat kasvaneet. Suomessakin on jo tiedossa tapauksia, joissa isojen tuulivoimaloiden lähellä asuneet ovat joutuneet muuttamaan alueelta pois tuulimyllyjen aiheuttamien terveydellisten ongelmien vuoksi. Näistä ongelmista ovat kärsineet myös ne, jotka ovat ottaneet tuulimyllyt aluksi mielellään naapurikseen. Tuulimyllyistä aiheutuvat infraäänet ovat havaittavissa mittauksin jopa kymmenien kilometrien päässä voimaloista (Marcillo ym. 2015).
Maailmalla on käynnissä useita oikeudenkäyntejä tuulivoimayhtiöitä vastaan, koska alueen ihmiset ja myös tuotantoeläimet ovat sairastuneet tuulivoimaloiden tuotannon käynnistyttyä. Kuten kaikilla energiantoimitusvaihtoehdoilla, myös tuulienergialla voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia. Tuulivoimalat voivat kokonsa ja sijoittelunsa puolesta vähentää, rikkoa tai huonontaa villieläinten, kalojen ja kasvien elinympäristöjä. Pyörivät turbiinin siivet voivat uhata erilaisia siivekkäitä lajeja, kuten lintuja ja lepakoita. Kokonsa puolesta suuret tuulimyllyt vaativat sopivan infrastruktuurin ympärilleen, mikä voi häiritä eri lajien pesintäalueiden kokoa ja rauhaa. Myös välkehaitat on hyvä huomioida asuinalueiden lähellä. Tuulimyllyjen siivet muodostavat välkettä valon ja varjon tasaisella vaihtelulla valoisaan aikaan.
INFRAÄÄNI JA PITKÄAIKAINEN ALTISTUMINEN
Tuulivoimalat aiheuttavat roottorien pyöriessä infraääniä, joka on pulssittaista ja jatkuvaa äänenpaineen vaihtelua, johtuen sekunnin välein roottorin lavan luomasta paineaallosta. Ympäristön äänihaittojen suhteen kantaa ottaa myös WHO, World Health Organization, joka julkaisi vuonna 2018 uudistetut suositukset meluhaitoista asuinalueilla Euroopassa, huomioiden myös tuulimyllyjen tuottamat äänet (World Health Organization, 2018). Tätä huomioiden eräässä tutkimuksessa huomattiin 60 turbiinin tuulivoimapuiston infraäänen leviävän jopa kymmenien kilometrien päähän yöaikaan. (Marcillo ym. 2015)
Laboratorioissa on tutkittu kehon reagointia matalataajuiselle infraäänelle stressinä, joka ilmentyisi aivoissa ja sydämessä (Weichenberger ym. 2017; Branco ym. 2015; Smith ym., 2020). Weichenbergerin (ym. 2017) tutkimuksessa havaittiin infraäänen mahdollistavan muutoksia hermostossa eri aivoalueilla. Tanskassa suoritetuissa tutkimuksissa havaittiin viitteitä turbiinimelun vaikuttavan sydämen ja verisuonien toimintaan, kuten pitkäaikaiselle liikennemelulle altistumista pidetään sidoksissa sydän- ja verisuonitauteihin (Poulsen ym. 2018; Bräuner, 2019). Tuulivoimaloiden lähellä asuvien ihmisten terveysongelmien yhdeksi syyksi epäillään mm. korvan tasapainoelimen reagoimista pulssittaiseen äänenpaineen vaihteluun (Weichenberger ym. 2017).
Matalataajuiset äänet kulkevat korkeataajuisia ääniä pidemmälle vaimentumatta ja läpäisevät helposti myös rakenteita. Ympärivuorokautinen altistuminen tällaiselle matalataajuiselle äänelle on aiheuttanut osalle ihmisistä mm. tasapainohäiriöitä, huonovointisuutta, napsetta korvissa, korvien lukkiutumista, tinnitusta ja päänsärkyä (Leventhall, 2004; Leventhall, Pelmear & Benton, 2003). Unenlaadun huonontuessa se aiheuttaa mahdollisesti useita erilaisia ongelmia lisääntyneen stressin myötä (Smith ym. 2020). Leventhallin ym. (2003) mukaan Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa (Müller & Lydolf, 2002) infraäänen ja matalataajuisen äänen havainnoitiin häiritsevän ja ärsyttävän tutkittavia useimpien päivittäisten toimintojen aikana. Tutkittavat aistivat äänen kuulemalla sekä havainnoimalla tärinää joko kehossaan tai ulkoisissa esineissä. Monet raportoivat sivuvaikutuksista, kuten unettomuudesta, päänsärystä ja sydämentykytyksistä. Nämä havainnot tukevat aiempia raportteja julkaistussa kirjallisuudessa. (Leventhall, Pelmear & Benton, 2003)
KIINTEISTÖJEN ARVON ALENEMINEN
Tuulivoimalaitokset vaativat käyttöönsä suuria maa-alueita. Yksittäisten talojen tai asukkaiden kohtalo tuulivoimalaitosten läheisyydessä ei huoleta tuulivoimayhtiöitä. Kiinteistöjen arvon laskuun voi vaikuttaa useat eri syyt, mutta tuulivoimapuistojen vaikutus on silti todennettavissa ja osana laskussa. Alankomaissa tehdyn tutkimuksen perusteella havaittiin 34 vuoden tarkastelujaksolla, että mitä suuremmista tuulimyllyistä on kyse, sitä enemmän kiinteistöjen arvo laskee (Dröes, 2021). Mikäli alueen ihmiset kokevat alueella tuulivoimapuiston aiheuttamia haittoja, on alueen kiinteistöjen myyminen vaikeaa. Monelle aiheutuu taloudellinen katastrofi, mikäli tuulimyllyt aiheuttavat sellaisia ongelmia, ettei omassa kodissa ole enää mahdollista asua. Jos haluaa kodin tai mökin maaseudun rauhasta, niin tuskin kukaan hankkii sitä tuulivoimapuiston juurelta.
