#263: sannavain - Re: Yhteenvetoa sannavain,

Aloitan tämän vastineeni lainaamalla kirjoittamaasi: "olen lisäksi paikantanut ongelmakohdaksi jännitteen, joka syntyy ns. yleisen logiikan ja itse noudattamasi logiikan välille." Aikamoinen väite, jota et kyllä onnistu perustelemaan.

1 Loogisuudesta

Kerrot, että "äänestykseen kelpaavat myös epäloogiset vaihtoehdot." Tämä lienee sinun mielipiteesi. Olen eri mieltä, ja otaksumani on, että enemmistö kansastakaan ei epäloogisuuksia halua. Kerrot edelleen, että "Päinvastoin kuin kirjoitat, minä en pidä epäjohdonmukaista nykytilannetta eettisesti ja älyllisesti kestävänä." Tämä on väärää todistus, koska en ole tuollaista väitänyt, vaan että pitäisit esim. siskospareja syrjivää lakia eettisesti ja älyllisesti kestävänä. Mielestäni A-kirjaimella alkavilla autoilla voi mainiosti olla erilainen verokohtelu, jos A-kirjaimella alkavilla autoilla on jokin (muu) erityisominaisuus, josta erilainen kohtelu loogisesti seuraa; esim. että A-autot ovat erityisen ympäristöystävällisiä. Et vain jostain syystä näe, että heteropareilla voisi olla mitään (oleellista) ominaisuutta, jota homopareilla ei ole; tämä on sinulta perin merkillinen näkemys. Jatkat: "Peruste on sinun itsesi hahmottelema. Tämänkaltainen argumentaatio johtaa yleensä lopulta kehäpäättelymäiseen väitteeseen, jonka mukaan avioliitto pitää rajata miehen ja naisen väliseksi, koska avioliitto on miehen ja naisen välinen." Täm argumentaatiosi ontuu kuuitenkin pahasti, koska meidän tapauksessamme käsillä ei ole mitään kehäpäätelmää, joten turhaan kehittelet olemattomia. Argumentatioosi onttous on ilmeistä, kun huomataan, että
sukupuolineutraalille avioliitollekin pitäisi jonkun itse tai joiden yhdessä hahmotella jokin peruste aivan vastaavasti.

Kuittaan seuraavaksi pari esimerkkiäsi.

"Jos perintökaarta koskevia uudistusvaateita olisi tarkasteltu niistä perusteista käsin, joista laki kiistämättä generoituu, perheen sisar perisi edelleen vain puolet tai kolmasosan veljen perintöosaan verrattuna."

Sekoilet. Vanha laki ilmeisesti generoitui mainitsemistasi toisista perusteita V; uusi nykylaki uusista perusteista U. Ei tässä ole mitään ongelmaa. U ja V (ja niistä vastaavasti generoituvat lait) ovat molemmat järjellisiä vaihtoehtoja ja siten kelpoisia äänestykseen; U sattui saamaan enemmän kannatusta silloin, kun asia oli käsittelyssä. Se että on kilpailevia ja muuttuvia faktoja, arvoja ja aatteita, ei tarkoita sitä, että pitäisi tai saisi olla epäjohdonmukainen.

"Entä miten tulisi suhtautua vaatimukseen erityisopetuksen järjestämisestä, kun tiedämme ne perusteet, joista nykymuotoinen perusopetuslaki generoituu?"

Mielestäni pitäisi suhtautua seuraavasti. Asetetaan punnittavaksi ne perusteet N, jotka generoivat nykylain, ja ne perusteet U, joiden ajatellaan generoivat uuden (paremman?) lain. Tämän jälkeen päätetään demokraattisesti,
pysytäänkö nykyisessä (koska peruste N saa kannatusta) vai siirrytäänkö uuteen (koska peruste U saa kannatusta). Oletko eri mieltä?

