Adressit.com

Ilmoita adressista

Julkilausuma

Adressit ilmaisevat mielipiteitä. Pelkkä eri mieltä oleminen adressin kanssa tai sen pitäminen turhana ei ole syy ilmoitukseen, ja tällaiset ilmoitukset suljetaan automaattisesti. Ilmoita adressista vain, jos se rikkoo lakia tai meidän yhteisön sääntöjämme, esimerkiksi vihapuheen, henkilön tai organisaation kunnianloukkauksen, yksityisten tietojen julkaisemisen tai petoksen vuoksi. Emme tarkista, ovatko adressin väitteet tosia, vaan niiden vastuulla on adressin tekijä.

Tämä ilmoitus menee tämän verkkosivuston ylläpitäjille, ei adressin tekijälle eikä millekään viranomaiselle. Jos sinulla on kysyttävää tekijälle tai haluat antaa palautetta, lähetä hänelle viesti.

Miksi ilmoitat tästä?
Mikä nimessä on vialla?
Kerro alla olevassa tekstikentässä, miksi luulet näin.

Adressit ilmaisevat mielipiteitä. Pelkkä eri mieltä oleminen adressin kanssa tai sen pitäminen turhana ei ole syy ilmoitukseen, emmekä poista adresseja vain siksi, että ihmiset vastustavat niitä.

Jos lähetät tämän, eri mieltä olemisesi kirjataan ja ilmoitus suljetaan automaattisesti ilman toimenpiteitä, päätös lähetetään sähköpostiosoitteeseesi. Jos sisältö rikkoo lakia tai yhteisön sääntöjämme, valitse sen sijaan yllä oleva vaihtoehto.

Voit myös aloittaa oman adressin tai ottaa yhteyttä tekijään.

Koskeeko väärä väite sinua, organisaatiotasi tai jotain muuta tunnistettavaa henkilöä tai organisaatiota?

Mikä kohta on väärä? Voit klikata useita lauseita adressin tekstistä ja kertoa kunkin kohdalla, mikä on totta. Tämä on vapaaehtoista.

Peräkkäiset lauseet yhdistetään yhdeksi väitteeksi. Poista lause klikkaamalla sitä uudelleen.

Julkilausuma

Julkilausuma hiljaisuuden jälkeen: Riittää jo rasismi ja "suvaitsevaisuus" - tarvitsemme dialogia!

Tänä keväänä on tapahtunut vakavia kuolemaan johtaneita väkivallantekoja, joita seurasi hyvin rasistisia keskusteluja julkisuudessa. Uhreja on paneteltu ja tekoja on ihannoitu. Tämä on hätkähdyttänyt. Olimme tunnistaneet rasismin eri muotoja mm. kaduilla, julkisissa liikennevälineissä, koulujen pihoilla, työpaikoilla, pöytäkeskusteluissa ja netissä. Mutta onko rasismi pesiytynyt jo näin syvälle?

Tänä keväänä on julkisuudessa myös puhuttu kiusaamisesta. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että nämä asiat liittyvät toisiinsa. Jos jotain kiusataan rasistisin perustein, normaaliksi reagointitavaksi on tullut sanoa "meitä muitakin kiusataan". Emme ole varmoja siitä, kumpi tuli ensin, rasismi vai kiusaaminen. Olemme kuitenkin varmoja siitä, että vihamielisyyttä lietsotaan - sitä voidaan siis myös laannuttaa - samoilla keinoilla. Kumpikaan ei ole vain marginaalinen ongelma, vaan koskettaa meitä kaikkia täällä Suomessa eläviä. Ja kumpaankin voi ja tulee puuttua – monilla tasoilla.

