#2202: - Jos emme työntäisi rahaa silmittömästi ulos muiden maiden tarpeisiin ja ottaisi maahamme elättejä, olisi Suomi edelleen taloudellisesti omavarainen maa ja kuuluisimme oikeasti Euroopan menestyneisimpiin ja rikkaimpiin maihin. Nyt Kataisen ja Urpilaisen aiheuttama maamme velkataakka pilaa myös tulevan menestymis  mahdollisuuden vuosikymmeniksi jopa sadoiksivuosiksi.

Tässä taas todella oiva esimerkki persujen propaganda myllyn tuotteesta.

Vähänkään asioita tietävät ja ymmärtävät nauraa ääneen moiselle soopalle.

Kirjoitus paljastaa suuren aukon kirjoittajan tiedoissa. Persu parat.

#2202: -

Tutkimus: Maahanmuutolla pieni positiivinen vaikutus talouteen

Päättäjien pelot ovat turhia: Maahanmuutosta koituu enemmän verotuloja kuin sosiaaliturvamenoja, selviää OECD:n tuoreesta tutkimuksesta. Kouluttamatonkin maahanmuuttaja tuottaa enemmän kuin kouluttamaton valtaväestön tallaaja.

#2202: -

Mikäs kiire tässä, valmiissa kriisissä
Paavo Rautio HS

Suomi on seisonut muutaman vuoden ajan sormi pystyssä Euroopan näyttämöllä kertomassa muille, mitä ne ovat tehneet väärin. Onko meillä todella varaa tähän asenteeseen?

Eu­roop­paa run­nel­leen vel­ka­krii­sin ai­ka­na olem­me op­pi­neet muis­ta eu­roop­pa­lai­sis­ta mon­ta to­tuut­ta. Yk­si on se, et­tä kun po­liit­ti­nen joh­ta­juus puut­tuu tai joh­to on kor­rup­toi­tu­nut, kan­sa ja kan­san­ta­lous kär­si­vät. Huo­not hal­lit­si­jat ei­vät tee ki­pei­tä rat­kai­su­ja, ai­na­kaan ajois­sa, kos­ka ne voi­si­vat suis­taa hei­dät val­las­ta.

Huo­no­jen hal­lit­si­joi­den kan­sat li­pu­vat peh­meäs­sä val­hees­sa ja lai­na­tus­sa elin­ta­sos­sa koh­ti kui­lua.

Suo­mi on sei­so­nut muu­ta­man vuo­den ajan sor­mi pys­tys­sä Eu­roo­pan näyt­tä­möl­lä ker­to­mas­sa muil­le, mi­tä ne ovat teh­neet vää­rin. Teh­kää ku­ten me olem­me teh­neet, ete­län asuk­kail­le on ker­rot­tu yl­hääl­tä – tai ku­ten täs­sä yh­tey­des­sä kie­lel­li­ses­ti so­pii, "von oben".

Mut­ta on­ko meil­lä to­del­la va­raa tä­hän asen­tee­seen?

Suo­men ta­lous on suu­res­sa mur­rok­ses­sa. Van­hat ki­vi­ja­lat sor­tu­vat tai ovat sor­tu­neet.

Met­sä­teol­li­suus va­luu ra­jo­jen taak­se. No­kia-klus­te­ri on mu­ren­tu­mas­sa. Elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­des­ta on koh­ta jäl­jel­lä vain muis­to.

No­kia it­se keik­kuu reu­nal­la. Kas­sa hu­pe­nee, ei­kä mat­ka­pu­he­lin­ten myyn­ti näy­tä täyt­tä­vän ko­loa.

Vaih­to­ta­se on mii­nuk­sel­la. Vien­nin ar­vo ku­tis­tuu – viem­me ta­va­raa, jon­ka hin­ta las­kee ko­ko ajan.

Jul­ki­nen ta­lous kul­kee taas huo­noa koh­ti. Huol­to­suh­de heik­ke­nee, ja työt­tö­mien mää­rä kas­vaa.