Kaltevalla pinnalla argumentointi on validia silloin, kun pinnalla vierimisen tai liukumisen dynamiikka on oikein kuvattu, s.o. loogisesti. Argumentoinnin pätevyyteen ei vaikuta se, arvottaako joku pinnan yläpäähän laitettavan premissin ja pinnan alapäästä putkahtavat seuraukset hyviksi, pahoiksi vai neutraaleiksi. Kaltevalla pinnalla (oikein) argumentointi osoittaa juurikin sen, että premissien loogiset seuraukset voidaan välttää vain luopumalla joko premisseistä tai loogisuudesta. Tästä on nimenomaan kyse: kummasta haluat luopua, sukupuolineutraalille avioliitoille mainituista premisseistä/perusteita vaiko loogisuudesta, vai hyväksytkö seuraukset? Palaan tähän alempana, kun tarkastelen mahd. uuden lain perusteita ja seurauksia. Yllä keskustellun perusteella näytät valitsevan loogisuudesta luopumisen. Kun loogisuudesta luovutaan, kaikki argumentointi voidaan tietenkin lopettaa; olisi mieletöntä argumentointa esim. syrjintään, perusoikeuksiin tai tasa-arvoon perustuen, jos epäloogisuuden maailma valitaan.


2 Nykylain perusteista

Hyökkäät konstruoimaani biologista perustetta, "lisääntymistoivetta", vastaan seuraavin pääargumentein.

(a) Muut lait säätävät lapsen ja vanhempien suhteesta jo siinä määrin, että avioliitto ei tuo tässä suhteessa juurikaan lisäarvoa, lähinnä lisäturvaa.

(b) Avioliittolaista puuttuu täsmentävä rajaus pareihin, jotka voivat ja haluavat saada yhteisiä biologisia jälkeläisiä.

(c) Nykylaki kieltää moniavioisuuden.

(d) "Lisääntymisperusteen valossa on epäloogista, että sukupuolensa korjauttanut henkilö voi lain mukaan mennä naimisiin".

Mielestäni nämä kaikki ovat kaukaa katsoen aivan järjellisiä huomioita. Lähempää katsoen huomaamme kuitenkin, että (a-d) eivät ole varsinaisia vasta-argumentteja biologiselle perusteelle avioliitto-oikeuden rajaamiseen vain
tietynlaisille pareille nykylain tapaan. Käsittelen seuraavissa kappaleissa kutakin kohtaa (a-d).


(a). On totta, että muu lainsäädäntö (isyys, elatusvelvollisuus, huoltajuus, perintö, abortti, hedelmöityshoidot, yksinhuoltajien tuet, avoero, ...) ja teknologinen kehitys (ehkäisy, vanhemmuustestaus, ...) ovat vuosi vuodelta rapauttaneet avioliiton erityisasemaa turvan antajana lapsille tai yleisemmin lisääntymisyksiköille. Todellakin on tultu siihen pisteeseen, että lisääntymishaluisella miehellä tai naisella ei ole enää juurikaan tarvetta avioliittoon, ei sen enempää kuin sanotaanko siskosparilla. Avioliiton merkitys typistyy melkein siihen, että se antaa miehelle turvalliset ja vakaat olosuhteet luovuttaa siementään (vaimolleen) niin, että kaikki liittoon syntyvät lapset ovat hänen ja on vielä optio adoptioonkin. Mutta vain melkein näin, kuten seuraavista kuittauksista käy ilmi.  Väität, että "Jos aisankannattaja ei tiedä, että jälkeläinen ei ole biologisesti hänen, hän tietenkin käy tunnustamassa isyytensä lastenvalvojalle." Kuinka niin tietenkin? Jospa lähtökohtaisesti ei tunnusta, jolloin nainen joutuisi selvityttämään isän ja rakennelma hajoaa, mikä voidaan katsoa epätoivottavaksi. Jatkat kysymällä "Jos taas aisankannattaja tietää tilanteen, miksi hänen ylipäänsä pitäisi tunnustaa isyytensä?" Siksi "pitäisi", koska nainen haluaisi aisankannattajan lapsensa "isäksi"; nainen voi haluta lisääntyä vain
tämän tapaisella varauksella. Näin ollen isyysolettama on edelleen huomattava turva, jonka vain avioliitto antaa. Jos isyysolettama poistettaisiin, niin kieltämättä kovin vähän konkreettista jäisi. Toisaalta nykymuotoon
kiinnitetty avioliittolaki antaa sulavamman mahdollisuuden tarkastella ja muotoilla uudelleen lakeja, jotka ovat viime aikoina rapauttaneet avioliiton merkitystä nimenomaisesti lisääntymisyksiköille.

