Ei tuulivoimaa Virroille Kummunmäen suunnittelualueelle nro 104.

Pirkanmaan maakuntakaavaan on piirretty Virroille Kummunmäen suunnittelualue 104 tuulivoimalle ja hanketta edistämään on jätetty valtuustoaloite Virtain kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.3.22. Allekirjoittamalla tämän adressin vastustat tuulivoimapuiston sijoittamista tai edes kaavoituksen aloittamista Virtain Toisvesi-järven vasenta haaraa myötäilevälle Kummunmäen alueelle (nro 104). Tuulivoima-alue tulisi liian lähelle vakituista ja loma-asutusta. Alueen maisema- ja virkistyskäyttö on merkittävää ja koemme tuulivoiman erittäin epäsopivaksi alueelle. Tämä suunniteltu alue on myös aivan liian lähellä Virtain keskustaa ja alle viiden kilometrin päässä mm. Ranta-Keiturista, mihin kaupunki kaavoittaa parhaillaan lisää ranta- ja rannan läheisiä tontteja. Nykyrakentaminen suosii huomattavan kookkaita myllyjä, jopa 300 metriä korkeita, joiden lapaväli voi olla lähes 200 m.

Tämä adressi luovutetaan Virtain kaupungin päättäjille päätöksenteon tueksi.
IMG_2449.JPG

(Kuva 1: Havainnekuva siitä, miltä 300 metriä korkeat tuulimyllyt näyttäisivät Toisveden Torppakylän aluuelta päin katsottuna.)

 IMG_2674.jpg

(Kuva 2: Suunniteltuja tuulivoima-alueita Pirkanmaalla. Yläosassa Toisveden vasenta haaraa myötäilevä Kummunmäen alue nro 104.)

IMG_26801.JPG

(Kuva 3: Suunnittelualue 104 Kummunmäki kartalla.)

IMG_2595.JPG

(Kuva 4: Oranssilla merkityt alueet kuvaavat niitä alueita, joille Kummunmäen alueen  tuulimyllyt toteuessaan näkyisivät.)

 

TUULIVOIMAPUISTOJA SAKSALAISITTAIN 

Saksassa uusien voimalaitosten rakentaminen on hidastunut viime vuosina haitoista johtuvan valtavan vastustuksen vuoksi (Whermann, 2019). Mitä lähempänä tuulivoimapuiston sijoitus on asuintaloja, sitä suurempi vastustus. Suurimpina esteinä hankkeille ovat koetut terveyshaitat. Saksalaiset sairaskassat ovat ottaneet jopa käyttöön oman koodin tuulivoimasta aiheutuville sairauksille. Massiivista vastustamista on myös ympäristö-, luonto- ja maisemahaittojen takia. Metsää on kaadettu ja tuulivoima-alueet ovat karuja katseltavia. Tuulivoiman ongelmat ovat johtaneet siihen, että saksalaiset tuulivoimafirmat pyrkivät saamaan harvaan asuttuun Suomeen nopealla aikataululla suuren määrän voimalaitoksia. Suomen lainsäädäntö sallii hankkeet ja yksipuolisen esilletulon vuoksi vastustusta hankkeille ei juurikaan ole. Virroille tuulivoimalaitoksia suunnitteleva yritys on saksalainen Abo Wind.

 

TUULIVOIMALAITOSTEN VAIKUTUKSET IHMISIIN JA YMPÄRISTÖÖN

Käyttökokemuksia tuulivoimalaitoksista on pitkältä ajalta myös mm. Ruotsista ja Tanskasta, joista tutkimuksia tuulivoimalaitosten vaikutuksista on saatavilla useita. Tuulivoimaloiden kehittyessä myös niiden koko ja ympäristövaikutukset ovat kasvaneet. Suomessakin on jo tiedossa tapauksia, joissa isojen tuulivoimaloiden lähellä asuneet ovat joutuneet muuttamaan alueelta pois tuulimyllyjen aiheuttamien terveydellisten ongelmien vuoksi. Näistä ongelmista ovat kärsineet myös ne, jotka ovat ottaneet tuulimyllyt aluksi mielellään naapurikseen. Tuulimyllyistä aiheutuvat infraäänet ovat havaittavissa mittauksin jopa kymmenien kilometrien päässä voimaloista (Marcillo ym. 2015).
  Maailmalla on käynnissä useita oikeudenkäyntejä tuulivoimayhtiöitä vastaan, koska alueen ihmiset ja myös tuotantoeläimet ovat sairastuneet tuulivoimaloiden tuotannon käynnistyttyä. Kuten kaikilla energiantoimitusvaihtoehdoilla, myös tuulienergialla voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia. Tuulivoimalat voivat kokonsa ja sijoittelunsa puolesta vähentää, rikkoa tai huonontaa villieläinten, kalojen ja kasvien elinympäristöjä. Pyörivät turbiinin siivet voivat uhata erilaisia siivekkäitä lajeja, kuten lintuja ja lepakoita. Kokonsa puolesta suuret tuulimyllyt vaativat sopivan infrastruktuurin ympärilleen, mikä voi häiritä eri lajien pesintäalueiden kokoa ja rauhaa. Myös välkehaitat on hyvä huomioida asuinalueiden lähellä. Tuulimyllyjen siivet muodostavat välkettä valon ja varjon tasaisella vaihtelulla valoisaan aikaan.

