EU.n asettamat pakotteet ovat ihmisoikeusopimuksen vastaisia

Miksi Suomi tukee laittomuuksia?



http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=10129


"Suomi on EU:n mukana ryhtynyt määräämään pakotteita Venäläisille poliitikoille ja liikemiehille Ukrainan kriisin varjolla. Kansainvälisen oikeuden asiantuntija, varatuomari Peter Iiskola on toinen julkilausuman (katso liiteartikkeli alla) allekirjoittajista.

"On tietenkin ihmisoikeuksien kannalta erittäin surullista, että Suomi valtiona ja ulkoministeri Erkki Tuomojan välityksellä osallistuu tuollaisiin laittomuuksiin määrämällä laittomia pakotteita yksilötä vastaan", Iiskola sanoo.

Iiskola on toiminut Suomessa mm. pääministerin kansliassa, ulkoasiainministeriössä, käräjätuomarina sekä kansainvälisesti Iran-USA välitystuomioistuimesssa Haagissa, Euroopan neuvoston edustajana Bosnia-Hertsegovinassa sekä Venäjän Presidentinhallinossa ja Tsetseniassa, sekä YK:n ihmisoikeuspäällikköna Bosnia-Hertsegovinassa ja YK:n rikos- ja huumejärjestön UNODC:n oikeusprojektin päällikkönä Afghanistanissa.

"En usko minkään lakia noudattavan viranomaisen tai yrityksen, esim pankin, näissä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 47 jäsenmaassa voivan noudattaa mainittuja EU-pakotteita yksilöitä vastaan. Jos vaikka amerikkalainen Citibank Suomessa alkaa noudattamaan Yhdysvalyain määräämiä pakotteita, niin he myös rikkovat lakia", Iiskola kertoo.

"Lausumamme koskee EU pakotteiden tulkintaa Suomessa ja soveltuvin osin niissä 47 maassa jossa Euroopan ihmisoikeussopimus on voimassa. EU ja 47 maata ovat hyväksyneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen joka on suoraan voimassa koskien kaikkien viranomaisten toumintaa. Yhdysvaltain julkaisemat pakotteet yksilöitä vastaan ovat yhtä vähän sovellettavissa mainituissa 47 maassa Suomi mukaan lukien", Iiskola perustelee julkilausumaa.

Voiko sitten esimerkiksi YK halutessaan puuttua näihin julistettuihin pakotteisiin ja todeta ne laittomiksi mainituin perustein?

"Voi tietenkin, mutta YK:lla on myös oma ihmisoikeussopimus, joita nämä pakotteet yksilöitä vastaan myös loukkaavat. Lausumame ei ole koskenut YKn ihmisoikeussopimusta", Iiskola vastaa.

Toinen julkilausuman allekirjoittajista, oikeustieteen kandidaatti ja kansainvälisen ekonomian asiantuntija Jon Hellevig lisää tähän, että "YK:n turvallisuusneuvosto voi periaatteessa päättää omista sanktioistaan mutta en usko että sillä olisi tuomiovaltaa EU:n päättämiin pakotteisiin."

 

http://www.verkkomedia.org/pics/Hellevig_Iiskola.jpg

Kuvissa vasemmalla Peter Iiskola, oikealla Jon Hellevig

 

Pakotteita on julistettu lännen toimesta myös muihin kuin poliittisiin virkamiehiin mm. liikemiehiin. Miten käytännössä pakotteet voivat vaikuttaa heihin tai heidän omistamiinsa tai johtamiinsa yrityksiin? Onko heillä mahdollisuuksia valittaa tapahtuneesta mihinkään?

Iiskolan mukaan varojen jäädytys estää taloudellisen toiminnan. Vaatiakseen pakotteiden poistamista hakija voi missä tahansa 47 maassa, jossa Euroopan ihmisoikeusopimus on voimassa, mennä oikeuteen. Määrätyin perustein pakotteet voidaan viedä hakijan toimesta myös suoraan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasburgiin. Hakija voi EU päätösesta viedä asian myös suoraan EU:n tuomioistuimeen Luxemburgiin.

