Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palveluverkko: Kansalaisadressi perusterveydenhuollon ja terveyskeskusten puolesta
Ota yhteyttä adressin tekijään
Adressi perusterveydenhuollon ja terveyskeskusten puolesta sai taakseen yli 9 000 ihmistä
2023-05-16 06:53:55Adressi perusterveydenhuollon ja terveyskeskusten puolesta sai taakseen yli 9 000 ihmistä
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palveluverkko: Kansalaisadressi perusterveydenhuollon ja terveyskeskusten puolesta -adressin kertyi kuukaudessa 9 240 nimeä. Adressiin kerättiin nimiä 14.4.-15.5. ympäri Pohjois-Karjalaa sekä Adressit.com sivulla.
- Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palveluverkko on asia mikä puhuttaa ja koskettaa ihmisiä. Tässä on nyt hiukan varomatta sohittu ihmisten perusturvan tunteen, kuntien elämisen edellytysten ja perustuslain yhdenvertaisuuden teemoihin kajoten. Toivottavasti näiden ihmisten huolelle osataan nyt antaa sille kuuluva painoarvo palveluverkosta päätettäessä, kiteyttää adressin alulle laittaja tohmajärveläinen Matti Kuittinen.
Hyvinvointialueen asukkaille laaditussa verkkokyselyssä ei valitettavasti otettu huomioon sitä, että hyvinvointialueen palveluiden käyttäjistä merkittävä osa on ikäihmisiä, joista harvalla on digiosaamista tai digivälineitä käytössä. Näillä henkilöillä ei nyt ollut mahdollisuutta tulla kuulluksi tuon kyselyn kautta. Kansalaisadressi täydensi tuolta osin eritoten ikäihmisten kuulemista merkittävästi. Suurimmassa osassa maakunnan apteekeissa oli mahdollista käydä allekirjoittamassa kansalaisadressi. Apteekeista tuli yli puolet nimistä adressiin (4761 henkilöä).
-Olen saanut kuulla ihan liian paljon surullisia kertomuksia siitä, kuinka ihmiset eivät päässeet hoitoon. Tilanne on suorastaan kriisiytynyt. Sydänvaivoja pitkän aikaa potenut potilas ei omaisen kertoman mukaan ole halunnut lähteä lääkäriin kauemmaksi, kun omalle paikkakunnalle ei päässyt. Viimein tuli tilanne, että henkilö joutui soittamaan ambulanssin. Puolentoista tunnin elvytyksen jälkeen potilaalle tehtiin keskussairaalassa pallolaajennus, mutta potilas ei selvinnyt. Kun ihmiset eivät pääse hoitoon oikea-aikaisesti tulee näitä turhia kuolemia, syövät pääsevät leviämään ja liitännäisairaudet aiheuttamaan komplikaatioita, toteaa Juuan apteekkari Tarja Hyykky.
-Hienot korulauseet eivät paljon paperilla lämmitä maakuntamme pienillä ja kaukaisilla paikkakunnilla asuvia ihmisiä, jotka jäävät hoidon ulkopuolelle, kun peruspalveluita ei omalla paikkakunnalla ole saatavilla. MIkäli omalta paikkakunnalta ei löydy peruspalveluita, hakeudutaan hoitoon valitettavan usein vasta hätätilanteessa, mikä myöhemmin kostautuu varmuudella suuremmilla erikoissairaanhoidon kustannuksilla puhumattakaan ihmisten kärsimyksistä. Pitkät matkat koetaan suurena rasituksena niin fyysisesti kuin taloudellisesti, summaa aluevaltuutettu Hyykky.
- Minua ihmetyttää miten vähillä vaikutusten ennakkoarvioinneilla hyvinvointialue on tekemässä erittäin merkittäviä päätöksiä. Toinen asia mitä en voi lakata omaishoitajana ihmettelemästä on hoidonporrastuksessa omaishoidon kysymys. Omaishoito tulisi nähdä mahdollisuutena ja sitä tulisi tukea enemmän. Palveluita voi viedä lähemmäksi ihmistä kustannustehokkaasti ja tuosta omaishoito on loistava esimerkki, kontiolahtelainen aluevaltuutettu Iita Kaarto linjaa.
- Meiltä puuttuu kokonaiskuva. Kansanterveyttä edistävä terveyssisarkulttuuri ennaltaehkäisevin ottein on hävitetty. Jo aiemmin on jaoteltu ihmiset ikäryhmiin ja nyt hyvinvointialueiden myötä on hävitetty kunnatkin. Ei ole ihme, ettei kokonaiskuvaa muodostu. Perusterveydenhuollon alemmuustila pitäisi lopettaa. Omalääkärimalliin pitäisi olla rohkeutta Pohjois-Karjalassa, kansalaisadressiin nimiä kerännyt tuupovaaralainen Lahja-Elina Vatanen näkee.
-Terveydenhuollon tärkein tapahtuma on potilaan ja lääkärin konkreettinen kohtaaminen, josta riippuu hoidon onnistuminen. Pitkäaikainen potilas-lääkärisuhde turvaa hoidon onnistumisen ja samalla se antaa voimia myös lääkärille toteuttaa eetostaan. Vain omalääkäri- ja omahoitaja- järjestelmä mahdollistaa soteuudistuksen tavoitteiden toteutumisen, korostaa rääkkyläläinen lääkäri ja aluevaltuutettu Tapio Hämäläinen.
Adressit.com -sivustolle kertyi paljon kommentteja ja saatesanoja ihmisiltä:
”Lähipalvelut taattava maakunnan joka kolkkaan.”
”Tasavertaista terveydenhuoltoa koko alueelle, paikkakuntaan, sijaintiin, varallisuuteen, ihmisen kykyyn saada apua (tukihenkilö) ikään, sekä myös huolenpitoa asenteella, ketään ei jätetä yksin tai pulaan. Tämän toivoisin otettavan huomioon asioita päätettäessä.”
”Olemme oikeutettuja lähipalveluihin terveydenhuollossa!”
”Ihmisiä ovat hekin, jotka haluavat asua maaseudulla. Perusterveydenhuolto on oltava inhimillisen matkan päässä.”
”Rääkkylässä asuu etupäässä ikäihmisiä, jotka eivät pääse liikkumaan omin avuin, itsekin kuulun tähän ryhmään. Jos hyvin vointi palvelu on sitä, että vähäosaisimmilta viedään kaikki palvelut, eikö olisi viisasta siirtyä suoraan eutanasiaan?”
”Lähipalvelut turvaavat turvallisen elinvoimaisen maaseudun kehittämisen ja täällä asumisen. Ennaltaehkäisy ja lääkäriin nopea pääsy vähentävät erikoisairaanhoidon tarvetta. Jos palvelut ovat kaukana, lääkäriin on hankala mennä pitkien matkojen maakunnassa, ihminen venyttää lähtöä mahdollisimman pitkälle ja hoidon tarve voi silloin olla jo suurempi ja pidempikestoinen.”
9240 ihmisen puolesta, adressiryhmä
Matti Kuittinen