Viime aikoina olemme todistaneet tahattomia, rasismiin johtavia tekijöitä, jotka eivät välttämättä ole rasismiksi tarkoitettua. Näitä ovat esimerkiksi ihmisten epäinhimillistäminen tahattomilla sana- tai aihevalinnoilla eri tilanteissa: puhutaan huolimattomasti tai loukkaavasti ihmisten ulkonäöstä tai oletetuista ominaisuuksista; tai käännetään keskustelu maahanmuuttopolitiikkaan, kun halutaan selittää ulkomaalaistaustaisen henkilön murhaa tai häiritsemistä. Suomessa on kuitenkin myös järjestäytynyttä, tahallista ja ilmeistä rasismia. Se on helposti havaittavissa esimerkiksi sähköisessä mediassa: jos käsitelty aihe liippaa läheltäkään maahanmuuttoa tai rasismia, joutuu kirjoittaja systemaattisen vihamielisen häirinnän kohteeksi. Tämän vuoksi suuri osa niistä, jotka rasismia kohtaavat tai jotka työkseen käsittelevät vähemmistökysymyksiä, ovat valinneet olla hiljaa.

Tietämättömyydestä ja tiedostamattomista ennakkoluuloista johtuvaan epäilevään suhtautumiseen eivät auta netistä hankitut vastaukset, ylhäältä määritelty suvaitsevaisuus tai periaatteellinen vaatimus tykätä monikulttuurisuudesta. Haluamme dialogia. Tarvitsemme yleisen tason väitteiden haastamista ja kyseenalaistamista. Jos joku asia häiritsee tai vaikuttaa käsittämättömältä, se kannattaa ilmaista ja puhua auki siinä tilassa, paikassa ja hetkessä ja niiden henkilöiden kanssa, jota asia koskee.

Jos kyse on rasistisesta ideologiasta johtuva vihamielisyys ja väkivaltaan kiihottaminen, mikä ei mahdollista dialogia, täytyy siihen puuttua oikeusjärjestelmän sanktioilla.

Kaikkeen syrjintään ja kaikkiin väkivallantekoihin tulee yhteiskunnassa suhtautua yhtäläisellä vakavuudella. Rasistisesti motivoituneita rikoksia ei tule vähätellä. Jos eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden kohtaamia vääryyksiä uutisoidaan ja arvotetaan epäsymmetrisesti, se lähettää vahvan viestin siitä, että ihmisen arvo riippuu hänen taustastaan.

Keskustelua rasismista, kiusaamisesta tai häirinnästä ei voi käydä ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin. Rasismin, kiusaamisen tai häirinnän tuomitseminen yleisellä tasolla mutta kieltäytyminen yksittäisten tapausten kommentoinnista on ongelman kieltämistä. Kyseenalaisia lausuntoja antavilta ihmisiltä tulee kysyä tarkennuksia, perusteluja, eikä äärimmäisiä lausuntoja saa päästää ohitse ikään kuin vahinkoina tai vitseinä.

Haluamme, että Suomessamme olisi tapana lopettaa mihin tahansa rasismista tai muusta syystä johtuva etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuva yleistävä tai valheellinen mustamaalaus ja demonisointi.

Haluamme, että Suomessamme tulisi tavaksi puuttua rasismista ja muista syistä johtuvaan kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan.

Syrjintä ei sovi suomalaiseen tasa-arvon kulttuuriin. Haluamme, että Suomessa sitoudumme ottamaan tosissaan, tutkimaan ja estämään kaiken rasismista tai muusta syystä johtuvan syrjinnän, jota tapahtuu työmarkkinoilla, koulutuksessa, asumisessa ja jopa peruspalveluiden saamisessa.

Ja vielä, haluamme, että Suomessa tulee tavaksi kohdella jokaista ihmistä yksilönä, ei etnisen, kulttuurisen tai muun vastaavan ryhmän edustajana.

Tämä on haaste ja kutsu dialogiin kaikille niille, jotka ovat antaneet yleisen tason julkilausumia ja niille, jotka eivät ole koskaan pohtineet asiaa. Kutsumme kansalaiset liittymään ja sitoutumaan tähän julistukseen, edistämään yhteiskuntarauhaa omassa elämänpiirissään sekä reagoimaan tai pohtimaan sitä, miksi ei reagoi, kun olisi reaktioiden aika.

Me, allekirjoittaneet, olemme sitä mieltä, että riittää jo. Sitoudumme puuttumaan vihamielisyyteen ja kiusaamiseen, oli se sitten rasismia tai ei, kun sellaista havaitsemme ja kannustamme jokaista tekemään samoin.