 

INFRAÄÄNI JA PITKÄAIKAINEN ALTISTUMINEN

Tuulivoimalat aiheuttavat roottorien pyöriessä infraääniä, joka on pulssittaista ja jatkuvaa äänenpaineen vaihtelua, johtuen sekunnin välein roottorin lavan luomasta paineaallosta. Ympäristön äänihaittojen suhteen kantaa ottaa myös WHO, World Health Organization, joka julkaisi vuonna 2018 uudistetut suositukset meluhaitoista asuinalueilla Euroopassa, huomioiden myös tuulimyllyjen tuottamat äänet (World Health Organization, 2018). Tätä huomioiden eräässä tutkimuksessa huomattiin 60 turbiinin tuulivoimapuiston infraäänen leviävän jopa kymmenien kilometrien päähän yöaikaan. (Marcillo ym. 2015)
  Laboratorioissa on tutkittu kehon reagointia matalataajuiselle infraäänelle stressinä, joka ilmentyisi aivoissa ja sydämessä (Weichenberger ym. 2017; Branco ym. 2015; Smith ym., 2020). Weichenbergerin (ym. 2017) tutkimuksessa havaittiin infraäänen mahdollistavan muutoksia hermostossa eri aivoalueilla. Tanskassa suoritetuissa tutkimuksissa havaittiin viitteitä turbiinimelun vaikuttavan sydämen ja verisuonien toimintaan, kuten pitkäaikaiselle liikennemelulle altistumista pidetään sidoksissa sydän- ja verisuonitauteihin (Poulsen ym. 2018; Bräuner, 2019). Tuulivoimaloiden lähellä asuvien ihmisten terveysongelmien yhdeksi syyksi epäillään mm. korvan tasapainoelimen reagoimista pulssittaiseen äänenpaineen vaihteluun (Weichenberger ym. 2017).
  Matalataajuiset äänet kulkevat korkeataajuisia ääniä pidemmälle vaimentumatta ja läpäisevät helposti myös rakenteita. Ympärivuorokautinen altistuminen tällaiselle matalataajuiselle äänelle on aiheuttanut osalle ihmisistä mm. tasapainohäiriöitä, huonovointisuutta, napsetta korvissa, korvien lukkiutumista, tinnitusta ja päänsärkyä (Leventhall, 2004; Leventhall, Pelmear & Benton, 2003). Unenlaadun huonontuessa se aiheuttaa mahdollisesti useita erilaisia ongelmia lisääntyneen stressin myötä (Smith ym. 2020). Leventhallin ym. (2003) mukaan Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa (Müller & Lydolf, 2002) infraäänen ja matalataajuisen äänen havainnoitiin häiritsevän ja ärsyttävän tutkittavia useimpien päivittäisten toimintojen aikana. Tutkittavat aistivat äänen kuulemalla sekä havainnoimalla tärinää joko kehossaan tai ulkoisissa esineissä. Monet raportoivat sivuvaikutuksista, kuten unettomuudesta, päänsärystä ja sydämentykytyksistä. Nämä havainnot tukevat aiempia raportteja julkaistussa kirjallisuudessa. (Leventhall, Pelmear & Benton, 2003)

KIINTEISTÖJEN ARVON ALENEMINEN

Tuulivoimalaitokset vaativat käyttöönsä suuria maa-alueita. Yksittäisten talojen tai asukkaiden kohtalo tuulivoimalaitosten läheisyydessä ei huoleta tuulivoimayhtiöitä. Kiinteistöjen arvon laskuun voi vaikuttaa useat eri syyt, mutta tuulivoimapuistojen vaikutus on silti todennettavissa ja osana laskussa. Alankomaissa tehdyn tutkimuksen perusteella havaittiin 34 vuoden tarkastelujaksolla, että mitä suuremmista tuulimyllyistä on kyse, sitä enemmän kiinteistöjen arvo laskee (Dröes, 2021). Mikäli alueen ihmiset kokevat alueella tuulivoimapuiston aiheuttamia haittoja, on alueen kiinteistöjen myyminen vaikeaa. Monelle aiheutuu taloudellinen katastrofi, mikäli tuulimyllyt aiheuttavat sellaisia ongelmia, ettei omassa kodissa ole enää mahdollista asua. Jos haluaa kodin tai mökin maaseudun rauhasta, niin tuskin kukaan hankkii sitä tuulivoimapuiston juurelta.