(b). Kun nykylain pareja koskevia rajauksia tarkastellaan lisääntymistoive-perusteesta käsin, niin kieltämättä lakia ei ole viety aivan perille saakka, koska hedelmällisyydestä ja hedelmöittymisaikeista ei suoraan säädetä. Tähän on nähdäkseni kuitenkin hyvät erityisperusteet. Laki on käytännöllinen toteutus ajatellusta rajauksesta: sukupuoli, sukulaisuus ja siviilisääty on verrattain helppo selvittää ennen avioliiton solmimista. Avioeroon tuomitseminen lapsenteon loputtua ei olisi  käytännöllistä, koska se toisi "ylimääräistä epävakautta" ja koska se on vastoin vallitsevien kulttuuriperinteiden mukaista käsitystä avioliiton luonteesta (pitäisi päättää juridinen avioliitto mutta jatkaa yhteisön perinteiden mukaista avioliittoa). Idean toteuttaminen vaatisi siis kohtuuttomia epävakautta lisääviä teknisiä lisätoimia ilman mainittavaa hyötyä yhdellekään taholle.

(c). Kun nykylain pareja koskevia rajauksia tarkastellaan lisääntymistoive-perusteesta käsin, niin kysymys moniavioisuudesta on perusteltua nostaa esiin. Perusteita moniavioisuuden kieltämiselle löytyy varmasti useitakin.
Esim. yksiavioisuus pariuttaa miehet ja naiset tasaisemmin toisillensa (olettaen, että nainen ryhtyy miehen kanssa lapsentekopuuhiin vasta tai mieluiten aviossa), mikä joillakin oletuksilla/arvostuksilla voidaan nähdä
yhteiskunnan kannalta toivottavana. Toisaalta arvelisin, että myös moniavioisuutta voidaan perustella joistakin toisista oletuksista/arvoista lähtien. Eiköhän molemmat vaihtoehdot, A ja A+, ole äänestykseen kelpoisia.

(d). Kyllä, on epäloogista, että sukupuolensa vaihtanut voi avioitua, koska virallisen sukupuolen vaihtaminen ei vaihda biologista sukupuolta. Pidänkin translakia, kuten lakia parisuhteen rekisteröinnistä, esimerkkinä epäonnistuneesta lainsäädännöstä, mikä olisi ollut vältettävissä johdonmukaisuutta kunnioittamalla. (Kantani: nimen ja asuinkunnan saa/voi muuttaa halutessaan, mutta ei virallista sukupuolta tai syntymäkuntaa.) Viime vuosien epäjohdonmukaisuus-tendenssi on huolestuttava piirre useiden maiden lainsäädännössä.


Palaan nyt yleisempiin kommentteihisi.

"on selvää, etteivät kaikki ihmiset hahmota avioliittoa pelkkänä välineenä tuoda liittoon isyysolettaman antama suoja – eivät tietenkään, kun tarkastellaan avioliiton nykymuotoa. Biologinen perusta ei siten generoi lain nykymuotoa, vaan se generoi lakiin toimintaohjeet ja säännökset siltä varalta, että jotkut parit niitä tarvitsevat."

Ei. Se generoi paitsi nuo toimintaohjeet, niin soveltuvien parien rajaukset. Eiväthän nuo rajaukset sattumanvaraisia ole, vaan selvästikin liittyvät siihen, minkälaisten parien voidaan toivoa lisääntyvän.

"jätät huomiotta, että avioliiton pelkästään miehen ja naisen välille rajaava nykymuotoinen avioliittolaki on rajauksen osalta kompromissilaki."

Kompromissi mistä?

"Jonkinlaisen lisääntymissopimuksen sijaan se on nykyään etuoikeutettu taloudellinen sopimus, jolla kaksi yhteisymmärryksessä toimivaa aikuista järjestävät perhe- ja omaisuussuhteensa yhteiskunnan vakioimalla ja tunnustamalla tavalla."

Avioliittolain teksti tukee minun kantaani ja on sinun kantaasi vastaan, koska laki estää avioitumisen tietynlaisilta pareilta (mikä sopii minun näkemykseeni, mutta ei selvästikään sinun näkemykseesi).