Emme tarkista, ovatko adressin väitteet tosia, vaan niiden vastuulla on adressin tekijä. Jos lähetät tämän, se kirjataan ja ilmoitus suljetaan automaattisesti ilman toimenpiteitä, päätös lähetetään sähköpostiosoitteeseesi.

Voit aloittaa oman adressin sillä tiedolla, jonka uskot olevan oikea, tai ottaa yhteyttä tekijään.

Tunnistettavaa henkilöä tai organisaatiota koskeva väärä väite on kunnianloukkaus, ja toimimme sen perusteella.

Jatka: ilmoita kunnianloukkauksesta

Ketä sisältö koskee?
Onko henkilö, jota sisältö koskee, poliitikko, päättäjä tai muu julkisuuden henkilö?
Mitä sisältö kritisoi?

Julkinen kritiikki siitä, miten poliitikko tai päättäjä toimii julkisessa roolissaan, on sallittua myös silloin, kun tapahtumat ovat vanhoja. Se, että asia on vanha, ei itsessään ole peruste poistamiselle. Voimme silti puuttua henkilöä koskevaan väärään väitteeseen tai muuten lainvastaiseen sisältöön.

Jos asia on vanha tai ei enää ajankohtainen, on parasta ottaa suoraan yhteyttä adressin tekijään. Tekijä voi poistaa adressin mistä tahansa syystä, me emme voi.

Onko henkilö, jota sisältö koskee, poliitikko, päättäjä tai muu julkisuuden henkilö?
Mitä sisältö kritisoi?

Julkinen kritiikki siitä, miten poliitikko tai päättäjä toimii julkisessa roolissaan, on sallittua myös silloin, kun tapahtumat ovat vanhoja. Se, että asia on vanha, ei itsessään ole peruste poistamiselle. Voimme silti puuttua henkilöä koskevaan väärään väitteeseen tai muuten lainvastaiseen sisältöön.

Jos asia on vanha tai ei enää ajankohtainen, on parasta ottaa suoraan yhteyttä adressin tekijään. Tekijä voi poistaa adressin mistä tahansa syystä, me emme voi.

Emme tarkista, ovatko adressin väitteet tosia, vaan niiden vastuulla on adressin tekijä. Puutumme väärään väitteeseen, kun se koskee tunnistettavaa henkilöä tai organisaatiota. Jos olet vain eri mieltä väitteestä, voit aloittaa oman adressin tai ottaa yhteyttä tekijään.

Klikkaa adressin tekstissä olevia virheellisiä lauseita.

Mikä kohta tarkalleen on vihapuhetta? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen kehottaa väkivaltaan? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen ihannoi tai yllyttää terrorismiin? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen häiritsee tai kiusaa jotakuta? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen paljastaa yksityisiä tietoja? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen syyttää jotakuta rikoksesta? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen vaatii kuolemantuomiota tai kidutusta? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Peräkkäiset lauseet yhdistetään yhdeksi väitteeksi. Poista lause klikkaamalla sitä uudelleen.

Julkilausuma

Julkilausuma hiljaisuuden jälkeen: Riittää jo rasismi ja "suvaitsevaisuus" - tarvitsemme dialogia!

Tänä keväänä on tapahtunut vakavia kuolemaan johtaneita väkivallantekoja, joita seurasi hyvin rasistisia keskusteluja julkisuudessa. Uhreja on paneteltu ja tekoja on ihannoitu. Tämä on hätkähdyttänyt. Olimme tunnistaneet rasismin eri muotoja mm. kaduilla, julkisissa liikennevälineissä, koulujen pihoilla, työpaikoilla, pöytäkeskusteluissa ja netissä. Mutta onko rasismi pesiytynyt jo näin syvälle?

Tänä keväänä on julkisuudessa myös puhuttu kiusaamisesta. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että nämä asiat liittyvät toisiinsa. Jos jotain kiusataan rasistisin perustein, normaaliksi reagointitavaksi on tullut sanoa "meitä muitakin kiusataan". Emme ole varmoja siitä, kumpi tuli ensin, rasismi vai kiusaaminen. Olemme kuitenkin varmoja siitä, että vihamielisyyttä lietsotaan - sitä voidaan siis myös laannuttaa - samoilla keinoilla. Kumpikaan ei ole vain marginaalinen ongelma, vaan koskettaa meitä kaikkia täällä Suomessa eläviä. Ja kumpaankin voi ja tulee puuttua – monilla tasoilla.

