Beagle ei tarvitse rotukohtaista rajoitusta hirvieläinten metsästyskäyttöön

23.5.2019 päätetty ja 1.6.2019 voimaan tullut muutos Metsästysasetuksen 12. pykälään on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan beagle-rotuisten koirien harrastajakunnan keskuudessa. Muutos nosti aikaisemman max 28cm säkäkorkeusrajan nykyiseen max 39 senttimetriin. Muutoksella haluttiin tehostaa voimakkaasti lisääntyneen peura- ja kauriskannan hallintaa metsästyksellisin keinoin. Säkäkorkeuden nosto toi mukanaan parempaa maastokelpoisuutta ja jahtimahdollisuuden monille uusille koirayksilöille ja metsästäjille.

Tässä asetuspykälä nykymuotoisena:

Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä.

Metsäkauriin metsästyksessä 1 momentissa tarkoitettua koiraa saa käyttää vain syyskuun viimeisestä lauantaista 31 päivään tammikuuta.

Me allekirjoittajat olemme sitä mieltä, että metsästysasetyksen 12 pykälä ei vaadi rotukohtaista poikkeamaa / kieltoa beaglelle, vaan on täysin  riittävä nykyisessä muodossaan.  Kahden kauden kokemukset luvallisesta ja tarkoituksenmukaisesta hirvieläinjahdista beaglea apuna käyttäen, ovat tuoneet runsaasti positiivista näyttöä rodun kelpoisuudesta ko jahtimuotoon. Rotujärjestö SBJ:n hirvieläimiin kohdistuvan rotukohtaisen kiellon perusteluina esitetyt (ennustamat) ongelmat eivät ole realisoituneet lainkaan. Rotu on päinvastoin otettu hyvin innostuneesti mukaan jahtimuotoon ja kysyntää toimiville koirille on ollut runsaasti eri puolella Suomea. 

Beaglen ajovauhti ei ole osoittautunut liialliseksi, eikä jahtitapahtumaan liitetyt lieveilmiöt ole realisoituneet. Jahtitapahtumat ovat pysyneet riistaeläinten kannalta eettisenä, sillä jahtiin valikoituneet koirat ovat olleet erinomaisesti jahtimuotoon soveltuvia. Se taas kuvastaa tarkoituksenmukaiseen jahtitapahtumaan osallistuvien koiranomistajien harkintakyvyn oikeellisuutta ja riittävyyttä. 

HUOM! Rotukohtainen kielto osuisi negatiivisesti vain hirvieläinjahdissa toimiviin, hirvieläintyöskentelyyn koulutettuihin ja tarkoituksenmukaisiin rodun yksilöihin. Omistajan toiveen vastaiseen ei-toivottuun sorkanajotaipumukseen kiellolla ei olisi mitään vaikutusta. Sellaiset yksilöt ajaisivat sorkkaa hallitsemattomasti myös rotukohtaisen rajoituksen jälkeenkin, kuten ovat tehneet jo asetuksen säkäkorkeusvaatimuksen ollessa max 28cm.

Lisäksi me allekirjoittaneet olemme huolissamme tällaiseen  rotukohtaiseen kieltoon liittyvistä väistämättömistä seuraamuksista, joita ovat mm. paperittomien beagle-rotuisten koirien lisääntyminen ja tarkoituksenmukainen sekarotuisten lisääntyminen. Molemmat vain siksi, että rotukohtainen kielto ei enää ulottuisi näihin koirayksilöihin. Samalla osa nykyisistä järjestäytyneistä harrastajista ja heidän koiransa jäisivät järjestäytyneen toiminnan ulkopuolelle ja se antaisi mahdollisuuden ei toivotun "alakulttuurin" syntymiselle. On rodun etu, että kaikki koirat ja harrastajat mahtuvat saman katon alle. Se mahdollistaa myös maksimaalisen jalostustiedonkeruun koko rodusta. 

Rotukohtaista kieltoa on perusteltu mm beagle-rodun yksilöiden liiallisella nopeudella, joka tekee jahtimuodosta vaarallisen niin koiralle kun mm tieliikenteelle, sekä epäeettisen ajoeläimelle. Näiden kahden kauden aikana ei kuitenkaan ole sattunut tarkoituksenmukaisessa jahdissa yhtään koiralle tai jahtieläimelle sattunutta tieliikenneonnettomuutta. Myös eettisyyspuoli on todettu käytännössä olevan kunnossa, eikä ajettavat eläimet ole joutuneet kohtuuttoman rasituksen alaiseksi. Nämä mahdolliset ongelmat ovat olleet siis yksinomaan omistajan tahdonvastaiseen ajotapahtuman seurauksia, jotka eivät siis olisi olleet vältettävissä säkäkorkeuden nostosta luopumalla tai edes beaglea koskevalla rotukohtaisella kiellolla. Suunnitellussa jahtitapahtumassa on aina pyrkimys nopeaan riistalaukaukseen ja turhan ajattamisen minimoimiseen. 

