Terveellinen ruoka takaisin lähikauppoihin, pienet ravintolat kunniaan ja ruoan hinta takaisin järke

Kiitos sinulle, joka panit liikkeelle tämän tärkeän adressin!

Asuttuani parikymmentä vuotta eri Välimeren maissa muutin takaisin koti-Suomeen toiset parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen olen vaan ihmetellyt, kuinka suomalaiset ylipäätään voivat hyväksyä kaiken sen moskan, mitä kaupat meille myyvät. Näin opetamme myös lapsillemme, ettei ruoan tarvitsekaan maistua hyvältä ja näin se vähäkin vielä jäljellä oleva suomalainen gastronomia näivettyy asteittain.

Muistan edelleen, miltä kurkku nuoruudessani maistui. Sellaista nykyään saa vain pitkän metsästyksen jälkeen ja vain silloin tällöin joko suoraan joltain kunnon kasvattajalta tai sitten sattumalta esim. kauppahallista. Kunnon kanaa ei saa mistään - paitsi pakastettuna hallista - broilerithan eivät maistu miltään. Ah niitä entisaikojen kanakeittoja!

Lähes kaikki liha pikakasvatetaan nykyään. Kasvikset keinokasvatetaan enemmän tai vähemmän epäaidoilla menetelmillä. Silloinhan ne eivät voi miltään maistuakaan. Surullista!

Kävin vuosia väsytystaistelua lähikauppani kanssa yrittäessäni pyytää heitä hankkimaan kymmenien metrien pituisille leipähyllyilleen edes yhtä hyvältä maistuvaa leipää. Ei onnistunut. Sitten en enää jaksanut.

Pyrin - aina kun mahdollista - käymään toreilla ja halleissa. Sieltä saa sentään tuoreita tuotteita ilman lisäaineita - ja ilman niitä kaameita valmiiksi marinoituja erilaisia lihoja.

Tuore säilöntäaineeton ruoka vähentää varmasti allergioita. Lisäaineista tulee elimistölle varmasti paljon ongelmia, joita ei tiedosteta.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi -teemaryhmän tehtävät ovat: http://www.tkk.utu.fi/extkk//ruokasuomi/

Ymmärtääkseni tätä adressia laadittaessa on otettu huomioon Ruoka-Suomi teemaryhmän tavoitteet?

Kyllä luomua ja tuoretta lähiruokaa pitää saada lähikaupasta.

Kyllä nuo kaikenmaailman marinaadit sun muut lisäainekset vie ruokahalun. Tuoretavaraa ja luomua ruuan olla pitää. Ihmetyttää van että miksi aina kaiken terveellisen pitää olla niin kallista, luulisi menevän vähemmän lannoitteita ym. jos vuoroviljelee esim kasviksia. No Tammelan torilta saa viikonloppuisin pieneltä kalastajalta tuoretta kalaa, suosittelen. (siinä Vonkale kalateltan edessä toripöydällä)

Pienen maan ei kannata tuottaa mitä tahansa bulkkiruokaa, vaan käyttää osaamisensa laadun tuottamiseen. Suomalaiset tuottajat ovat sitoutuneet elintarvikkeiden laatuketjuun ja pitävät huolen siitä, että alkutuotannosta saadaan teollisuuden jalostukseen ja kauppaan ensiluokkaisia elintarvikkeita. Kananmunien, broilereiden tai possunlihan salmonellattomuus ei ole sattumaa, vaan järjestelmällisen työn ja valvontajärjestelmän tulos, muistutti MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg Ruoka & Hinta -paneelissa 6.2.2009 Helsingissä.

Maataloustuotannon kannattavuus on vuosi vuodelta yhä riippuvaisempi maataloustuotteiden markkinahinnoista. Syynä tähän ovat EU:n maatalouspolitiikan muutokset, jotka tekevät Euroopan maataloudesta aikaisempaa markkinaehtoisemman. MTK pitää elintärkeänä sitä, että elintarvikeketjun kaikki toimijat ottavat tämän suuren muutoksen huomioon ruoan hinnoittelussa. Viljelijän on saatava katettua tuotantokustannukset pystyäkseen tuottamaan jatkossakin kotimaisia raaka-aineita elintarviketeollisuuden ja kuluttajien tarpeisiin.

Viime kädessä kuluttaja on kuningas, joka päättää suomalaisen ruoan tulevaisuuden. Kun kuluttaja valitsee kaupassa suomalaisen maatilan tuottamasta raaka-aineesta valmistetun elintarvikkeen, hän tekee merkittävän taloudellisen päätöksen. Hän edistää ostopäätöksellään kotimaista ruuantuotantoa ja luo työpaikan 300 000 kaverilleen. Jos emme vaali alkutuotantoa maatiloilla, ei meillä pian ole elintarviketeollisuuden työpaikkojakaan. Silloin olisimme täysin tuontielintarvikkeiden varassa.

