Ei yhtä yläkoulua Kemin keskustaan

Kemin kaupunki suunnittelee useamman koulun sulkemista ja yhden yläkoulun perustamista keskustaan. Ennusteiden mukaan oppilaiden määrä Kemissä tulee tulevaisuudessa vähenemään selvästi, joten on ymmärrettävää, että jotakin tulisi tehdä. Koemme kuitenkin, että muita mahdollisuuksia ei ole tutkittu tarpeeksi, eikä vaihtoehtoista mallia koulujen sulkemiselle ole esitetty. Me adressin allekirjoittaneet vaadimme, että kaupunki hylkää yhden keskustassa sijaitsevan yläkoulun mallin.

Vaadimme Kemin kaupunkia selvittämään mahdollisuuksia käyttää koulurakennuksia monikäyttötiloina esim. esikouluopetuksessa, päiväkoteina, nuorisotiloina, vanhusten palveluihin sekä musiikkiopiston ja Kivalo-opiston toimintaan. Näin tyhjäksi jäävät tilat olisivat hyödyksi kaupunkilaisille ja Kemi voisi olla esimerkkinä muille pienille paikkakunnille näyttämässä mallia, miten kouluja voidaan hyödyntää monenlaiseen toimintaan. Opettajat voisivat myös työskennellä esim. kahdella koululla, jolloin heillä olisi tunteja riittävästi.

Koulujen sijaitseminen lähellä lapsia on arjen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta merkittävä tekijä, kun ihmiset valitsevat asuinpaikkakuntaa. Koulujen sulkeminen ei lisää Kemin vetovoimaa, vaan pikemminkin heikentää sitä, kun osa lapsiperheistä muuttaa muualle, ja kuntaan muuttoa suunnittelevat perheet hakeutuvat naapurikuntiin. Pelkäämme, että tämä johtaa kaupunkielämän näivettymiseen entisestään. Keskustassa syntyy paljon lapsia, mutta siinä vaiheessa, kun lapset menevät kouluun, ovat useat perheet jo muuttaneet reuna-alueille. Siksi syntyvyysluvuilla ei voida perustella päätöstä sijoittaa yhtä yläkoulua keskustaan.

Koulukuljetukset maksavat, joten sekin olisi kaupungille kuluerä, kun oppilaita pitäisi kuljettaa kauempana sijaitseviin kouluihin. Tällöin poistuisi myös tärkeä päivittäinen hyötyliikunta muutoinkin jo liian vähän liikkuvilta lapsilta ja nuorilta, kun he eivät enää itsenäisesti kulkisi kouluun. Osalla lapsista koulumatka taas olisi liian pitkä, sillä esi- ja perusopetusta saavalla oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus vasta, jos hänen koulumatkansa on yli 5 km. Lisäksi moni vanhempi on ilmaissut huolensa siitä, että yläkoululaiset kulkisivat keskustaan työmatkaliikenteen ja erilaisten mopojen, mopoautojen yms. seassa tai ajaen itse näillä moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla myös pimeällä ja huonoilla keleillä. Tutkimuksen mukaan ärsykkeiden osalta ihminen saavuttaa aikuisen tiedonkäsittelyn tasoisen prosessoinnin 14-vuotiaana, nopeuden 15-vuotiaana ja työmuistin 19-vuotiaana. Huomioitavaa on myös, että yläasteiässä tunteilla ja motiiveilla on suuri merkitys, mikä vähentää turvallista käyttäytymistä liikenteessä.

Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja huolemme on, että yksi yläkoulu lisäisi ongelmia kuten kiusaamista, järjestyshäiriöitä, jengiytymistä jne. Mikäli yläasteen oppilas joutuisi rajun kiusaamisen kohteeksi, ei olisi myöskään enää sitä mahdollisuutta, että kiusattu tai kiusaaja vaihtaisivat koulua, koska ei olisi enää muita yläkouluja. Yhtenä perusteluna palveluverkkoesityksessä käytettiin oppilaiden mahdollisuuksia harrastuksiin. Todellisuudessa, jos koulu sijaitsee kaukana, eivät lapset ja nuoret enää palaa sinne illalla niin helposti. Sen sijaan lähellä olevalle koululle oppilas voi itsekin kulkea harrastuksiin. Koulujen mahdollinen sulkeminen huolettaa myös monia urheiluseuroja, sillä koulujen liikuntasalien käyttöaste kouluajan ulkopuolella on suuri.

