Vaadimme VR:ää säästämään Joutsenon aseman ja pysähtymään jatkossakin asemalla.

Väyläviraston Itä-Suomen junayhteyksien kehittämistä koskevasta taustaraportista nousee esiin, että Karjalan radalla pysähtymispaikkojen vähentäminen nopeuttaisi junaliikennettä. Pois jäävät asemat olisivat Joutseno, Simpele, Kesälahti ja Kitee.  

Tällä adressilla vaadimme VR:ää säästämään Joutsenon aseman ja pysähtymään jatkossakin asemalla. 

Joutsenossa on vuosikymmeniä toiminut juna-asema, joka on helpottanut niin joutsenolaisten, alueella työskentelevien kuin Joutsenon Opiston opiskelijoiden liikkumista. Juna-aseman lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi Joutsenon alueen kehittymistä.  Asemakaavassa Joutseno kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä -vyöhykkeeseen (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvukeskusalue. Tällaisilla alueilla maankäytön ratkaisujen tulisi eheyttää kaupunki-/ taajamarakennetta ja antaa mahdollisuus kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja lähipalveluiden toteutumiseen. Juna-aseman lakkauttaminen ei tue tätä tavoitetta.  

Juna-aseman lakkauttaminen on päin vastainen toimenpide verrattuna Traficomin mukaiseen tavoitteeseen julkisen liikenteen käytön tuplaamisesta vuoteen 2030 mennessä. Raideliikenteen osalta tämä tarkoittaisi 143 % lisäystä käyttömäärässä, mutta asemia lakkauttamalla käyttäjämäärää vähennetään.  Julkiseen liikenteeseen siirtyminen on myös osa nykyisen hallituksen hiilineutraaliustavoitetta. Tavoitteessa pyritään vähentämään merkittävästi liikenteen aiheuttamia päästöjä ja tavoittelemaan mahdollisimman fossiilitonta liikennettä. Kuten tiedetään, junat ovat muihin kulkuneuvoihin (kuten henkilöauto, linja-auto ja lentokone) verrattuna ympäristöystävällisin kulkumuoto.  

”Kansallisten ilmastotavoitteiden perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että vuoden 2040 jälkeen myös tieliikenne on pääosin sähköistettyä tai biopolttoaineilla kulkevaa.”

-Väyläviraston julkaisu   

Väyläviraston julkaisussa (Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisvaihtoehtojen arviointi) puolestaan junayhteyksien merkittävyyttä ilmastokriisin kannalta vähätellään sen nojalla, että siinä uskotaan vuoden 2040 jälkeen tieliikenteen olevan pääosin sähköistettyä tai biopolttoaineilla kulkevaa. Väite pohjautuu arvioon siitä, miltä yhteiskuntamme saattaa näyttää 20 vuoden kuluttua.  On järjetöntä heikentää jo ympäristöystävälliseksi todetun, olemassa olevan kulkuvälineen (junan) hyödyntämistä ja käytön vahvistamista pelkän arvion perusteella. 

Ympäristöystävällisten valintojen tekemisen tulisi olla jokaiselle kansalaiselle kannattavaa ja houkuttelevaa, jotta siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa onnistuisi kivuttomasti. Jotta voisimme saavuttaa ilmastotavoitteet, kansalasia tulee ohjata kohti kestävää elämäntapaa. Sen sijaan asemia lakkauttamalla meiltä ja monilta muilta otetaan pois vaihtoehto valita kestävämpi kulkumuoto.