#322: Yksi ääni meni muualle - Re: Re: Re: Re: Re: Lapsista ja avioitumisesta

”Tuo on mielipiteeni. Ei nyt voi olettaa, että kaikki ymmärtäisivät toistensa mielipiteet, mutta aika monella viestillä olen selvittänyt sitä.”

Mielipiteesi on joltiseenkin jäsentymätön, pääosin tunnereaktioon pohjautuva hajatelma, jonka perusteita et halua eritellä tarkemmin. Jos tarkastelun puolestaan teen minä, hermostut ja syytät minua sanojen suuhun laittamisesta. Esimerkiksi näin:

”Ihmeiden aika ei ole ohi. Sen takia puhuinkin siunauksesta.”

Ihme = lapsia syntyy niille, joilla on toimiva lisääntymisfysiologia. Siunaus = toimiva lisääntymisfysiologia. Avioliitto = biologisen perheen perustamiseen tarkoitettu kehikko. Lisääntymisen avustaminen = kiellettyä. Avioliitto = sallittu vain sellaisille pareille, joiden kohdalla vakiintuneesti tapahtuu ihmeitä, eli pareille, jotka pystyvät ilman lääketieteellistä apua tuottamaan yhdessä biologisia jälkeläisiä (ajantasainen ihmeluku = n. seitsemän miljardia, eli joltiseenkin inflatoitunut. Kaikkien aikojen ihmisten määrä ihmeluku = n. 57 miljardia).

Johtopäätöksiä: Siunaus = terve biologia. Elin- ja verensiirrot = ei-siunauksellisia, joten kiellettyjä. Hedelmöityshoidot ja adoptio = kiellettyjä. Avioliitto kielletty steriileiltä, hedelmättömiltä, homoseksuaaleilta, tietoisesti lapsettomilta, vaihdevuodet ylittäneiltä. Sateenkaariperheet, yksinhuoltajaperheet, ehkäisyä käyttävät uusperheet = eivät määritelmällisesti perheitä, avioliitto kielletty.

”Nykylainsäädäntö ei ole koeteltu oikeudessa, tuo on juuri se, joka ei selviä laista, kun se muuttui. Koska laki ei selitä asiaa yksiselitteisesti, tulkinnan tulisi tapahtua lain mukaan lapsen edun kannalta.”

Laki ei muuttunut, koska mitään lakia ei ollut ennen vuoden 2007 hedelmöityshoitolakia. Lain mukaan lapsen isä on aviomies, joka on antanut suostumuksensa hedelmöityshoidon antamiseen. Siittiöitä luovuttanutta miestä ei voida vahvistaa syntyvän lapsen isäksi, vaikka hoitoa saaneiden kohdalla realisoituisi jokin sosiaalinen riski. Heteroparien kohdalla lapsen juridinen isä on lapsen sosiaalinen isä, enkä näe, minkälaisella luovalla isyyslain tulkinnalla voitaisiin tulevaisuudessakaan päätyä esittämäsi kaltaiseen tilanteeseen, jossa sukusolujaan tuntemattomalle taholle luovuttanut mies voitaisiin pakottaa syntyneen lapsen juridiseksi vanhemmaksi. En näe, että näin toimimalla turvattaisiin ”lapsen etu”.

Sanotunlainen vahvistamistilanne voi lain mukaan olla käsillä ainoastaan silloin, jos siittiöitä naisparille tai itselliselle naiselle luovuttanut mies antaa etukäteissuostumuksen siihen, että hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi. Julkisen vallan on suojattava kansalaisten oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia ja luottamusta siihen, että vahvistetut oikeussuhteet ovat pysyviä ja ettei heidän oikeusasemaansa huononneta taannehtivasti.

”Puolisoni on invalidi ja monesti tulee vastaan tilanteita, joissa hänen liikkumiskykyä ei ole ajateltu tai invalideille on mietitty joku liuska, joka on auratun lumikasan alla tai kulkee takahuoneiden läpi, jossa käytäville on kasattu romua niin paljon, että pyörätuolilla ei pääse siirtelemättä esteitä.”

Onko tämä jokin kurjuuskilpailu? Viestini terä ei käsitellyt puolisoani. Pitäisikö ylläolevasta vastauksesta päätellä, että elämä on epäoikeudenmukainen paikka ja että ei asioille pidä tai edes kuulu tehdä mitään? Ilmeisesti Suomen ei esimerkiksi pidä missään nimessä ratifioida YK:n yleissopimusta vammaisten oikeuksista tai rakentaa pyörätuoliluiskia. Samalla logiikalla eduskunnan ei myöskään tule hyväksyä nais- ja miesparien avioitumista vaan ylläpitää nykyistä parisuhdeapartheidia vailla järkeviä perusteita.

”No leikilläänkö ne miehet valittivat oikeudestaan harrastaa seksiä Yrjönkadun uimahallissa?”

Sateenkaariperheessä lapsi jää objektiksi, koska jotkut homomiehet harrastivat seksiä helsinkiläisessä uimahallissa?

Suurin syysi vastustaa avioliiton avaamista myös nais- ja miespareille näyttää olevan ennakkoluulosi homomiehiä ja heidän vanhemmuuttaan kohtaan, mitä ei tietenkään voi pitää mitenkään yllättävänä kantana henkilöltä, jonka mielestä miessukupuolihormonit ylipäänsä asettavat lapset lähtökohtaisesti objektivointivaaraan olipa kyseessä sitten homo- tai heteropari tai yksinhuoltajaisä.

#323: sannavain -  Mielipiteesi on joltiseenkin jäsentymätön, pääosin tunnereaktioon pohjautuva hajatelma, jonka perusteita et halua eritellä tarkemmin. Jos tarkastelun puolestaan teen minä, hermostut ja syytät minua sanojen suuhun laittamisesta. 