Viime aikoina olemme todistaneet tahattomia, rasismiin johtavia tekijöitä, jotka eivät välttämättä ole rasismiksi tarkoitettua. Näitä ovat esimerkiksi ihmisten epäinhimillistäminen tahattomilla sana- tai aihevalinnoilla eri tilanteissa: puhutaan huolimattomasti tai loukkaavasti ihmisten ulkonäöstä tai oletetuista ominaisuuksista; tai käännetään keskustelu maahanmuuttopolitiikkaan, kun halutaan selittää ulkomaalaistaustaisen henkilön murhaa tai häiritsemistä. Suomessa on kuitenkin myös järjestäytynyttä, tahallista ja ilmeistä rasismia. Se on helposti havaittavissa esimerkiksi sähköisessä mediassa: jos käsitelty aihe liippaa läheltäkään maahanmuuttoa tai rasismia, joutuu kirjoittaja systemaattisen vihamielisen häirinnän kohteeksi. Tämän vuoksi suuri osa niistä, jotka rasismia kohtaavat tai jotka työkseen käsittelevät vähemmistökysymyksiä, ovat valinneet olla hiljaa.

Tietämättömyydestä ja tiedostamattomista ennakkoluuloista johtuvaan epäilevään suhtautumiseen eivät auta netistä hankitut vastaukset, ylhäältä määritelty suvaitsevaisuus tai periaatteellinen vaatimus tykätä monikulttuurisuudesta. Haluamme dialogia. Tarvitsemme yleisen tason väitteiden haastamista ja kyseenalaistamista. Jos joku asia häiritsee tai vaikuttaa käsittämättömältä, se kannattaa ilmaista ja puhua auki siinä tilassa, paikassa ja hetkessä ja niiden henkilöiden kanssa, jota asia koskee.

Jos kyse on rasistisesta ideologiasta johtuva vihamielisyys ja väkivaltaan kiihottaminen, mikä ei mahdollista dialogia, täytyy siihen puuttua oikeusjärjestelmän sanktioilla.

Kaikkeen syrjintään ja kaikkiin väkivallantekoihin tulee yhteiskunnassa suhtautua yhtäläisellä vakavuudella. Rasistisesti motivoituneita rikoksia ei tule vähätellä. Jos eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden kohtaamia vääryyksiä uutisoidaan ja arvotetaan epäsymmetrisesti, se lähettää vahvan viestin siitä, että ihmisen arvo riippuu hänen taustastaan.

Keskustelua rasismista, kiusaamisesta tai häirinnästä ei voi käydä ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin. Rasismin, kiusaamisen tai häirinnän tuomitseminen yleisellä tasolla mutta kieltäytyminen yksittäisten tapausten kommentoinnista on ongelman kieltämistä. Kyseenalaisia lausuntoja antavilta ihmisiltä tulee kysyä tarkennuksia, perusteluja, eikä äärimmäisiä lausuntoja saa päästää ohitse ikään kuin vahinkoina tai vitseinä.

Haluamme, että Suomessamme olisi tapana lopettaa mihin tahansa rasismista tai muusta syystä johtuva etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuva yleistävä tai valheellinen mustamaalaus ja demonisointi.

Haluamme, että Suomessamme tulisi tavaksi puuttua rasismista ja muista syistä johtuvaan kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan.

Syrjintä ei sovi suomalaiseen tasa-arvon kulttuuriin. Haluamme, että Suomessa sitoudumme ottamaan tosissaan, tutkimaan ja estämään kaiken rasismista tai muusta syystä johtuvan syrjinnän, jota tapahtuu työmarkkinoilla, koulutuksessa, asumisessa ja jopa peruspalveluiden saamisessa.

Ja vielä, haluamme, että Suomessa tulee tavaksi kohdella jokaista ihmistä yksilönä, ei etnisen, kulttuurisen tai muun vastaavan ryhmän edustajana.