Yläkoulun toiseksi vaihtoehdoksi on palveluverkkoselvityksessä ehdotettu entistä lukiota, jonka korjausarvio on vähintään 6 M€. Toisena vaihtoehtona on entinen terveydenhoito-oppilaitos, jonka korjausarvio on noin 15 M€. Ruokailuun käytettävän ravintola Melissan korjausarvio on noin 1,7 M€. Nämä ovat todella suuria summia, mutta eivät vielä sisällä lisääntyviä koulukuljetuskustannuksia eivätkä kahta alikulkutunnelia, jotka molemmat yläkouluvaihtoehdot vaatisivat, jotta yläkoulun oppilaat voisivat turvallisesti ja nykyisen koululainsäädännön mukaisesti kulkea Melissaan syömään ja uudelle liikuntahallille liikuntatunnille. Lisäksi koulujen purkamiset maksaisivat. Esim. Hepolan koulun purkaminen maksaisi arviolta 0,6 M€. Karihaaran A-koulu on suojeltu rakennus, joten sitä ei voitaisi purkaa, vaan siitä jäisi silti ylläpitokustannuksia ja selvityksen mukaan se vaatisi 9,6M€ peruskorjauksen yläkoulun poistuttua.

Kemin perusopetuksen oppilaille on tehty aiheesta kysely keväällä 2023, mutta kysymysten asettelun perusteella emme usko, että kaikki oppilaat ovat ymmärtäneet, että kyselyllä on kartoitettu mielipiteitä koulujen sulkemisesta. Samoin kuntalaisille on keväällä 2023 tehty aiheesta kysely, joka oli hyvin johdatteleva ja antoi vain vähän mahdollisuuksia ilmaista eriäviä mielipiteitä. Tämän vuoksi osa vanhemmista ja kuntalaisista keskeytti kyselyyn vastaamisen tai ei vastannut siihen ollenkaan, kun sopivia vastausvaihtoehtoja ei kyselystä löytynyt. Koska selvitys on kulkenut nimellä palveluverkkokysely, eivät kaikki ole tienneet, että kyseessä on varhaiskasvatus- ja kouluverkon uudistus eivätkä siksi ole osanneet reagoida tähän ollenkaan. Kumpaakaan kyselyä ei näistä syistä johtuen voi mitenkään käyttää perusteluna päätöksille.

Haluaisimme saada tälle yhden yläkoulun suunnitelmalle toisen vertailukelpoisen ehdotuksen koulujen säilyttämisestä kustannusarvioineen. Luvut tulevien vuosien koululaisista ovat vain ennusteita eivätkä ne sisällä maahanmuuttajia ollenkaan. Koulujen sulkemiset/purkamiset ovat pysyviä päätöksiä. Kemin tulevaisuuden kannalta valoisia näkymiä antaa Satamakankaan asemakaava, joka on uudelleen selvitystyön alla, ja alueelle suunnitellaan merenrantatontteja omakotitaloille ja loma-asunnoille. Veitsiluodon saarella taas on potentiaalia uusille yrityksille, ja Kemintullissa on teollisuustontteja erilaisten yritysten tarpeisiin. Mikäli kouluja suljetaan ja puretaan ennusteiden pohjalta, mutta lapsia ja nuoria onkin tulevaisuudessa alueella enemmän kuin on ennustettu, mistä silloin saadaan lisää kouluja? Pyydämme kaupunkia lykkäämään palveluverkon uudistussuunnitelmia, jotta nähtäisiin, mihin suuntaan oppilaiden määrä lähtee kehittymään.

Tavoitteemme on, että aidosti yritettäisiin pitää Kemi elävänä kaupunkina, jossa ihmiset viihtyisivät ja voisivat suositella Kemiä asuinpaikkana muillekin, eikä vain ennusteiden ja rahan vuoksi tehtäisi sitovia päätöksiä, joista on seurauksia pitkälle tulevaisuuteen. Jos Kemin kaupunki ei itsekään usko omiin mahdollisuuksiinsa, niin miten täällä voi ajatella olevan minkäänlaista tulevaisuutta? Lapset ja nuoret ovat tulevaisuus, joten lapsiperheet tulee pyrkiä pitämään paikkakunnalla, ja mielellään houkuttelemaan alueelle myös uusia asukkaita. Koulut ja niiden sijainti ovat tässä avainasemassa.

 

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla hyväksyn sen, että Marjo Paavola näkee kaikki tällä lomakkeella antamani tiedot.

Emme näytä sähköpostiosoitettasi julkisesti verkossa.

Emme näytä sähköpostiosoitettasi julkisesti verkossa.


Annan suostumukseni siihen, että tällä lomakkeella antamiani tietoja käsitellään seuraavissa tarkoituksissa:




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…