Ta­lous­kas­vun mo­lem­mat te­ki­jät peh­me­ne­vät: työ­voi­man tar­jon­ta ei li­sään­ny, ja tuot­ta­vuu­den kas­vu hi­das­tuu. Kan­san­ta­lous su­pis­tuu jo, ja jul­ki­sen ta­lou­den va­je kas­vaa.

Kaik­ki nä­mä tren­dit ovat hi­taas­ti ete­ne­viä mut­ta syö­vyt­tä­viä. Ne ei­vät nos­ta­ta kan­sal­lis­ta hä­tä­ti­laa. Nii­den ete­ne­mi­ses­tä on vain yk­sit­täi­siä ha­vain­to­ja ja ir­ral­li­sia pik­ku-uu­ti­sia, jot­ka ei­vät tun­nu suo­ma­lais­ten mie­lis­sä liit­ty­vän toi­siin­sa.

To­del­li­suu­des­sa tä­mä on yh­tä ko­ko­nai­suut­ta – sa­maa ta­ri­naa, jo­ka ker­too sii­tä, et­tä Suo­mi va­joaa.

Suo­mes­sa on hel­lit­ty aja­tus­ta, et­tä 1990-lu­vun alun la­ma ka­rai­si meis­tä taan­tu­man asian­tun­ti­joi­ta, mi­kä suo­je­lee mei­tä nyt.

Suo­men nos­ti­vat 1990-lu­vun la­mas­ta hy­vä tuu­ri, muun maail­man ve­to ja ah­din­gon sa­ne­le­ma päät­tä­väi­syys.

Juu­ri kun maail­ma oli pi­meim­mil­lään, meil­le syt­tyi No­kia. No­kian nou­su oli sar­ja yh­tiön te­ke­miä oi­kei­ta ja kau­ko­kat­sei­sia rat­kai­su­ja, mut­ta ajoi­tus oli on­ne­kas sat­tu­ma.

1990-lu­vun alun la­ma ei ol­lut glo­baa­li. Vien­ti al­koi hil­jal­leen ve­tää. Yh­te­nä pi­meä­nä päi­vä­nä tu­li pit­käs­tä ai­kaa en­sim­mäi­nen lai­va­ti­laus, va­lon­sä­de. Sit­ten seu­raa­va.

Es­ko Ahon (kesk) joh­ta­ma hal­li­tus sai pe­rin­nök­si kon­kurs­sin reu­nal­la keik­ku­van maan. Kas­sa oli tyh­jä, ja Kan­sain­vä­li­nen va­luut­ta­ra­has­to val­mis­tau­tui hä­täo­pe­raa­tioon.

Hal­li­tus te­ki ki­pei­tä rat­kai­su­ja – ei­pä sii­nä raos­sa ol­lut muu­ta­kaan mah­dol­li­suut­ta. Paa­vo Lip­po­sen (sd) hal­li­tus jat­koi sa­mal­la tiel­lä.

Mi­tä meil­lä on nyt?

Uut­ta No­kiaa ei tu­le. On tur­ha odot­taa tois­ta lot­to­voit­toa poh­jan pe­ril­le. Tu­los­sa on enin­tään lu­kui­sia pik­ku­voit­to­ja.

Nyt taan­tu­ma on laa­ja. Ko­ko Eu­roop­pa on ju­mis­sa. Kii­na­kin hi­das­taa tah­tiaan.

Meil­lä on li­säk­si mo­ni­puo­lue­hal­li­tus, jo­ka on it­se si­to­nut kä­ten­sä.

Pa­rin vuo­den ta­kai­nen hal­li­tus­oh­jel­ma on kuin Raa­mat­tu fun­da­men­ta­lis­til­le. Mi­tä oh­jel­mas­sa ei ole, si­tä ei teh­dä, muut­tui­pa ym­pä­röi­vä to­del­li­suus mi­ten ta­han­sa. Jos teh­täi­siin, hal­li­tus voi­si ha­jo­ta.

Suu­ret so­vi­tut pro­jek­tit – kun­ta- ja so­te-uu­dis­tus – on tär­vel­ty. Työ­urien pi­den­tä­mi­sen hy­väk­si ei ole teh­ty juu­ri mi­tään. Uu­dis­tuk­set, jot­ka oli­si voi­tu teh­dä pa­ri vuot­ta si­ten pie­nin ki­vuin, jä­te­tään vä­liin, kos­ka nyt ne ai­heut­tai­si­vat suur­ta ki­pua. Ai­na­kin po­liit­tis­ta ki­pua.

Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt kes­kit­ty­vät osaop­ti­moin­tiin: jo­kai­nen oman etun­sa et­sin­tään.

Suo­men rin­nal­la ta­lous­opet­ta­ja­na on sei­so­nut Sak­sa.

Jäi kui­ten­kin huo­maa­mat­ta, et­tä Sak­sal­la on va­raa. Sak­sa te­ki suu­ria ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sia ajois­sa, ja nyt maan ta­lous on is­kus­sa. Ger­hard Schrö­de­rin de­ma­ri­hal­li­tus ot­ti suu­rem­man vas­tuun maas­taan kuin omas­ta po­liit­ti­ses­ta tu­le­vai­suu­des­taan. Työ­mark­ki­noil­la suos­tut­tiin jous­toi­hin.

Sak­san ta­lous­huo­let ovat nyt suh­dan­ne­luon­tei­sia, Suo­men kroo­ni­sia ja näi­vet­tä­viä.

Suo­men pi­täi­si pys­tyä sa­maan: muu­tok­seen il­man hä­tä­ti­lan tun­net­ta. Jos se ei on­nis­tu, Suo­mi on sa­mal­la po­lul­la kuin Eu­roo­pan krii­si­maat – eri vai­hees­sa vain.

Paa­vo Rau­tio paavo.rautio@hs.fi
Kir­joit­ta­ja on HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­ja.

#2202: -

Ei ole maahanmuuttoa listalla.

Viisi syytä siihen, miksi Suomen talous takkuaa

Taantumia on tullut ja mennyt ennenkin, mutta miksi Suomi tuntuu nyt tarpovan tervassa aiempaa pidempään? Syitä on useita.

1. Kansainvälinen vienti ei vedä

Kansainvälinen talous kärsii edelleenkin vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin vaikutuksista.

Yhdysvallat ei ole päässyt vielä jaloilleen ja Suomen lähiympäristössä, Euroopassakin, talous matelee. Kun kauppakumppaneilla menee huonosti, niin Suomen vienti ei vedä. Suomen vienti on lisäksi keskittynyt koneisiin, laitteisiin ja puutavaraan eli ns. investointihyödykkeisiin.

2. Kotimainen kysyntä kangertelee

Kehno taloustilanne, työttömyys ja synkät yt-uutiset ovat saaneet suomalaiset varovaisiksi kuluttajiksi.

3. Suomalaisen teollisuuden kivijalat ovat murtuneet

Elektroniikkateollisuus on Nokian vetämänä painunut lähes kokonaan upoksiin. Metsäteollisuus elää syvissä vaikeuksissa. Paperiteollisuuden osuus bkt:sta on hitaasti hiipunut jo kymmenen viime vuoden ajan.

4. Väki vanhenee ennätystahtia

Suomessa sodan jälkeinen vauvabuumi oli voimakkaampi kuin muissa Euroopan maissa. Suomessa suuret ikäluokat myös siirtyvät eläkkeelle aikaisemmin kuin muualla. Euroopassa väestö vielä kasvaa, mutta meillä väestön supistuminen alkoi jo vuonna 2010.

5. Suomen kilpailukyky

Suomen palkat ovat edelleen noin 10 prosenttia korkeammat kuin kauppakumppanimailla. Suomessa oli sovittu suurista palkankorotuksista juuri ennen taantumaa ja ennen kuin kansainvälinen finanssikriisi 2008 iski ankarimmin. Vaikkei Suomen palkkataso ole poikkeuksellisen korkea, ja viime ajan palkankorotukset ovat olleet pieniä, heikentää se silti kilpailukykyämme, koska tuotantommekin on esimerkiksi Saksaan verrattuna pienempää.

Juttua varten on haastateltu SAK:n pääekonomistia Olli Koskea ja Suomen Pankin johtavaa neuvonantajaa Lauri Kajanojaa.
Liisa Karvinen Yle Uutiset