Tämä on haaste ja kutsu dialogiin kaikille niille, jotka ovat antaneet yleisen tason julkilausumia ja niille, jotka eivät ole koskaan pohtineet asiaa. Kutsumme kansalaiset liittymään ja sitoutumaan tähän julistukseen, edistämään yhteiskuntarauhaa omassa elämänpiirissään sekä reagoimaan tai pohtimaan sitä, miksi ei reagoi, kun olisi reaktioiden aika.

Me, allekirjoittaneet, olemme sitä mieltä, että riittää jo. Sitoudumme puuttumaan vihamielisyyteen ja kiusaamiseen, oli se sitten rasismia tai ei, kun sellaista havaitsemme ja kannustamme jokaista tekemään samoin.

Klikkaa adressin tekstissä olevia virheellisiä lauseita.

Mikä kohta tarkalleen on vihapuhetta? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen paljastaa yksityisiä tietoja? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Mikä kohta tarkalleen on terroristista tai äärimmäistä sisältöä? Klikkaa adressin tekstin lauseita.

Peräkkäiset lauseet yhdistetään yhdeksi väitteeksi. Poista lause klikkaamalla sitä uudelleen.

Julkilausuma

Julkilausuma hiljaisuuden jälkeen: Riittää jo rasismi ja "suvaitsevaisuus" - tarvitsemme dialogia!

Tänä keväänä on tapahtunut vakavia kuolemaan johtaneita väkivallantekoja, joita seurasi hyvin rasistisia keskusteluja julkisuudessa. Uhreja on paneteltu ja tekoja on ihannoitu. Tämä on hätkähdyttänyt. Olimme tunnistaneet rasismin eri muotoja mm. kaduilla, julkisissa liikennevälineissä, koulujen pihoilla, työpaikoilla, pöytäkeskusteluissa ja netissä. Mutta onko rasismi pesiytynyt jo näin syvälle?

Tänä keväänä on julkisuudessa myös puhuttu kiusaamisesta. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että nämä asiat liittyvät toisiinsa. Jos jotain kiusataan rasistisin perustein, normaaliksi reagointitavaksi on tullut sanoa "meitä muitakin kiusataan". Emme ole varmoja siitä, kumpi tuli ensin, rasismi vai kiusaaminen. Olemme kuitenkin varmoja siitä, että vihamielisyyttä lietsotaan - sitä voidaan siis myös laannuttaa - samoilla keinoilla. Kumpikaan ei ole vain marginaalinen ongelma, vaan koskettaa meitä kaikkia täällä Suomessa eläviä. Ja kumpaankin voi ja tulee puuttua – monilla tasoilla.

Viime aikoina olemme todistaneet tahattomia, rasismiin johtavia tekijöitä, jotka eivät välttämättä ole rasismiksi tarkoitettua. Näitä ovat esimerkiksi ihmisten epäinhimillistäminen tahattomilla sana- tai aihevalinnoilla eri tilanteissa: puhutaan huolimattomasti tai loukkaavasti ihmisten ulkonäöstä tai oletetuista ominaisuuksista; tai käännetään keskustelu maahanmuuttopolitiikkaan, kun halutaan selittää ulkomaalaistaustaisen henkilön murhaa tai häiritsemistä. Suomessa on kuitenkin myös järjestäytynyttä, tahallista ja ilmeistä rasismia. Se on helposti havaittavissa esimerkiksi sähköisessä mediassa: jos käsitelty aihe liippaa läheltäkään maahanmuuttoa tai rasismia, joutuu kirjoittaja systemaattisen vihamielisen häirinnän kohteeksi. Tämän vuoksi suuri osa niistä, jotka rasismia kohtaavat tai jotka työkseen käsittelevät vähemmistökysymyksiä, ovat valinneet olla hiljaa.

Tietämättömyydestä ja tiedostamattomista ennakkoluuloista johtuvaan epäilevään suhtautumiseen eivät auta netistä hankitut vastaukset, ylhäältä määritelty suvaitsevaisuus tai periaatteellinen vaatimus tykätä monikulttuurisuudesta. Haluamme dialogia. Tarvitsemme yleisen tason väitteiden haastamista ja kyseenalaistamista. Jos joku asia häiritsee tai vaikuttaa käsittämättömältä, se kannattaa ilmaista ja puhua auki siinä tilassa, paikassa ja hetkessä ja niiden henkilöiden kanssa, jota asia koskee.

