Pelastetaan Vuosaari!

Ota yhteyttä adressin tekijään

Voitto Meri-Rastilassa: Rastilanrantaa ei rakenneta! - Miten käy Kallahden metsien?

2020-10-20 19:10:01

Asukasliikkeen ja luonnonsuojelijoiden vuosikausien työ Meri-Rastilan metsän puolesta on kantanut!  

Kaupunkiympäristölautakunta on tänään 20.10.2020 päättänyt Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista. Ehdotuksesta poiketen lautakunta hyväksyi yksimielisesti, että ”Meri-Rastilan rakennetun alueen täydennysrakentamista toteutetaan kunnianhimoisesti ja se tuo alueelle uusia asukkaita ja elinvoimaa. Samalla on tärkeää huolehtia yhtenäisten arvokkaiden luontoalueiden säilymisestä ja siksi Meri-Rastilan länsirannan metsän arvokkuus kokonaisuutena korostuu. Rastilanrannan osa-alue poistetaan näiden suunnitteluperiaatteiden piiristä.”

Kaupunkiympäristölautakunnan päätöstiedote 20.10.2020  

 

Miten käy Pohjavedenpuiston, Ullaksenpuiston ja Ison Kallahdenpuiston?

Meri-Rastilan itäosan asemakaava on nyt nähtävillä muistutuksia varten. Asemakaavassa ehdotetaan raskasta rakentamista Kallahden metsäalueille Pohjavedenpuisto–Ullaksenpuistoon. Muistutukset kaavaa vastaan on tehtävä 10.11.2020 mennessä. Kaavakuulutus, aineistot ja ohje muistutuksen tekemiseen kaupungin sivuilla.  

Kallahti Kallvik ry:n avoin kokous on lauantaina 24.10.2020 klo 16.00 Seikkailutalolla eli villa Barrdoftilla, osoite Kallvikinniementie 10.

Keskustellaan, mitä tehdään Kallahden metsien pelastamiseksi ehdotetulta rakentamiselta. Kokoonnutaan Seikkailutalon pääoven edessä, rannan puoleisella pihalla. Kahvitarjoilu, sään salliessa ulkona, muussa tapauksessa salissa. Kaikki ovat tervetulleita kokoukseen!  

Jos haluat liittyä Kallahti Kallvik ry:n jäseneksi, katso ohjeet jäsenmaksun maksamiseen yhdistyksen sivulta > ”Liity Kallahti Kallvik ry:n jäseneksi”. Jäsenmaksu vuodelta 2020 on 20 euroa.

Kokoukseen kutsuu Kallahti Kallvik ry:n hallitus, psta Helena Saarikoski, pj., puh. 045 679 5527.  


Helena Saarikoski

Adressi annetaan tiedoksi kymp-lautakunnalle 6.10.2020

2020-10-02 19:58:36

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan 6.10.2020 kahta Vuosaaren isoa asiaa: Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita ja Meri-Rastilan länsiosan asemakaavaa.

Suunnitteluaineistot lautakunnan kokouksen esityslistassa.

Adressi annetaan tiedoksi lautakunnan jäsenille ennen tiistain kokousta. Toivotaan, että voisimme vaikuttaa varsinkin Meri-Rastilan metsän rakentamissuunnitelmaan, joka sisältyy Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteisiin. Syitä säästää Meri-Rastilan metsä on koonnut Hanna-Leena Ylinen Sivusilmällä-blogissa.

Kerätään mahdollisimman paljon allekirjoituksia ennen tiistaita! Jaa adressi somessa ja vinkkaa siitä tutuillesi!

Adressin kerääminen jatkuu. Adressin lopullista luovutusta kaupungin päättäjille mietitään vielä: mikä olisi paras tapa saada adressilla toivottua vaikutusta aikaan?


Helena Saarikoski

Meri-Rastilan metsän tulevaisuuteen voi vaikuttaa nyt

2020-09-26 19:00:53

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan 29.9.2020 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita, joissa mukana on asuinalueen rakentaminen Meri-Rastilan metsään.

Hanna-Leena Ylinen on kerännyt blogiin useita syitä, miksi rakentamisesta pitää luopua. Tekstistä löytyy myös linkki lautakunnan jäsenten ja varajäsenten yhteystietoihin. Nyt kannattaa vedota heihin metsän puolesta.

Hanna-Leena Ylinen, Sivusilmällä-blogi 26.9.2020: 

Syitä säilyttää Meri-Rastilan metsä nykyisellään


Helena Saarikoski

Pelastetaan Helsinki -ryhmän kannanotto 25.9.2020

2020-09-25 18:14:00

Pelastetaan Helsinki -ryhmä on tänä vuonna perustettu kaupunkisuunnittelua seuraavien asiantuntijoiden ja asukasaktiivien ryhmä.

Pelastetaan Helsinki -ryhmän kannanotto Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön (AM) ohjelmaan (julkaistu 25.9.2020).

Helsingin viheralueet ja kulttuuriympäristö ovat vaarassa

Helsingin AM-ohjelman asuntotuotantotavoite on korkea. Luonnoksessa ilmoitettu määrällinen tavoite on vähintään 7 000 asuntoa vuodessa. Näin suuri asuntorakentamisen volyymi levittää väistämättä uudisrakentamista Helsingin asemakaavoitetuille viheralueille ja uhkaa Helsingin arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Julkisuudessa on väläytelty asuntotuotantotavoitteen kasvattamista ohjelmassa mainitusta 7 000 asunnosta jopa 10 000 asuntoon vuodessa.

