EI TERVEYSJÄTTIEN MONOPOLIA PÄIJÄT-HÄMEESEEN!

ADRESSIKUVA_2_kuva_1.png

Maakunnan perustason sote-palveluja ollaan siirtämässä terveysjäteille

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus on käynnistänyt valmistelut sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluiden ulkoistamiseksi ja yksityistämiseksi. Tämä tapahtuisi perustamalla yhteisyritys, jossa päätösvalta 51 % osake-enemmistöllä olisi kilpailutuksen voittaneella terveysjätillä ja vähemmistöosakkuus 49 %:lla hyvinvointiyhtymällä/kunnilla. Päätöksestä on ennakoitavissa, että sote-kenttä jaettaisiin terveysjättien Mehiläisen ja Terveystalon kesken siten, että Lahti, Kärkölä ja Iitti kuuluisivat Mehiläiselle, kun taas loput Päijät-Hämeen kunnat Terveystalolle. Heinola ja Sysmä jatkaisi nykyisellä konseptillaan.

Lopullisen päätöksen maakunnan terveyspalvelujen ulkoistamisesta ja yksityistämisestä tekee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yhtymäkokous kesäkuussa 2020.

Terveysjättien takana yrityksiä, sijoittajia ja vakuutusyhtiöitä:

Mehiläisen suurimmat omistajat ovat CVC Capital Partnersin rahastot 57 % (Luxemburg), Lähi-Tapiola, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Valtion Eläkerahasto ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Terveystalon suurimmat omistajat ovat Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Rettig Group, Hartwall Capital, Pohjola Vakuutus Oy ja OP-Henkivakuutus Oy.

Terveysjättien monopoli perustuslain vastainen

Maamme hallituksen hallitusohjelmassa on linjattu, että maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin palvelut voivat täydentää palvelutarjontaa. Päijät-Hämeeseen suunniteltu peruspalvelujen täydellinen ulkoistaminen ja terveysjättien monopoli kansalaisten turvaksi perustuslaissa säädettyä oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta otti edellisen eduskunnan istuntokaudella lukuisten perustuslakiasiantuntijoiden kuulemisten pohjalta kantaa (22.2.2019) silloisen Sipilän hallituksen sote-uudistusesitykseen. Se painotti julkisen vallan (hyvinvointiyhtymä) velvoitetta turvata asukkaille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Suora lainaus perustuslakivaliokunnan lausunnosta:

”Maakunnan perustuslain 19 §:stä seuraava velvollisuus on ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa sen varmistamiseksi, että se voi kaikissa tilanteissa turvattava jokaiselle riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Kun perustuslain 6 §:n ja 19 §:n 3 momentin kokonaisuus edellyttää, että julkisen vallan on turvattava lailla yhdenvertaisella tavalla jokaiselle oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, lainsäädännössä (sote-lainsäädäntö) on varmistettava, että järjestämisvastuussa olevalla maakunnalla on sekä riittävät taloudelliset voimavarat että muutoinkin riittävä henkilöstöä, tiloja ja laitteistoja koskeva kapasiteetti tuottaa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.”

Yhteisyritys, jossa julkinen toimija omistaa vähemmistöosakkuuden (49 %) ja terveysjätti enemmistöosakkuuden (51 %), luetaan yksityisyritykseksi. Tällöin maakuntaan ei jäisi julkista palveluntuottajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason palveluille, kuten perustuslaki edellyttää.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on osoittanut täydellistä piittaamattomuutta perustuslakiasiantuntijoiden- ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanottoihin. oman laillisuustulkintansa se perustaa yhden oikeustieteen lisensiaatin maksettuun lausuntoon.

Hyvinvointiyhtymän perustelut kyseenalaisia

Yhdysvaltalainen filosofi ja tiedemies Noam Chomsky on määritellyt vakiotekniikan yksityistämisessä: ”Lopeta rahoitus. Pidä huoli, että hommat eivät enää toimi ja ihmiset tulevat vihaisiksi. Luovuta sitten omistus yksityiselle pääomalle.”