Jos kyse on rasistisesta ideologiasta johtuva vihamielisyys ja väkivaltaan kiihottaminen, mikä ei mahdollista dialogia, täytyy siihen puuttua oikeusjärjestelmän sanktioilla.

Kaikkeen syrjintään ja kaikkiin väkivallantekoihin tulee yhteiskunnassa suhtautua yhtäläisellä vakavuudella. Rasistisesti motivoituneita rikoksia ei tule vähätellä. Jos eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden kohtaamia vääryyksiä uutisoidaan ja arvotetaan epäsymmetrisesti, se lähettää vahvan viestin siitä, että ihmisen arvo riippuu hänen taustastaan.

Keskustelua rasismista, kiusaamisesta tai häirinnästä ei voi käydä ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin. Rasismin, kiusaamisen tai häirinnän tuomitseminen yleisellä tasolla mutta kieltäytyminen yksittäisten tapausten kommentoinnista on ongelman kieltämistä. Kyseenalaisia lausuntoja antavilta ihmisiltä tulee kysyä tarkennuksia, perusteluja, eikä äärimmäisiä lausuntoja saa päästää ohitse ikään kuin vahinkoina tai vitseinä.

Haluamme, että Suomessamme olisi tapana lopettaa mihin tahansa rasismista tai muusta syystä johtuva etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuva yleistävä tai valheellinen mustamaalaus ja demonisointi.

Haluamme, että Suomessamme tulisi tavaksi puuttua rasismista ja muista syistä johtuvaan kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan.

Syrjintä ei sovi suomalaiseen tasa-arvon kulttuuriin. Haluamme, että Suomessa sitoudumme ottamaan tosissaan, tutkimaan ja estämään kaiken rasismista tai muusta syystä johtuvan syrjinnän, jota tapahtuu työmarkkinoilla, koulutuksessa, asumisessa ja jopa peruspalveluiden saamisessa.

Ja vielä, haluamme, että Suomessa tulee tavaksi kohdella jokaista ihmistä yksilönä, ei etnisen, kulttuurisen tai muun vastaavan ryhmän edustajana.

Tämä on haaste ja kutsu dialogiin kaikille niille, jotka ovat antaneet yleisen tason julkilausumia ja niille, jotka eivät ole koskaan pohtineet asiaa. Kutsumme kansalaiset liittymään ja sitoutumaan tähän julistukseen, edistämään yhteiskuntarauhaa omassa elämänpiirissään sekä reagoimaan tai pohtimaan sitä, miksi ei reagoi, kun olisi reaktioiden aika.

Me, allekirjoittaneet, olemme sitä mieltä, että riittää jo. Sitoudumme puuttumaan vihamielisyyteen ja kiusaamiseen, oli se sitten rasismia tai ei, kun sellaista havaitsemme ja kannustamme jokaista tekemään samoin.

Käytämme tätä ilmoituksesi vastaanottamisen vahvistamiseen ja lopputuloksesta ilmoittamiseen.
Teen ilmoituksen
Mitä pyydät? Voit valita useamman vaihtoehdon.
Saammeko välittää pyyntösi adressin tekijälle? Tekijä voi poistaa adressin mistä tahansa syystä, ja hän voi vastata pyyntöön nopeammin kuin moderaattorimme.
Saammeko välittää pyyntösi adressin tekijälle? Tekijä voi poistaa adressin mistä tahansa syystä, ja hän voi vastata pyyntöön nopeammin kuin moderaattorimme.
Saammeko välittää pyyntösi adressin tekijälle? Tekijä voi poistaa adressin mistä tahansa syystä, ja hän voi vastata pyyntöön nopeammin kuin moderaattorimme.

Ilmoitettuja adressit-sivuja tarkastaa tiimimme sen arvioimiseksi, rikkovatko ne Palveluehtojamme tai Yhteisöohjeitamme.