Mielipiteeni on selvä ja avioliitto on nimenomaan tunnetta. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, joka solmitaan rakkaudesta perheen perustamiseksi, jolloin sitoudutaan, että molemmat tahtovat rakastaa vaikka elämä heittää kuperkeikkaa. En ole tiedostanut hermostumista, päinvastoin, mutta kun provosoit vastausta, toki itsekin vastaan samalla mitalla.

Aika monta yksinkertaistavaa yhtäläisyysmerkkiä kirjoitit. Riittänee, että vastaan pariin niistä.

"Avioliitto = biologisen perheen perustamiseen tarkoitettu kehikko."

Lienemme samaa mieltä siitä, että avioliitto on instituutio, määritelmä ja sopimus. Toki kun määritelmän ympärille on luotu sopimus, se on aina kehikko ja sopimuksen tarkoitus on olla kehikko, joka rajaa tietyt sen määritelmään kuuluvat toimet sen sisälle ja toiset sen ulkopuolelle. Oma ja laissakin vallalla oleva ymmärrys avioliitosta on, että se on miehen ja naisen välinen.

"Lisääntymisen avustaminen = kiellettyä."

Lisääntymisen avustaminen on äärettömän laaja käsite. Tuskin olet kätilöitä kuitenkaan kieltämässä? Pitäisin tärkeänä myös, että jos lisääntyvä pari ei saa yhteiskunnalta apua, edes läheiset voivat auttaa mm. hoitamalla lapsia kriittisinä viikkoina.

"Avioliitto = sallittu vain sellaisille pareille, joiden kohdalla vakiintuneesti tapahtuu ihmeitä, eli pareille, jotka pystyvät ilman lääketieteellistä apua tuottamaan yhdessä biologisia jälkeläisiä"

Palataan edelliseen kysymykseen. Mihin rajataan lääketieteellinen apu? Kyllä lainsäädäntö on kehittynyt vuosituhansien varrella hyväksi ja viimeisen sadan vuoden aikana loistavaksi. Äitejä hoidetaan jo ennen lapsen syntymää ja autetaan kivuissakin. Tiedetään ennalta riskisynnyttäjiä ja synnytyskuolleisuus Suomessa on minimissään. Valitettavasti nykyään tarkastellaan liikaa vain sairaalakeskeisesti, eikä huomata, että sairaaloiden synnytystilastoja parannellessa synnytyksiä tapahtuu yhä useammin tien päällä. Olisin ehdottomasti sillä kannalla, että nykylainsäädäntöä voi kehittää, mutta ensin on syytä tarkastella miltä kannalta. Tilastoin mitattuna "lapsenteon" lapsi saatetaan heittää pesuvesien mukana. Synnytys ei ole teollinen prosessi, vaan syntymä on osa jokaisen meidän elämää.

"Sanotunlainen vahvistamistilanne voi lain mukaan olla käsillä ainoastaan silloin, jos siittiöitä naisparille tai itselliselle naiselle luovuttanut mies antaa etukäteissuostumuksen siihen, että hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi. Julkisen vallan on suojattava kansalaisten oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia ja luottamusta siihen, että vahvistetut oikeussuhteet ovat pysyviä ja ettei heidän oikeusasemaansa huononneta taannehtivasti."

Julkisen vallan ei tarvitse tehdä mitään, vaan demokratiassa odotamme julkiselta vallalta kansanvallan mukaisia ratkaisuja. Oikeusaseman taannehtiva muuttaminen tulee eteen monille eläkeläisille, taitaa olla jo kolmannen kerran kymmenen vuoden sisään. Lapsen inhimillisen hädän ollessa kyseessä lapsen etu tulee olla isän kuvitellun oikeusaseman edellä. Ei yhteiskunta ole perhe, jonka on otettava vastuu isän ratkaisuista, vaikka Portugalin ratkaisuista nyt otammekin yhteisvastuun. Ei yhteiskunta kykene ottamaan sitä rakkauden vastuuta, vaan rakkaus on inhimillinen tarve, jota lait ei pysty säätelemään.

Kerroin: "Puolisoni on invalidi"

Vastasit: "Onko tämä jokin kurjuuskilpailu?"

Mikä kurjuus mainitsemani toteamus on? Puolisoni on se, jota rakastan. Ei invaliditeetti ole kurjuus vaan yhteiskunnan määritelmä, joka hänen kohdallaan liittyy liikuntakykyyn. Itse kerroit puolisosi sukupuolesta, etkä ainakaan keskustelun pohjalta ole valmis hyväksymään sitä kurjuudeksi, mieti toinenkin hetki minkä takia ennen kuin määrittelet toisten kokemuksia kurjuudeksi. Kerroin esimerkin omasta elämästä, joka kuvaa kuinka hyvin tasapuolinen kohtelu toteutuu kenellä tahansa. Jos olisin jättänyt invaliditeetin mainitsematta, olisitko ymmärtänyt esimerkkiä?

"Suurin syysi vastustaa avioliiton avaamista myös nais- ja miespareille näyttää olevan ennakkoluulosi homomiehiä ja heidän vanhemmuuttaan kohtaan"

Suurin syy, jonka takia vastustan avioliittolain muutosta on, että se on miehen ja naisen välinen liitto. Suurin syy, minkä takia en perhelain alle homoliittoa hyväksy johtuu käsityksistäni ja omasta mielestäni valistuneista ennakkoluuloistani useiden homomiesten vanhemmuutta kohtaan. Lasta ei tule asettaa aikuisten hedonismin uhriksi ja lapsen edun on tultava ensin.