3 Uuden lain perusteet ja seuraukset

Keskityt kiistämään kaltevan pinnan argumentoinnin pätevyyttä. Sitaattisi lienevät tosia, mutta ne ovat olkinukkeja, jos niitä lukee sanatarkasti. Oikeampi tulkinta on se, että ne/ihmiset kysyvät implisiittisesti perustetta uudelle avioliittolaille, mikä on mielestäni aivan oikein. Mitä perusteita sitten on esitetty? Well:

(i) Subjektiivinen kokemus syrjityksi tulemisesta.
(ii) Joissakin muissakin maissa on sellainen laki.
(iii) Tietty ryhmä on vaatinut "itselleen" juuri kyseistä lakia.
(iv) Ehdotus saattaisi saada riittävästi kannatusta ja mennä läpi.

Eivät tällaiset perustelut ole ihmisten mielestä sellaisia, että niillä voisi puolustaa avioitumisoikeuden antamista sukupuoleen katsomatta ellei myös sukuun katsomatta.

"Avioliiton mahdollistaminen myös mies- ja naispareille ei vaikuttaisi millään tavalla erityisesti heteropareja koskevien ongelmien ratkaisemiseen"

Tämä on aivan totta. Kuten sanottu, vaihtoehto B (eli sekä sukupuoli- että sukuneutraali avioliitto) on myös aivan kelpoinen, nykyisen avioitumisoikeuden laajennus.

"Koko perhelainsäädäntö rakentuu pitkälle sille, että lainsäätäjä tunnistaa ihmisten luontaisen itsekkyyden, jonka vaikutusten torjumiseksi lainsäätäjä antaa esimerkiksi lapsen tapaamisoikeutta koskevia säännöksiä. Tasa-arvoisen avioliittolain avulla ihmiset voivat puolison sukupuolesta riippumatta järjestää suhteensa tavalla, jolla varaudutaan sosiaalisiin ja juridisiin riskeihin."

Kyllä, vaihtoehto B on myös johdonmukainen mm. näistä perusteista/tavoitteista lähtien.

"Nykyisen avioliittolain tapauksessa nämä keskustelijat eivät hahmota, että laki tosiaan voisi hyvin sallia samat oikeudet joillekin muille tahoille, kuten nais- ja miespareille. Laki ei kuitenkaan tällä hetkellä niin tee, joten mitä ilmeisemmin kalteva pinta ei sovellu."

Miten niin "voisi" sallia, kun kerran ei salli? Keskustelijat nimenomaan hahmottavat sen kysymyksen, että jos sallisi muille, niin keille sitten ei. Kaltevan pinta soveltuu aina, kun premissit kiinnitetään. Kun kaltevalla pinnalla argumentoidaan ilman mainittua premissiä, se pitää ymmärtää premissien kysymisenä.

"Palaan jälleen kysymykseeni siitä, minkälaisen painoarvon tasa-arvoista avioliittolakia vastustavat antaisivat argumentille ”Yhteiskunnassa X ei hyväksytä miehen ja naisen välistä avioliittoa, sillä sen jälkeen mikä tahansa ryhmä voisi lähteä vaatimaan samaa oikeutta.”."

Argumentin painoarvo on mittaamattoman suuri. Kun säädetään laki, on sen soveltuuden rajaus oltava jotenkin johdonmukaisesti perusteltavissa. Argumentin käyttäjälle vastataan oikein antamalla peruste, joka erottelee mies-nais -parit muista ryhmistä.  Argumentin painoarvon huomaa hyvin, jos vaihtaa avioliiton paikalle jonkin muun käsitteen: esim. miehen ja naisen välistä avunantoa rikokseen tai miehen ja naisen välistä väkivaltaa.

"Kysyt vielä, mikä on kaltevaa pintaa pitkin viettävän lopputuloksen tietoisen välttämisen hinta. Avioliittolain tapauksessa hinta on se, että  esimerkiksi rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla ei ole oikeutta ottaa yhteistä ottolasta ja että he joutuvat maksamaan listahinnan, jos haluavat saman sukunimen. Hintana on myös ruma lommo kansalaisten yhdenvertaisuudessa."

Mistä premisseistä tässä lähdet kaltevalle pinnalle? Nykyinen avioliittolaki vie loppuun saakka lisääntymispremissistä lähtien. Ehdotettu sukupuolineutraali versio ei veisi loppuun saakka tähän saakka esitetyistä premisseistä lähtien, vaan tietoisesti välttelisi loppuun viemistä, hintana epäjohdonmukaisuus ja tiettyjen ihmisryhmien perusteeton syrjintä, mitä voidaan pitää epäeettisenä ja moitittavana.