Koulujen, sairaaloiden, toimipaikkaruokaloiden ja ravintoloiden ammattikeittiöissä kokit ja suurkeittiöemännät jalostavat maaseudun antimet miljooniksi aterioiksi. Suomessa syödään yli 750 miljoonaa julkista ateriaa vuodessa. Kuntien julkisista hankinnoista päättävät voivat ostopäätöksillään vaikuttaa siihen, että laitoskeittiöissä käytetään kotimaisia tuotteita. Kotimainen ruoka tuo työtä ja toimeentuloa.

Kansalaiset pitävät ruoan hintoja korkeina. Todellisuudessa ruoan kuluttajahintojen kehitys on ollut yleisen hintakehityksen mukaista eli ruoan reaalihinta on samalla tasolla kuin vuonna 1995. Elintarvikkeiden osuus kotitalouksien kaikista kulutusmenoista keskimäärin on alentunut hyvin alhaiseksi, noin 12 prosenttiin. Hintakeskustelussa jää useimmiten taka-alalle yleisen ostovoiman kehitys, joka on ollut Suomessa koko EU-jäsenyyden ajan todella hyvä. Palkkakehitykseen suhteutettuna elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovatkin alentuneet lähes viidenneksellä. Tämä vertailu osoittaa sen, että kuluttajat ovat voineet siirtää osan aiemmin ruokaostoksiin käytetystä rahasta muihin kulutuskohteisiin.

Kyä näin o!

Luomulla pysyy terveenä!

Taalla Englannissa market-ketju Booths pyrkii myymaan mahdollisimman paljon paikallisesti tuotettua ja viljeltya ruokaa. Ja hyvalla menestyksella. Myos luomua on paljon enemman valikoimissa kuin Suomessa ja hintataso on selkeasti halvempi kuin mita Suomalaisissa ruokakaupoissa. Taalla ei myoskaan ole ALV:ta terveellisen / normaalin ruoan hinnassa. Ainoastaan kaikessa "ekstrassa" kuten limpparit, karkit, leivokset yms.

Jos muistelen nuoruuttani... Lähikaupoissa oli hyvin suppeat valikoimat ja palvelutiskit. Lähikuppilassa ei saanut edes paikkaa vaihtaa jos ei tarjoilijalta lupaa kysynyt. Satokauden ulkopuolella ei saanut kuin nahistuneita vihanneksia, eikä ulkomailta juuri tuotuotu muuta kuin appelsiinejä kovaan hintaan.

Jos ihmisten on tarve tehdä muutos terveellisten ravinnon puolesta niin sihen on yksinkertainen keino. Ostakaa sitä! Sitä kyllä löytyy! Se ei ole ehkä halvin vaihtoehto. Kyllä se kauppias sitä myy ja tuottajat tuottaa mitä asiakkaat ostavat. On selvä että hyvä maksaa enemmän kuin tehotuotettu, mutta viime vuosikymmenen aikana Suomessa ruoka, myös laadukas ruoka, on ollut palkkatasoon verrattuna halvempaa kuin koskaan.

Pakkausmerkinnät voisivat kyllä olla paremmat ja varsinkin niiden terveys, kotimaisuus ym merkkien holtitonta ja valheellista käyttöä pitäisi valvoa paremmin.

Eero Vuorela

-

Prinsiippi on aivan jees. Toivottavasti keskustukarit ovat mukana ja saisimme lähiruokaa... Mielestäni huvittavin esim. Lidl. Alkuun pelättiin, että syömme vain saksalaista ruokaa. Pitkästä aikaa kävimme vilkaisemassa, kappas - ruisleipä kotimainen ei suuri leipomo valmisti erittäin maukasta leipää. Eli se siitä. Kaikki ei ole sitä miltä se näyttää aluksi.

#7: Heikki Karjalainen - Meitä ruokkii pieni piiri!

Ongelmana on tosin se että vaikka keskimääräiset tulotasot ja palkkatasot jne. olisivatkin nousseet, ei isolla osalla opiskelijoista ole ruokaan enempää rahaa käytössä. Vuokrat ja muut elämisen kustannukset ovat kasvaneet ja monesti tehotuotettu ja maultaan heikompilaatuinen ruoka on ainoa vaihtoehto koska ei ole rahaa maksaa enempää.

Keskimääräisen elintason noususta on hieno puhua mutta jos samaan aikaan opintotuet pysyvät samana ei ruokaan jäävä rahamäärä kuin kutistu muun hintatason noussessa.

-

kuten tiedämme ABC pullat tulevat koneesta ja matkaavat maanhalki. Lähipullat maistuvat maakunnalle

Ongelman nimi on KAPITALISMI. Lisäaineilla tienaa vaan enemmän.

Maa seudun väestön palvelu taso on vähentynyt suurten markettien ja ostos paratiisien myötä. Kyläkaupamme lakautetiin samalla kylä kultuuri ja sen elävyys sai pahan taka iskun.

Ennen vanhaan, vielä 60- ja 70-luvulla ei talvella syöty mitään ns. tuoretta.

Ei ollut ulkomaan hedelmiä, ei tuoreita salaatteja. Kesän sato säilöttiin etikkaliemeen ja sokeriliemeen tölkkeihin.

Varastona oli maakellari.