#224: sannavain -  Vihkiminen ei kuitenkaan nykylainsäädännön valossa ole kirkollinen toimitus, ja yleiskielessäkin se ymmärretään asiayhteydestä riippuen luonteeltaan joko kirkolliseksi tai maalliseksi. 

Kannattaa perehtyä oikeasti mitä vihkiminen on. Kaste on luterilaisen kirkon sakramentti. Vihkiminen on ollut voitelusta seuraava ja edelleen sakramentti osalla kirkoista. Siunaus ja rukous ovat omalla tavallaan hengellisiä toimituksia, mutta eivät ole omanneet samanlaista asemaa kuin vihkiminen. Jos olet sitä mieltä, että siviilirukous olisi ristiriitainen, mitä siinä on ristiriitaista? Kuka tahansa siviili voi rukoilla tai hätätilanteessa uskonnollisesta yhteiskunnasta riippuen suorittaa jopa hätäkasteen, vaikka ei edustaisi samaa uskoa. Vihkimisessä on kyse samasta asiasta. Siviili on voinut toimittaa vihkimisen, jonka jälkeen on haettu vain oman seurakunnan siunaus.

Se, että laivoja kastetaan ja siltoja vihitään liittyy vahvasti hengelliseen taustaan. On haluttu saada insinöörien laskelmia suurempi suoja niille, vaikka toimitus muuten on ollut seremoniallinen. Vihkiminen on säilynyt perinteenä, mutta sanan hengellinen sisältö on vahvempi kuin rukouksen.

#226: Yksi ääni muualle - Kaste/voitelu - vihkiminen - siunaus - rukous

”Sopimus miehen ja naisen välillä on ollut sopimus Rakkaudesta, mutta juuri elämäntilanteiden vaihtelun takia siitä on tehty Pyhä Liitto.”

Tarkoitus on ilmeisesti perustella avioliiton pysyttämistä naisen ja miehen välisenä kyseisen instituution historialla? Olen jo edellä todennut, että tämänkaltainen perusteleminen ei ole kovin onnistunutta. Sen sijaan jaan näkemyksesi siitä, että avioliittosopimus on ollut sopimus rakkaudesta: ennen romanttisen rakkauden käsitteen keksimistä avioituvat osapuolet saattoivat todellakin sopia, että nyt sitten koetetaan rakastaa toinen toisiamme, kun kerran tähän jamaan olemme päätyneet. Pyhän liiton käsitteeseen en ota kantaa, sillä pyhyys kuuluu uskonnolliseen rekisteriin, ja avioliitto on Suomessa nykyään perusteiltaan maallinen toimitus.

”Perheiden hajoamiset, vanhusten laiminlyönnit ja monet muut vulgaareina pidettävät tapahtumat ovat nykyään arkipäivää. Nyt puhutaan sen perinteisen instituution tuhoamisesta, joka on ollut turvaamassa monia epäinhimillisiltä kohtaloilta. - - Onko tässä tilanteessa syytä lähteä tuhoamaan lopullisesti sitä instituutiota, joka on tuonut heikommille turvan? - - Yhteiskunnan velkataakka on monille eurooppalaisille valtioille jo kestämätön samalla kun kotimaista velkaa vain kasvatetaan.”

Toivottavasti et sentään näe vanhusten pakkolääkintää nais- ja miesparien syynä? Onko avioliittoinstituutio lopullisesti tuhoutunut esimerkiksi niissä vanhoissa länsieurooppalaisissa sivistysvaltioissa, joissa perus- ja ihmisoikeustilanne on Suomea parempi (=joissa on säädetty tasa-arvoinen avioliittolaki)? Sen sijaan tuhannet avioerot saattanevat tätä instituutiota romuttaa, mutta nekään tuskin ovat homojen vika.

”Vihkiminen on ollut voitelusta seuraava ja edelleen sakramentti osalla kirkoista.”

Siviilivihkimiseen ei kuulu mitään uskonnollista elementtiä: sehän on koko systeemin pointti. Se on lain valossa selvästi erotettu kirkollisesta vihkimisestä. Ateisti-isäni tuskin ilahtuisi, jos hänet olisikin jonkinlaisin salaisin uskontomenoin vihitty avioon. Mahdatko kuitenkaan kantaa  samalla tavalla huolta ateistien avioliitoista, joiden solmimiseen yksikään kirkonmies ei ole osallistunut, ja joita solmittaessa ei ole pukahdettu yhden yhtä uskontoon viittaavaa sanaa.

Ilmeisesti pääongelmana myös mies- ja naispareille mahdollisessa avioliitossa on sanan ’vihkiminen’ käyttö. Kyse on siis yhdestä sanasta. En oikein tiedä, miten järkevää olisi pitää rinnakkain voimassa kahta sisällöltään melkein identtistä parisuhdeinstituutiota, joiden ainoa ero olisi, että miehen ja naisen välistä avioliittoa koskevassa laissa toimituksesta käytettäisiin nimeä ’vihkiminen’ ja kahden miehen tai kahden naisen välistä avioliittoa koskevasta toimituksesta puolestaan jotain muuta sanaa.