Hellevig vastaa: "EU:n päätöksen mukaan varat jäädytetään ja myös kielletään muita tekemästä heidän kanssaan kauppaa, joten tässä mielessä pakotteet tarkoittavat, että mainitut liikemiehet eristetään läntisestä liiketoiminnasta, kuin myös yritykset missä he ovat määräävässä asemassa." Hellevigin mukaan samaa asiaa ajaa matkustuskiellot. "Kuitenkin on selvää, luulisin, että jopa pakotteita kannattavalle Suomen pääministeri Kataiselle, ettei tuollaista kieltoa voidan panna toimeen Suomessa koskien Suomen kansalaista, julkilausumassa mainituista syistä."

Entä voisiko Suomi EU:n jäsenenä sitten irtisanoutua pakotteista vetoamalla kerrottuun perustuslain rikkomukseen?

"Minusta kyllä", Hellevig sanoo. "Minkään maan hallituksella ei ole oikeutta toteuttaa poliittisen tribunaalin päätöksiä, jotka selvästi ovat vastoin Euroopan ihmisoikeusperiaatteita ja Suomen perustuslakia", hän jatkaa.

"Viranomaiset eivät voi soveltaa laittomia pakotteita," toteaa Iiskola. "Kuten sanoin, pakotteet yksilöitä vastaan lausumassamme kerrotulla tavalla ovat lainvastaisia loukaten ihmisoikeuksia EU:n oman säädösten mukaisesti,  ja myös Suomen lainsäädäntöä ja perustuslakia."

Iiskola pitääkin selvänä, että Suomi teki väärin näitä yksilöitä vastaan osallistumalla päätöksentekoon tekemättä siihen varaumaansa.

 

Janus Putkonen

 

Liiteartikkeli:

 

JULKILAUSUMA

Euroopan Unionin asettamat pakottet ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Suomen perustuslain vastaisia.

EU on ilmoittanut 17.03. 2014 että se päätöksellään 2014/145/YUTP ja asetuksellaan (EU) N:o 2692014 säätää ”rajoittavista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat henkilöihin, jotka ovat vastuussa Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhkaavista tai heikentävistä toimista” sekä ”näihin yhteydessä oleviin henkilöihin, yhteisöihin tai elimiin.”

Tällaisia rajoittavia toimenpiteitä, kansankielellä pakotteita, ovat: matkustustuskiellot (luonnollisten henkilöiden maahan pääsyn ja kauttakulku toiseen maahan) ja varojen jäädyttäminen sekä kielto luovuttaa varoja kyseessä oleville henkilöille .  EU maiden johtajat ovat kokouksessaan Brysselissä ilmoittaneet 21.03.2014 että pakotteita laajennetaan.

Kuitenkin tällaiset pakotteet ovat ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Suomen perustuslain määräyksien vastaisia. Tämä julkilausuma käsittelee asiaa Suomen lain kannalta, mutta on ilmiselvää että kyseessä olevat pakotteet yhtä lailla ovat laittomia useimmassa Euroopan maassa.

Suomen lain mukaan Suomi on velvoitettu noudattamaan pakotteita, jotka ovat YK:n turvallisuusneuvoston asettamia. Tästä ei kuitenkaan ole kyse käsillä olevassa tapauksessa. Suomi on myös velvollinen toimeenpanemaan pakotteita, jotka perusutuvat Euroopan Unionin Neuvoston päätöksiin.

Nyt tehdyissä päätöksissä EU vetoa Euroopan Unionista tehtyyn sopimukseen. Pakotteitten mahdollisuudesta on säädetty Euroopan Unionin toiminnasta tehdyssä sopimukessa (artikla 215). Säännöksen mukaan pakotteita voitaisiin kohdistaa valtioita vastaan mutta myös oikeus- ja luonnollisiin henkilöihin. Tämä sopimus ei kuitenkaan määrittele tarkemmin pakotteitten (”tarvittavien toimenpiteitten”) luonnetta.