Helsingin tapa kohdella viheralueita rakentamisen raakamaana on lainvastainen ja poikkeuksellinen koko Euroopassa. Pidämme suurena puutteena, että AM-ohjelmassa ei mainita lainkaan luonnon monimuotoisuutta ja virkistystarpeita. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaupunginvaltuuston asemakaavoissa hyväksymät puistot ja virkistysalueet ovat yhtä lailla maankäyttömuotona oikeudellisesti sitovia kuin rakennustontit ja liikennealueet.

Helsinki on käytännöllisesti katsoen kokonaan asemakaavoitettu. Täällä ei siis ole rakennusmaareserviä, vaan ”raakamaata” ”tehdään” muuttamalla puistojen ja muiden virkistysalueiden asemakaavoja, vaikka näiden alueiden tarpeellisuus puistoina ja virkistysalueina on yksityiskohtaisesti tutkittu voimassa olevia asemakaavoja laadittaessa.

Vastikään julkistetun YK:n biodiversiteettiraportin perusteella kaupungit eivät ole luonnon monimuotoisuuden suhteen poikkeusalueita, vaan velvollisuus luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen koskee myös kaupunkeja niiden koosta riippumatta. Kaavoitetuilla viheralueilla, kaupunkimetsillä ja koko viherinfrastruktuurilla on tässä aivan keskeinen rooli. Kaupunkisuunnittelun määrälliset tavoitteet ja kaupunkirakenteen tiivistäminen eivät saa syrjäyttää biodiversiteetin ylläpitämisen tärkeyttä kaupunkisuunnittelussa ja -politiikassa. Kööpenhaminassa päätettiin, että viheralueiden pinta-alan on pysyttävä samana vuoden 2009 tasosta, ja kaikille asukkaille taataan pääsy kävellen 15 minuutissa puistoon tai rannalle.

AM-ohjelmassa kysymys rakentamisen ja maankäytön ilmastopäästöistä jää hyvin yleiselle tasolle. Ilmastopäästöjen vähentäminen on mahdollista vain yksityiskohtaisten toimintaa ohjaavien kirjausten kautta. Rakentamisen ilmastovaikutukset tulisi kirjata AM-ohjelman tavoitteisiin; hiilineutraalisuus, ekologinen rakentaminen, uusiutuvat energiamuodot sekä infrastruktuurirakentamisen elinkaaripäästöt tulisi saada mukaan tontinluovutuksen kilpailutusehtoihin. Helsinki ei ole ratkaissut keinoja, joilla saavuttaa energiatuotannolle ja energian säästämiselle Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmassa asetetut tavoitteet. Asuntorakentamisen määrällisen kasvun kiihdyttäminen vaikeuttaa hiilineutraaliuden saavuttamista merkittävästi.

Haluamme kiinnittää huomiota kaupunkisuunnittelun päätöksentekoon Helsingissä. Rakennuttajien toiminta läheisessä yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa sitoo suunnittelua ennen vuorovaikutusta ja poliittista päätöksentekoa. Kaupunkisuunnittelu näyttäytyy hallitsemattomana ja on ajautunut demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle. Kaupunkikuvallista keskustelua ei päästä käymään ennen kuin ratkaisut on jo käytännössä tehty. Rakennustaiteellisesti ja -historiallisesti arvokasta kaupunkiympäristöä, avointa tilaa, puistoja ja luonnontilaisia kaupunkimetsiä puretaan, rakennetaan tai muutetaan liikenneväyliksi liiketaloudellisin ja kaupunkitaloudellisin perustein. Näin on käynyt esimerkiksi Garden Helsinki -hankkeessa, Marian sairaala-alueella, Taivallahden hotellihankkeessa, Humallahden pyöräilyväylän linjauksessa ja Vallilan puiston raitiotielinjauksessa. Luonnontilaista ympäristöä ja maisematilaa uhkaavat lukuisat maankäytön kehittämisen ja tehostamisen nimissä suunnitellut asemakaavahankkeet esimerkiksi Etelä-Haagan Riistavuorella, Laajasalossa Kruunuvuorella ja Stansvikissa, Vuosaaressa Meri-Rastilassa ja Kallahdessa sekä Helsingin edustan arvokkaimmissa saarissa kuten Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa.

Pyydämme päättäjiä suhtautumaan AM-ohjelman luonnokseen vakavasti ja ottamaan huomioon tässä kannanotossa mainitut seikat.

Kari Aalto, FM, lehtori
Mika Fjölt, puheenjohtaja, Ekovihreät
Tuukka Huhtanen, KTM
Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori
Timo Kalanti, arkkitehti, valtiotieteiden tohtori
Veli-Pekka Kantanen, puheenjohtaja
Eija Korpelainen FT, bioinformaatikko
Eeva Kuuluvainen, MMM, eMBA
Tapani Launis, FRSA Royal Society of Arts Dr Sc.(tech), Architecture, Urban Planning, R&D, Education
Aino Niskanen, arkkitehtuurin historian professori
Lauri Nordberg, vanh. hallitussihteeri ympäristöministeriössä (eläk.), kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen 1970‒1992
Jack Raisanen, ympäristösuunnittelija (AMK), ilmakehätieteiden maisteriopiskelija
Helena Saarikoski, FT, dosentti, tutkija
Sanni Seppo, valokuvataiteilija
Kari Silfverberg, arkkitehti SAFA
Olavi Syrjänen, oikeustieteen tohtori
Ilkka Törmä, arkkitehti, kaupunkisuunnittelija
Mika Välipirtti, puheenjohtaja, varavaltuutettu

Pelastetaan Helsinki -ryhmä Facebookissa


Helena Saarikoski



Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

  • Jaa adressi Facebook-seinälläsi sekä adressin aiheeseen liittyvissä ryhmissä.
  • Ota yhteyttä kavereihisi
    1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
    2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
    3. Lähetä viesti käyttäen sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.



Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Pitäisikö perintövero poistaa?