TUULIVOIMALOIDEN TUOTOSTA

Tuulivoimapuiston rakentaminen ei välttämättä työllistä paikallisia kuin rajoitetusti ja hetkellisesti. Merkittävin hyöty tulee maanrakennustöistä, mikäli urakan saa kunnan tai lähialueen yrittäjät. Tuulivoimayhtiöt ovat usein ulkomaalaisessa omistuksessa, jolloin voitotkin menevät ulkomaille. Laitosten pystyttäjät tulevat yleensä myös ulkomailta. Tuulimyllyjen operointi tapahtuu pääsääntöisesti etänä ja huoltotoimet suoritetaan yhtiön muualla toimivan henkilöstön toimesta. Rakentamisen jälkeen tulot tulevat olemaan käytännössä vuokrat maanomistajille sekä kiinteistövero kunnalle. Voivatko päättäjät kiinteistöverotuottoa haaliessaan hyvällä omallatunnolla heikentää paikallisten yksityisomaisuutta eli kiinteistöjen arvoa?

TUULIVOIMA ENERGIANLÄHTEENÄ

Tuulivoiman heikkous energianlähteenä on sen epätasainen saatavuus. Tuuliolosuhteet ovat hyvin vaihtelevia ja vaikeasti ennustettavia, joten tuulivoima tarvitsee luonnollisesti varaenergianlähteen rinnalle. Varaenergian ympäristövaikutukset usein heikentävät tuulivoiman puhtaita ominaisuuksia kokonaisenergiantuotannon näkökulmasta.

LISÄTIETOA JA TUTKIMUKSIA

Tuulivoimahankkeita ajavat yritykset ja taloudellista hyötyä tavoittelevat kunnat eivät välttämättä jaa tietoa tuulivoiman negatiivisista vaikutuksista alueen asukkaille. Tutkimustietoa aiheesta kuitenkin löytyy, mikäli aihe kiinnostaa. Tuulivoima-kansalaisyhdistykseltä saa myös tietoa kansalaisten kokemuksista tuulivoimalaitoshankkeisiin liittyen (https://tvky.info).

IMG_2389.PNG

(Kuva 5: Mittasuhteita havainnollistamaan ison tuulimyllyn kokoa.) 

 

LÄHDELUETTELO
Lähteet tarkistettu 29.4.2022

Branco, N. A. C., Alves-Pereira, M., Pimenta, A. M., & Ferreira, J. R. (2015). Clinical protocol for evaluating pathology induced by low frequency noise exposure. Euronoise 2015, Maastricht, The Netherlands: Euronoise. https://www.researchgate.net/publication/290444965_Clinical_Protocol_for_Evaluating_Pathology_Induced_by_Low_Frequency_Noise_Exposure

Bräuner, E. V., Jørgensen, J. T., Duun-Henriksen, A. K., Backalarz, C., Laursen, J. E., Pedersen, T. H., Simonsen, M. K., & Andersen, Z. J. (2019) Association Between Long-Term Exposure to Wind Turbine Noise and the Risk of Stroke: Data From the Danish Nurse Cohort. Journal of the American Heart Association, 8(14), [e013157]. https://doi.org/10.1161/JAHA.119.013157

Dröes, M. I., & Koster, H. R. (2021). Wind turbines, solar farms, and house prices. Energy Policy, 155, 112327. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2021.112327

Leventhall, G., Pelmear, P. and Benton, S. 2003. A review of published research on low frequency noise and its effects. UK Department for Environment, Food and Rural Affairs. https://doi.org/EPG1/2/50

Leventhall, H. G. (2004). Low frequency noise and annoyance. Noise and Health6(23), 59. https://www.noiseandhealth.org/text.asp?2004/6/23/59/31663

Marcillo, Omar, Stephen Arrowsmith, Philip Blom, and Kyle Jones. "On infrasound generated by wind farms and its propagation in low‐altitude tropospheric waveguides." Journal of Geophysical Research: Atmospheres 120, no. 19 (2015): 9855-9868. https://doi.org/10.1002/2014JD022821

Poulsen, A. H., Raaschou-Nielsen, O., Peña, A., Hahmann, A. N., Nordsborg, R. B., Ketzel, M., ... & Sørensen, M. (2018). Short-term nighttime wind turbine noise and cardiovascular events: a nationwide case-crossover study from Denmark. Environment international114, 160-166. https://doi.org/10.1016/j.envint.2018.02.030

Smith, M. G., Ögren, M., Thorsson, P., Hussain-Alkhateeb, L., Pedersen, E., Forssén, J., Ageborg Morsing, J., & Persson Waye, K. (2020). A laboratory study on the effects of wind turbine noise on sleep: Results of the polysomnographic WiTNES study. Sleep. https://doi.org/10.1093/sleep/zsaa046

Whermann, B. (2019) Limits to growth: Resistance against wind power in Germany. Journalism for the Energy Transition. https://www.cleanenergywire.org/factsheets/fighting-windmills-when-growth-hits-resistance

Weichenberger M, Bauer M, Kühler R, Hensel J, Forlim CG, Ihlenfeld A, et al. (2017) Altered cortical and subcortical connectivity due to infrasound administered near the hearing threshold – Evidence from fMRI. PLoS ONE 12(4): e0174420. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0174420

World Health Organization. Regional Office for Europe. (‎2018)‎. Environmental noise guidelines for the European Region. World Health Organization. Regional Office for Europe. https://apps.who.int/iris/handle/10665/279952

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Pirjo Ala-Kaarre voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…