TUULIVOIMALOIDEN TUOTOSTA
Tuulivoimapuiston rakentaminen ei välttämättä työllistä paikallisia kuin rajoitetusti ja hetkellisesti. Merkittävin hyöty tulee maanrakennustöistä, mikäli urakan saa kunnan tai lähialueen yrittäjät. Tuulivoimayhtiöt ovat usein ulkomaalaisessa omistuksessa, jolloin voitotkin menevät ulkomaille. Laitosten pystyttäjät tulevat yleensä myös ulkomailta. Tuulimyllyjen operointi tapahtuu pääsääntöisesti etänä ja huoltotoimet suoritetaan yhtiön muualla toimivan henkilöstön toimesta. Rakentamisen jälkeen tulot tulevat olemaan käytännössä vuokrat maanomistajille sekä kiinteistövero kunnalle. Voivatko päättäjät kiinteistöverotuottoa haaliessaan hyvällä omallatunnolla heikentää paikallisten yksityisomaisuutta eli kiinteistöjen arvoa?
TUULIVOIMA ENERGIANLÄHTEENÄ
Tuulivoiman heikkous energianlähteenä on sen epätasainen saatavuus. Tuuliolosuhteet ovat hyvin vaihtelevia ja vaikeasti ennustettavia, joten tuulivoima tarvitsee luonnollisesti varaenergianlähteen rinnalle. Varaenergian ympäristövaikutukset usein heikentävät tuulivoiman puhtaita ominaisuuksia kokonaisenergiantuotannon näkökulmasta.
LISÄTIETOA JA TUTKIMUKSIA
Tuulivoimahankkeita ajavat yritykset ja taloudellista hyötyä tavoittelevat kunnat eivät välttämättä jaa tietoa tuulivoiman negatiivisista vaikutuksista alueen asukkaille. Tutkimustietoa aiheesta kuitenkin löytyy, mikäli aihe kiinnostaa. Tuulivoima-kansalaisyhdistykseltä saa myös tietoa kansalaisten kokemuksista tuulivoimalaitoshankkeisiin liittyen (https://tvky.info).
LÄHDELUETTELO
Lähteet tarkistettu 5.11.2022
Branco, N. A. C., Alves-Pereira, M., Pimenta, A. M., & Ferreira, J. R. (2015). Clinical protocol for evaluating pathology induced by low frequency noise exposure. Euronoise 2015, Maastricht, The Netherlands: Euronoise. https://www.researchgate.net/publication/290444965_Clinical_Protocol_for_Evaluating_Pathology_Induced_by_Low_Frequency_Noise_Exposure
Bräuner, E. V., Jørgensen, J. T., Duun-Henriksen, A. K., Backalarz, C., Laursen, J. E., Pedersen, T. H., Simonsen, M. K., & Andersen, Z. J. (2019) Association Between Long-Term Exposure to Wind Turbine Noise and the Risk of Stroke: Data From the Danish Nurse Cohort. Journal of the American Heart Association, 8(14), [e013157]. https://doi.org/10.1161/JAHA.119.013157
Dröes, M. I., & Koster, H. R. (2021). Wind turbines, solar farms, and house prices. Energy Policy, 155, 112327. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2021.112327
Leventhall, G., Pelmear, P. and Benton, S. 2003. A review of published research on low frequency noise and its effects. UK Department for Environment, Food and Rural Affairs. https://doi.org/EPG1/2/50
Leventhall, H. G. (2004). Low frequency noise and annoyance. Noise and Health, 6(23), 59. https://www.noiseandhealth.org/text.asp?2004/6/23/59/31663
Marcillo, Omar, Stephen Arrowsmith, Philip Blom, and Kyle Jones. "On infrasound generated by wind farms and its propagation in low‐altitude tropospheric waveguides." Journal of Geophysical Research: Atmospheres 120, no. 19 (2015): 9855-9868. https://doi.org/10.1002/2014JD022821
Poulsen, A. H., Raaschou-Nielsen, O., Peña, A., Hahmann, A. N., Nordsborg, R. B., Ketzel, M., ... & Sørensen, M. (2018). Short-term nighttime wind turbine noise and cardiovascular events: a nationwide case-crossover study from Denmark. Environment international, 114, 160-166. https://doi.org/10.1016/j.envint.2018.02.030
Smith, M. G., Ögren, M., Thorsson, P., Hussain-Alkhateeb, L., Pedersen, E., Forssén, J., Ageborg Morsing, J., & Persson Waye, K. (2020). A laboratory study on the effects of wind turbine noise on sleep: Results of the polysomnographic WiTNES study. Sleep. https://doi.org/10.1093/sleep/zsaa046
Whermann, B. (2019) Limits to growth: Resistance against wind power in Germany. Journalism for the Energy Transition. https://www.cleanenergywire.org/factsheets/fighting-windmills-when-growth-hits-resistance
Weichenberger M, Bauer M, Kühler R, Hensel J, Forlim CG, Ihlenfeld A, et al. (2017) Altered cortical and subcortical connectivity due to infrasound administered near the hearing threshold – Evidence from fMRI. PLoS ONE 12(4): e0174420. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0174420
World Health Organization. Regional Office for Europe. (2018). Environmental noise guidelines for the European Region. World Health Organization. Regional Office for Europe. https://apps.who.int/iris/handle/10665/279952