Tämä on erityisen tärkeätä kun käsitellään nyt tehtyjen päätösten mukaisia pakotteita koskien luonnollisia henkilöitä koska luonnollisten henkilöitten ihmisoikeuksia suojelee Euroopan ihmisoikeussopimus, jonka ovat hyväksyneet kaikki Euroopan Neuvoston jäsenmaat, ml. Venäjä. Euroopan ihmisoikeussopimus on integroitu Euroopan Unionin lainsäädäntöön ja sen määräykset ovat ensisijaiset kaikeen muuhun lainsäädäntöön ja kaikkiin poliittisiin päätöksiin nähden, mukaan lukien Euroopan Unionin Neuvoston pakotepäätökset.

Tässä yhteydessä on huomioitava, että ihmisoikeussopimus takaa nimenomaisesti, ettei voi olla ”rangaistusta ilman lakia” (7. artikla).

Tämä tarkoittaa, ettei ketään ”ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan rikos. ” On tärkeätä pitää mielessä, että nyt pakotelistalle asetettuja henkilöitä ei suinkaan ole syytetty, saatikaan tuomittu, mistään rikoksesta.

Yllä mainittu artikla on tiiviissä yhteydessä ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan: ” Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin”. Suorat lainaukset sopimusartiklasta: “Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä” ja ”Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen”.

Erityisesti on vielä huomioitava ihmisoikeusopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1. artikla ”Omaisuudensuoja”, jonka mukaan: ”Jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrättyjen ehtojen sekä kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.”

Huomion ottaen mainitut sekä muut Euroopan ihmisoikeussopimuksen säännökset mitään juridisia sanktioita kuten esimerkiksi omaisuudensuojan loukkauksia (varojen jäädyttämiset) tai matkustuskieltoja ei voi assettaa muu elin kuin laillinen tuomioistuin. Euroopan Unionin Neuvosto ei ole sellainen elin.

Tässä tapauksessa Euroopan Unionin Neuvosto toimii laittomana poliittisena tribunaalina. Näin ollen EU on päätökselläään vakavasti loukkaa Euroopan perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia sekä jäsenmaittensa perustuslakeja vastaan.

Tässä yhteydesä on syytä muistuttaa että EU päätöksessään mainitsi että toimenpiteet ”kohdistuvat henkilöihin, jotka ovat vastuussa Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhkaavista tai heikentävistä toimista” sekä ”näihin yhteydessä oleviin henkilöihin, yhteisöihin tai elimiin.”

Tämä tarkoittaa sitä, että sen lisäksi että pakotelistalla olevia henkilöitä ei ole mistään laillisesti syytetty, saatikaan tuomittu, sinne ollaan myös asetettu henkilöitä, joilla ei ole mitään tekemistä itse Ukrainan kriisin kanssa vaan ovat joutuneet pakotteitten alaisiksi vain sen takia että heitä käytetään poliittisen painostuksen välikappaleena.

Tämän seurauksena ja suoraan Suomen perustuslain mukaan nämä pakotteet ovat Suomen perustuslain vastaiset ja siksi niitä eivät ole Suomessa täytäntöönpanokelpoisia. Euroopan ihmisoikeussopimuksella on välitön vaikutus Suomen lakiin sen korkeimpana ihmisoikeusnormistona, mutta tämän lisäksi Suomen perustuslaissa on myös suoraan tilanteeseen sovellettavia säännöksiä

 

Nimenomaisesti kysymykseen tulevat seuraavat säännökset:

Perustuslain 3. pykälä: Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

- Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Perustuslain 6. pykälä: Yhdenvertaisuus

- Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

- Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Perustuslain 8. pykälä: Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

- Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.

Perustuslain 9. pykälä: Liikkumisvapaus

- Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

- Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan.

- Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

- Huomioitava, että ulkomaalaisten oikeudesta saapua Suomeen on säädetty eri lailla, ja tämä laki ei sisällä perusteita evätä maahantuloa Euroopan Unionin Ministereitten poliitisen tribunaalin päätöksellä