Juuri näin on Päijät-Hämeessäkin toimittu. Lahti tiennäyttäjänä kunnat ovat harjoittaneet vuosien ajan sosiaali- ja terveyspalvelujen alibudjetointia. Palvelujen saatavuuden hitaus ja toimimattomuus johtuu näistä säästötoimista ja siitä, että nyt monopolia havittelevat terveysjätit ovat tähänkin saakka vastanneet suurelta osin palvelutuotannosta ostopalveluina.

- Hyvinvointiyhtymän keskeinen perustelu palveluiden yksityistämiselle on ollut terveysjättien paremmat digi -palvelut, ikään kuin tieto- ja viestintäteknologiayritykset eivät kehittäisi ja myisi samoja palveluja julkiselle palveluntuottajalle.

- Terveysjättien monopolia on perusteltu kilpailutuksen välttämisellä hankinnoissa. Hankintalain kiertäminen onkin yksityistämisen kyseenalaisimpia perusteluja niin demokratian kuin markkinoiden toimivuuden ja palvelujen kehittämisen kannalta. Käytännössä terveysjätit tulisivat keskussairaalan sijaan ohjaamaan potilaat terveysjättien omiin erikoissairaanhoidon yksiköiden kalliisiin jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin.

- Terveysjättien tehtävänä on yksinomaan tuottoa voittoa omistajilleen. Hyvinvointiyhtymän taholta onkin myönnetty, ettei terveysjättien monopoli olekaan mikään säästöprojekti. Järjestelyssä hyvinvointiyhtymälle ja sen myötä veronmaksajille jää ainoastaan maksajan rooli pystymättä vaikuttamaan asiakasmaksuihin, palvelujen hintaan ja tarjontaan, saatavuuteen ja laatuun.

- Julkisen sektorin lisäksi terveysjättien monopoli raivaa tieltään pienet- ja keskisuuret sekä kolmannen sektorin palveluntuottajat.

- Yksityistämisellä tavoitellaan myös heikennyksiä terveydenhoitohenkilökunnan työehtoihin ja työsuhteisiin.


VAADIMME TERVEYSJÄTTIEN MONOPOLIN HYLKÄÄMISTÄ

Me adressin allekirjoittaneet vetoamme Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän johtoon ja yhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymäkokoukseen, että yhtymä keskeyttää välittömästi perustason sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ulkoistamisen ja yksityistämisen valmistelun ja että yhtymäkokous hylkää terveysjättivetoisten yhteisyritysten perustamishankkeet.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotantoa tulee kehittää pääosin julkisina palveluina, kuten maamme hallitus on sote-uudistuksen tavoitteeksi asettanut.

Mikäli yhtymä vetoomuksestamme huolimatta päättää ulkoistaa peruspalvelutuotannon terveysmonopoleille, toivomme päätöksen laillisuuden vietäväksi hallinto-oikeuden arvioitavaksi.

 

Adressin tekijät:

Seppo Korhonen, ammatillinen opettaja (AmO), eläkkeellä
Björn ”Pökö” Blomqvist, kirvesmies, eläkkeellä
Elina Helassalo, terveydenhoitaja
Päivi Aminatta Houma, lähihoitaja
Vuokko Kautto, yhteiskuntatieteiden maisteri
Ritva Anitta Korhonen, eläkkeellä
Liisa Kärki, verovalmistelija, eläkkeellä
Satu Lehtola, työsuojeluvaltuutettu, toimistosihteeri
Anna-Katriina Lius, historian ja yhteiskuntaopin opettaja
Sinikka Ruuska, lähihoitaja
Pirjo Salmela, laitoshuoltaja

 

(Adressi luovutetaan asiasta päättävälle Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yhtymäkokoukselle, joka pidetään elokuussa 2020.)

Jos haluat osallistua adressin nimienkeräykseen, lähetä sähköposti adressin tekijälle (alla), niin saat paluupostina tulostettavan printtiversion adressilomakkeesta. Lomakkeessa on kerrottu kerätyn adressin palautusosoite.

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla hyväksyn, että adressin tekijä Seppo Korhonen voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Tulisiko yritystukia vähentää?