Huomionarvoista on myös se, että rotua ei ole Pohjoismaissa käytetty sen alkuperäisessä tarkoituksessa, ajuekoirana. Tämä Suomessakin totuttu tapa suorittaa jahtia yhdellä koiralla ei vastaa alkuperäistä, rodun kotimaassa rorutyypillistä toimintamallia. Suomessa beaglea käytetään lisäksi mm ketun, supikoiran ja ilveksen metsästykseen. Ruotsissa beaglelle järjestetään metsästyskokeita pienikokoisille hirvieläimille ja jahtimuotona beaglen käyttö mm kauriin metsästyksessä on erittäin suosittua. Alkuperäistä rotutyypillistä ajuekäyttöä ei Pohjoismaissa harjoiteta.

Suomalainen beaglejalostus ei ole karsinut hirvieläimiin kohdistuneen ajotaipumuksen omaavia koiria jalostuskäytöstä. Intohimoisiakin "sorkka-ajureita" on esiintynyt jalostusuroslistoilla. Ne ovat saaneet osakseen jalostusneuvonnan suosituksia aivan kuten hirvieläinvapaatkin. Tätä faktaa vastaan on melko erikoista vaatia hirvieläinten metsästykseen hyvin soveltuvien koirayksilöiden osalle rotukohtaista kieltoa hirvieläinten metsästyskäyttöön. 

Beaglen voimassa oleva JTO (Jalostuksen tavoiteohjelma) mainitsee rodun yhdeksi isoksi ongelmaksi säkäkorkeuden kaavamisen liian korkeaksi. Tällä mahdollisuudella käyttää max 39cm säkäkorkeuden omaavia koiria hirvieläinten metsästykseen voisi olla jopa tervehdyttävä vaikutus tähänkin hyvin huolestuttavaan kehityssuuntaan. 

Nykyiseen BEAJ ajokoetoimintaan metsästysasetuksen 12. pykälän muutoksella ei ole vaikutusta, joten koetoimintaa ei ole syytä liittää muutetun asetuksen pohdintoihin tai sen uhkaksi. Koettelua ohjaa omat sääntönsä ja ohjeensa. 

Me allekirjoittaneet olemme ottaneet metsästysasetuksen 12. pykälän muutoksen positiivisena vastaan ja vaadimme lainsäädäntöön osallistuvia virkamiehiä ja muita tahoja perehtymään Suomen Beaglejärjestö ry:n vaatimaan rotukohtaiseen kieltoon järjestetyn jahtitapahtuman näkökulmasta, joka on ainoa todellinen mittari beaglen sopivuudesta ko metsästysmuotoihin. Hyvän ja tarkoituksenmukaisen muutoksen romuttaminen pelkästään omistajien hallinnassa pysymättömien ja luvatta hirvieläimiä ajavien koirien kautta, edes beagle-rotuisten, ei anna rotukohtaiselle kiellolle minkäänlaista järkiperustetta. Kiellon valvonta on myös todella haasteellista, ellei jopa mahdotonta.

Adressi on tarkoitettu ilmaisukanavaksi beagleharrastajille, sekä beaglen avulla toteutettuihin metsästystapahtumiin, erityisesti hirvieläinjahtiin osallistuneille. Adressiin osallistuminen ei edellytä rotujärjestön jäsenyttä tai muutakaan sidonnaisuutta järjestötoimintaan.

Tämän adressin allekirjoituslista luovutetaan järjestön hallitukselle SBJ:n 2021 vuosikokouksessa, jossa on käsiteltävänä myös rotukohtaisen kiellon kumoamista vaativa vuosikokousesitys. Adressi luovutetaan myös MMM:lle kannanottona rotukohtaista esitystä vastaan. Jos olet SBJ:n jäsen, voit ilmaista sen halutessasi kommenttikentässä.

Allekirjoittaneista on julkisesti nähtävillä nimi, kotikunta ja maa. Adressi on allekirjoitettavissa 14.helmikuuta 2021 asti. 

Anne Vornanen, Beaglekasvattaja, SBJ:n jäsen    Ota yhteyttä adressin tekijään